- 9 kesäkuun, 2023
Rytmisen voimistelun maajoukkuetoiminta kriisissä – urheilijat kertovat, miksi joukkue hajosi
Rytmisen voimistelun maajoukkueessa vallitsee lohduton tilanne. Toukokuun EM-kisojen kaksiottelussa joukkue sijoittui kuudenneksitoista, mikä oli alle odotusten. Vielä suurempi pettymys oli se, että joukkueen voimistelijoista neljä ilmoitti lopettavansa uransa kisojen jälkeen, vain pari kuukautta ennen MM-kisoja. Ne ovat yksi tie Pariisin ensi vuoden kesäolympialaisiin.
Ilta-Sanomat uutisoi aiemmin tällä viikolla ongelmista joukkueen ja valmentaja Larisa Gryadunovan välillä. Jutussa kerrotaan valmentajan motivaatio-ongelmista ja ylilyönneistä.
Yle uutisoi marraskuussa edellisen valmentajan Laura Ahosen epäasiallisesta käytöksestä voimistelijoita kohtaan. Tapauksen jälkeen Voimisteluliiton toiminnanjohtaja Maria Laakso kertoi, että koko voimisteluyhteisö, yhdessä seurojen ja valmentajien kanssa, kantaa vastuun, että valmennuskulttuurinmuutos menee perille asti. Toimintatapojen piti muuttua valmentajan vaihdoksen myötä, mutta kaikista ongelmista ei ole päästy eroon. Miksi suunta ei ole muuttunut?
Kovaa treeniä ja henkistä painetta
Rytmisen voimistelun maajoukkueessa aloitettiin uusi aikakausi alkuvuodesta 2022, kun pitkään joukkuetta valmentanut Laura Ahonen siirrettiin syrjään. Suomen urheilun eettinen keskus oli tehnyt selvityksen Ahosen toiminnasta, ja joulukuussa 2021 Voimisteluliitto siirsi tapauksen kurinpitovaliokuntaansa. Ahonen sai sittemmin kurinpitovaliokunnalta lievän kurinpitoseuraamuksen.
Joukkueen otti tammikuun lopussa 2022 vastuulleen Larisa Gryadunova, joka tunnetaan menestyksekkäänä yksilövalmentajana Olarin Voimistelijoissa, OVO:ssa. Tänä keväänä hänen valmennettavansa veivät kolme kirkkainta mitalia SM-kisojen naisten neliottelussa. Hänen kovin meriittinsä on Ekaterina Volkovan valmentaminen Rion olympiaedustajaksi vuonna 2016. Gryadunovan oma kilpailu-ura ajoittuu Ukrainaan ja Venäjälle eli silloiseen Neuvostoliittoon.
Yle Urheilu haastatteli tähän juttuun neljää helmikuun 2022 – toukokuun 2023 aikana maajoukkueessa ollutta urheilijaa sekä useita joukkueen toiminnan tuntevia henkilöitä.
Helmikuussa 2022 kasattiin uusi maajoukkue, jossa oli mukana vielä muutama voimistelija Ahosen aikaisesta kokoonpanosta. Joukkueessa oli yhteensä yhdeksän voimistelijaa. Voimistelijat kertovat, että harjoitukset muuttuivat täysin aiempaan verrattuna. Harjoituskerrat eivät lisääntyneet, mutta harjoitusten teho kasvoi merkittävästi. Osa piti vaativista treeneistä ja oli tyytyväisiä. Treenaaminen vaikutti ammattimaiselta. Ilmapiiri oli toiveikas ja motivoitunut. Osalle harjoitusten kovuus oli yllätys. Yksi voimistelijoista kertoo tiukasta treenikuukaudesta, jonka aikana vain lentopäivät olivat vapaapäiviä.
– Odotukset olivat korkealla, kun maajoukkue sai uuden valmentajan. Henkinen prässi oli heti kova, yksi voimistelijoista kertoo.
– Maajoukkue oli ammattiurheilua. Kivaa, mutta rankkaa. Juuri sellaista kuin ajattelin. Itse pystyin aina keskustelemaan asioista valmentajan kanssa, toinen voimistelija kommentoi.
Valmentaja Larisa Gryadunova kertoo olevansa ulkomailla ja vastaa kysymyksiin sähköpostitse. Gryadunovan mukaan rytmisen voimistelun maajoukkuetta alettiin rakentaa tiiviissä yhteistyössä Voimisteluliiton, olympiakomitean ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean kanssa reilu vuosi sitten. Tavoitteena oli rakentaa uudenlaista maajoukkueen kulttuuria, jossa urheilijoita tuetaan sekä fyysisesti että henkisesti.
– Tuloksia ei ole ollut tarkoitus tehdä nopeasti, vaan pääasia on ollut rakentaa suomalainen malli ja kasvaa urheilijoiksi ja luoda vahvat pohjat ja sitä kautta harjoitella laadukkaasti, jotta joukkue voi tähdätä tulevaisuudessa menestykseen, Gryadunova kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
Gryadunova myöntää, että toimintakulttuurin muutos on alussa.
– Olen keskustellut usean kerran valmennustavoistani liiton kanssa, se on osa tätä toimintakulttuurin muutosta. Olen saanut palautetta myös valmennuksestani ja kehittänyt toimintaani niiden perusteella.
