- 8 heinäkuun, 2023
Yhtenäinen mutta jakautunut – nämä asiat hallitsevat, kun Nato-johtajat tapaavat Vilnassa
Sotilasliiton on oltava vahva. Jos heikkouksia olisi, niitä ei näytettäisi. Natoon kohdistuu nyt kovia paineita eri suunnista.
Ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona Liettuan Vilnassa kokoontuvat 31 liittolaismaan johtajat kireässä turvallisuustilanteessa. Johtajat tapasivat viimeksi viime kesänä Madridissa, muutama kuukausi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Tilanne on jopa tukalampi kuin tuolloin. Nato-maat ovat tukeneet Ukrainaa, joka taistelee yksin Venäjää vastaan, ja muualla Euroopassakin ammusvarastot ovat paikoin huvenneet. Epävarmalle tilanteelle ei näy loppua, ja varusteluun ja valmiuteen on pantava enemmän resursseja kuin ennen.
Natossa yhteinen näkemys ei synny äänestämällä vaan sopimalla. Silloin tarvitaan taitavaa diplomatiaa ja uskottavia argumentteja.
Tässä jutussa ennakoimme, mitkä kokouksen neuvotteluaiheet ovat viiden eri maan johtajalle merkittävimpiä.
1. Presidentti Niinistön ensimmäiset puheenvuorot valaisevat Suomen linjaa Natossa
Presidentti Sauli Niinistö pitää ensimmäiset puheenvuoronsa muiden sotilasliittoon kuuluvien maiden johtajille.
Niinistö itse puhui aiemmin mielellään Euroopan unionin sotilaallisen ulottuvuuden kehittämisestä. Euroopasta vastakaikua tuli heikosti, koska useimmat maat olivat järjestäneet puolustuksensa Naton kautta.
Nyt Niinistö on täysivaltaisen Nato-maan presidenttinä vaikuttamassa siihen, miten Nato säilyy vahvana ja kuinka turvassa Eurooppa on.
Suomen Nato-linjassa on sekä ulkopolitiikan pysyviä elementtejä että jotain uutta. Pysyvää on se, ettei Suomi Natossakaan halua keskipisteeksi tai tee rajuja avauksia, vaan pysyttelee konsensushakuisella keskitiellä – samaan tapaan kuin usein Euroopan unionin politiikassa.
Uutta on se, että seura on osin vaihtunut. Suomen ulkopolitiikan pohja romahti, kun Venäjä hyökkäsi naapurimaa Ukrainaan. Nopeasti muodostetun uuden ulko- ja turvallisuuspolitiikan viitekehys on nyt Nato.
Suomen listalla kokoukseen on kolme tärkeää tavoitetta: Ruotsi on saatava mahdollisimman nopeasti Natoon.
Toinen, elintärkeä tavoite Suomelle on, että Ukrainen tukeminen jatkuu, eikä Venäjä voita sotaa. Tähän liittyy kokouksen kolmas tavoite, vahvan ja yhtenäisen sotilasliiton rakentaminen.
Sotilaallisesti Suomen on luvattava muiden maiden tapaan Natolle joukkoja, joita käytetään tositilanteen tullen. Itselleen se toivoo Nato-maiden avulla niitä kykyjä, joita puuttuu: esimerkiksi laajempaa tilannekuvaa.
Suomi poikkeaa muista itäreunan maista ainakin yhdessä suhteessa – se ei ole vaatimassa maavoimajoukkoja muista maista.
2. Viron Kaja Kallas vaatii vahvempaa tukea itäreunalle
Viron pääministeri Kaja Kallas oli yksi nimistä, jotka mainittiin, kun Naton nykyiselle pääsihteerille etsittiin seuraajaa. Valinta kohdistui uudelleen Jens Stoltenbergiin. Kallas itse arvioi, että yksi syy tähän olivat hänen äänekkäät vaatimuksensa Venäjästä, Ukrainasta ja puolustusmenoista.
– Olen ollut paljon äänessä näistä asioista, ja tulen itäreunalta. Ja vaikka olemme olleet Natossa 20 vuotta, uskon, että on yhä maita, jotka ovat… sopivampia, Kallas sanoi BBC:llä toukokuussa.
Viron ja muiden Baltian maiden äänekkyyden syy on niiden asema Naton etulinjassa. Natolla on joukkoja kahdeksassa itäreunan maassa, mutta Baltian mielestä ei tarpeeksi.
Nato-maat ovatkin jo ennen kokousta löytäneet yhteisymmärryksen siitä, että maissa olevien joukkojen määrää kasvatetaan. Niiden yhteisvahvuus ollaan nostamassa nykyisestä, arviolta noin 10 000:stä kolmin- tai jopa viisinkertaiseksi.
Kriisitilanteen varalta Natolla on muut suunnitelmat, joissa puhutaan huomattavasti suuremmista joukoista. Nämä suunnitelmat ovat salaisia.
Baltit panevat suhteellisen paljon rahaa omaan puolustukseensa ja vaativat samaa muilta.
Viron näkemyksen mukaan Ukrainalle paras turvatakuu olisi nopea ja suora tie Naton jäseneksi. Liittolaismaiden enemmistö on varovaisemmalla kannalla.
3. Turkin Erdoganin kaupankäynti hermostuttaa jo muita
Turkki onnistui vitkuttamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Jälkikäteen on vaikea arvioida, mitä Turkki todella halusi. Ehkä esimerkiksi lentokonekauppoja Yhdysvaltojen kanssa, mutta ne eivät toistaiseksi ole toteutuneet.
