Suomeen perustettiin tartuntavyöhyke lintuinfluenssan torjumiseksi – tätä se tarkoittaa

Ruokaviraston asettamilla tartuntavyöhykesäännöksillä suojataan siipikarjatiloja. Tartuntavyöhyke kattaa nyt Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.

Ruokavirasto antoi eilen määräyksen tartuntavyöhykkeestä, jolla pyritään ehkäisemään lintuinfluenssan leviämistä.

Tartuntavyöhykkeellä siipikarjaa ja muita vankeudessa eläviä lintuja on pidettävä sisätiloissa tai ne on suojattava ulkona tiheällä verkolla. Määräys koskee myös luomutiloja.

Määräyksen mukaan sekä suorat että epäsuorat kontaktit luonnonvaraisiin lintuihin tulee pyrkiä estämään.

Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusun mukaan tartuntavyöhykkeen ohjeistus lintujen suojaamisesta on merkittävä toimenpide taudin leviämisen ehkäisemisessä.

Sen toteuttaminen edellyttää kuitenkin vastuunkantoa lintujen pitäjiltä, sillä ohjeistusta ei aktiivisesti valvota.

– Ei kukaan varmaankaan toivo, että omat linnut sairastuvat.

Avainasemassa ovat kotitarvekanaloiden ja luomukanojen pitäjät, sillä siipikarjatiloilla ja muilla kaupallisilla toimijoilla on jo tarkat rajoitukset hygieniakäytänteistä, eikä uusi tartuntavyöhyke juurikaan aiheuta muutoksia niiden arkeen.

– Lähinnä muutoksia tulee kotitarvekanaloille ja luomukanojen pitäjille. Heitä muistutamme, että tilanne on vakava. Kesäisin maatiloilla kanat voivat liikkua pihoilla, joissa ravintoa on tarjolla, Sirpa Kiviruusu sanoo.

Lisää: Broileritila on kuin jättimäinen keskoskaappi – hygienia on jo nyt tarkkaa, mutta aina voi parantaa: ”Lintuinfluenssatilanne on vakava”

Aluetta arvioidaan päivittäin

Jos lintuinfluenssatilanne pahenee ja tartunnat leviävät esimerkiksi siipikarjaan, Ruokavirasto voi reagoida.

– Mahdollisuus on esimerkiksi vielä pienempiin tartuntavyöhykkeisiin, jolloin voimaan tulevat tilakohtaiset rajoitukset. Silloin eläinlääkärit käyvät tarkastamassa tiloja. Siipikarjan tuotesiirtoja voidaan myös rajoittaa, Ruokaviraston Kiviruusu sanoo.

Tällä hetkellä tartuntavyöhyketilannetta arvioidaan päivittäin.

– Alue on jo nyt laaja. Jos sitä pitäisi kovasti laajentaa, puhutaan varmaankin jo lainsäädännöstä ja asetuksesta, jolla tilanteeseen puututtaisiin, Kiviruusu sanoo.

Nyt perustettu tartuntavyöhyke lakkautetaan, kun Ruokavirasto arvio, ettei sille enää ole tarvetta.

Avaa kuvien katselu

Rajoitukset ulkonapidosta ovat tuttuja jo entuudestaan

Keskiviikkona perustettu tartuntavyöhyke kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Kartta alueesta löytyy Ruokaviraston sivuilta täältä.

– Vyöhykkeen tarkoitus on suojata maatiloja, joilla siipikarjaa ja lintuja kasvatetaan. Näiltä alueilta löytyy runsaasti tiloja ja korkeapatogeenistä virusta on esiintynyt näillä alueilla paljon, kertoo Kiviruusu.

Korkeapatogeenisuudella tarkoitetaan siipikarjalinnuissa vakavaa tautia aiheuttavaa virusmuotoa, joka yleensä myös tappaa lintuja nopeasti, Kiviruusu selittää.

Kiviruusu muistuttaa, että Suomessa on jo vuosia ollut voimassa rajoitus, joka velvoittaa pitämään siipikarjan ja muut kotilinnut erillään luonnonlinnuista. Rajoitus on voimassa keväisin toukokuun loppuun asti. Moni kesäkanala ottaa kanat vasta kesäkuussa rajoituksen päätyttyä.

– Tämä rajoitus on nyt vastaava, mutta sillä on eri voimassaoloaika.

Siipikarjatiloilla ja muilla kaupallisilla toimijoilla on jo tarkat rajoitukset hygieniakäytänteistä, joten uusi tartuntavyöhyke ei juurikaan aiheuta muutoksia niiden arkeen, Kiviruusu sanoo.

– Useimmille toimijoille tämä ei vaikuta muutoksia toimintaan. Siipikarja on normaalistikin yleensä sisätiloissa ja rehut täytyy säilyttää suojattuna. Siellä kiinnitetään jo nyt tarkkaa huomiota hygieniaan ja vaihdetaan vaatteet mennessä ja tullessa.

Turkistiloilla nyt siirtorajoitukset

Turkistiloilla, joilla tartunta on todettu, on annettu siirtorajoitukset. Seuraavaksi Ruokavirastossa mietitään, onko tarve lopettaa eläimiä ja millaisia määriä.

– Viruksesta tervehtyminen vaihtelee. Osalla tauti on lievänä, Kiviruusu sanoo.

Lintuinfluenssa on määritelty eläintautilainsäädännössä torjuttavaksi taudiksi, joten toimiin tulee ryhtyä. Linnuille tauti on kuitenkin vakava ja niihin leviäminen on estettävä.

– Oli kyseessä sitten luonnonlinnut, siipikarja tai turkiseläimet, on tärkeää tehdä ilmoitus eläinlääkärille tautiepäilystä.

Todetut lintuinfluenssatapaukset ja turkistiloilla todetut tapaukset löytyvät täältä Ruokaviraston tilastoista.

Ruokavirasto muistuttaa, että kuolleisiin lintuihin ei saa koskea ja kehottaa ottamaan yhteyttä lähimpään virkaeläinlääkäriin, jos useita luonnonvaraisia lintuja löytyy kuolleina. Ruokavirastossa tutkitaan, onko kyse lintuinfluenssasta. Ohje täällä.