Nyt Turkin panttivankina on Ruotsi. Maa on Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan jo täyttänyt Naton ja Turkin ehdot. Turkin näkemys asiasta on toinen: Ruotsista tulee jäsen vasta, kun Turkki on tyytyväinen. Turkin huolet liittyvät muun muassa Ruotsin kurdiyhteisöön ja terrorismiin, ja nämä Turkki kytkee omaan tulkintaansa Naton jäsenyysehtojen täyttämisestä.
Ennemmin tai myöhemmin – ehkä Vilnassa – asiat alkavat luistaa. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson neuvottelevat Vilnassa huippukokouksen aattona.
Ruotsin jäsenyyden seisottaminen on Turkille kauppatavaraa, kun se neuvottelee muiden Nato-maiden kanssa. Turkki haluaa yhä ostaa Yhdysvalloilta F16-hävittäjiä. Turkki myös toivoisi, että Mustaltamereltä Välimerelle johtavat salmet nimettäisiin kartoilla Turkin salmiksi. Turkin ajatuksena on päästä valvomaan kulkua. Lisäksi sillä on sanottavaa Kyproksen asemasta.
Koska Naton toiminta perustuu yhteisymmärrykseen, Turkin huoliin on yritetty vastata. Pääsihteeri Jens Stoltenberg tosin muistutti tavatessaan mediaa ennen kokousta, että on kuultava myös muiden maiden huoli siitä, miksei Ruotsi ole jo Natossa.
Turkin sijainti on geostrategisesti tärkeä, eikä sitä haluta päästää liukumaan Naton mielestä väärään seuraan. Turkin suhde Venäjään ei ole jäissä, kuten monien muiden Nato-maiden.
Näistä syistä vastikään uudelleen Turkin presidentiksi valittu Erdogan on yksi kokouksen seuratuista hahmoista.
4. Bidenin huolena ei ole vain Venäjä
Yhdysvaltain presidentin sana painaa Natossa eniten. Yhdysvallat on sotilasliiton suurin rahoittaja ja sotilasmahti. Se on myös antanut Ukrainaan enemmän aseellista tukea kuin Eurooppa yhteensä.
Presidentti Joe Biden on puhunut väsymättä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien puolesta. Tehtävä on kesken niin kauan, kunnes Ruotsi on virallisesti jäsen.
Bidenin johtama maa on ottanut vastuuta myös Euroopan puolustamisesta ja toisaalta patistellut Eurooppaa seisomaan omilla jaloillaan. Edellisen presidentin Donald Trumpin aikana Yhdysvallat vaati kovaäänisesti Euroopan maita kantamaan enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan.
Euroopan maat kasvattavat nyt puolustusmenojaan. Naton tuoreiden tilastojen mukaan viime vuonna noin joka kolmas jäsen käytti vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Kaksi prosenttia on Naton liittolaisille asettama tavoite. Nato on jo päässyt sopuun siitä, että jatkossa kaikki maat käyttävät vähintään kaksi prosenttia.
Venäjän sotavoima on nyt suunnattu Ukrainaan, mutta kun sota on ohi, Venäjä on yhä uhka – erityisesti merellä, ilmassa ja avaruudessa. Se kasaa puolustuksensa uudestaan samaan kapasiteettiin kuin ennen Ukrainan sotaa.
– Meidän ei pidä koskaan aliarvioida Venäjää ja heidän kykyään toipua, kuten historia on useasti osoittanut, sanoi Naton sotilaskomitean johtaja Rob Bauer Vilnan kokouksen alla.
Yhdysvalloilla on muitakin huolia. Jännitteinen suhde Kiinan kanssa ja mahdolliset uhat Indo-Pasifisella alueella vievät sen huomiota. Vilnassa käyvät myös Australian, Japanin, Etelä-Korean ja Uuden-Seelannin edustajat. Euroopan maiden oma vastuunkanto vapauttaisi Yhdysvaltain resursseja Euroopasta muualle.
Ainakaan Bidenin valtakaudella Yhdysvallat ei jätä Eurooppaa oman onnensa nojaan ja tukee yhä Ukrainaa. Ensi vuonna Yhdysvalloissa on presidentinvaalit, ja se voi vaikuttaa myös Nato-politiikkaan.
5. Zelenskyi haluaa Ukrainan Natoon, mutta mitä hänelle vastataan?
Vilnan kokous sähköistyy entisestään, kun paikalle saapuu Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Ukrainan ja Naton yhteyden nosti esiin myös pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoessaan tulevan kokouksen tavoitteista (katso video jutun lopussa).
Nato on luvannut vuonna 2008, että Ukrainasta tulee liiton jäsen. Nyt Ukraina taistelee koko Euroopan puolesta Venäjää vastaan, ja haluaa Natoon. Jäsenmaat kokevat, että niiden pitäisi luvata jotain, mikä konkretisoi Ukrainan tulevaa jäsenyyttä – ottamatta silti maata välittömästi jäsenekseen. Sotaa käyvä maa ei voi liittyä Natoon, sillä se tekisi Natosta osapuolen konfliktissa.
Vilnassa Nato-maat tulevat lupaamaan sotilaallisen tuen jatkuvan. Nato järjestönä lupaa auttaa rahallisesti ja edistää yhteistyötä korkean tason keskusteluissa. Nykyisen komitean sijaan Ukrainan asiasta puhuu neuvosto, jossa istuvat maiden johtajat. Zelenskyi on jo antanut ymmärtää, ettei tämä riitä.
Ukraina itsessään on tärkeä, mutta se on myös salpa; jos Venäjä voittaisi sodan, Ukrainan kohtalon voisi kokea seuraava maa.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 9.7. klo 23 asti