Laihuutta ihannoidaan
Painonhallinta kuuluu rytmiseen voimisteluun huipputasolla, mutta siitä on seurannut myös ongelmia. Ylen marraskuussa 2022 julkaisemassa jutussa moni entinen voimistelija kertoi syömisongelmistaan, kontrolloinnista ja painonhallinnan aiheuttamista terveysongelmista. Gryadunovan joukkueessa laihuuden ihannointi oli haastateltujen voimistelijoiden mukaan ilmiselvää. He kokivat, että terveyden korostamisen rinnalla tärkeää oli syödä kevyesti.
– Painosta sanottiin joillekin suoraan. Yhden kisan jälkeen kerrottiin, kuinka tuomariston mukaan joukkueessa oli kaksi isokokoista voimistelijaa, yksi voimistelija muistelee.
– Viime vuonna joukkueessa oli laihdutusepidemia. Vaikka vain paria tyttöä painostettiin, muut pelkäsivät laihdutuskäskyä. Me vaan kuihduimme pois, toinen voimistelija sanoo.
Larisa Gryadunova kiistää, että hän olisi korostanut hoikan olemuksen tärkeyttä tai painostanut voimistelijoita laihduttamaan.
– En ole painostanut. Asiantuntijatiimissä on keskusteltu siitä, miten tuemme yhdessä urheilijoita muuttamaan heidän oppimaan suhtautumista kehoonsa. Suorituskyky on tärkeää, ei ulkonäkö, Gryadunova kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
Joukkopako arvokisojen jälkeen
Joukkue kilpaili EM-kisoissa kesällä 2022 sijoittuen yhdenneksitoista. Syyskuun MM-kisoissa sijoitus oli 17. Tämän vuoden tapaan arvokisojen välissä tapahtui lopettamisia ja kummassakin kilpailussa joukkueen yhteinen kisakokemus oli vähäistä. MM-kisojen jälkeen peräti viisi voimistelijaa oli tehnyt ratkaisunsa ja lopettanut uransa maajoukkueessa lyhyeen. Voimistelijoiden mukaan syitä olivat terveydelliset ongelmat, erilaiset vammat sekä joukkueen ahdistava ilmapiiri.
– Loppuajasta roikuin joukkueessa enemmän muiden kuin itseni takia. Halusin mennä elämässä eteenpäin ja lopulta tajusin ettei minun tarvitse jäädä, yksi urheilijoista kommentoi.
– Lopetin omasta halusta, terveydellisistä syistä, toinen voimistelija sanoo.
Uusi joukkue rakensi ohjelmia ja treenasi kovaa. Voimistelijoita piinasivat eriasteiset loukkaantumiset, ja jatkuvat muutokset kokoonpanoon söivät motivaatiota ja yhteishenkeä. Kisakauden lähestyessä alkutalvesta paineet kasvoivat. Ilmapiiri alkoi muuttua ahdistavaksi, kun tunnelma harjoituksissa kiristyi. He kokivat, että heitä syytettiin huonosta käytöksestä turhaan.
– Larisalta tuli vanhemmille kirje, jossa joukkueen kerrottiin käyttäytyneen huonosti treeneissä. Totuus oli toinen. Yksi tuomareista oli katsomassa treenejä ja me olimme selin häneen, kun hän jutteli. Tilannetta ennen Larisa oli huutanut meille ja haukkunut ja suurin osa itki ripsivärit poskilla. Siksi käänsimme katseemme. Tuomari tuli lohduttamaan meitä, toinen voimistelija kertoo.
Gryadunova ei muista tilannetta, mutta myöntää tehneensä virheitä ja ottaneensa niistä opiksi.
– En muista tällaista tilannetta. Olemme käsitelleet urheilijoiden ja heidän huoltajien kanssa urheilijoiden käytöstä, tämä on normaalia toimintaa. Olen myös itse tehnyt matkan varrella virheitä. Niitä on myös käsitelty ja olen niitä pyytänyt anteeksi.
– Olen todella pahoillani, jos olen aiheuttanut henkisiä paineita. Toimintakulttuurimuutos on kesken ja me kehitämme kaikkien vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Olen parantanut tapojani kielenkäytössä. Olemme käsitelleet myös voimistelijoiden käytöstä ja heidän välisiä asioita, Gryadunova sanoo.
– Siellä on keskusteltu hyvin paljon siitä harjoittelusta, siitä motivaatiosta, siitä kun on teini-ikäisiä tyttöjä ja pystytäänkö ajatella tuntia pidemmälle, Laakso avaa näkemystään vuorovaikutuksen haasteista.
Missä tavoite?
Voimistelijoiden mukaan valmentajalta ja joukkueelta puuttui selkeä suunnitelma mihin oltiin tähtäämässä ja mitä tavoiteltiin. Keväällä 2023 Gryadunovaa nähtiin yhä harvemmin joukkueen harjoituksissa. Kun joukkueen tekeminen ei miellyttänyt, osa voimistelijoista ja vanhemmista koki, että valmentajan usko loppui ja motivaatio katosi. Voimistelijoiden mukaan valmentaja puhui selän takana toisista joukkuelaisista ikäviä asioita, mikä söi yhteishenkeä.
Muu tiimi veti harjoituksia ja vanhemmat kyselivät tavoitteiden perään. Vanhemmat ja jotkut voimistelijoista olivat yhteydessä myös Voimisteluliittoon, joka järjestikin keskustelutilaisuuksia. Vanhemmat kokivat ettei vastauksia kysymyksiin tullut. Avoimuus ja suunnitelmat puuttuivat.
Valmennustiimin lisäksi maajoukkueen tukena on Urhean asiantuntijat, jotka auttavat muun muassa psyykkisessä valmennuksessa ja ravintoasioissa. Gryadunovan mukaan on urheilijoiden etu, että valmennuksessa on useita ammattilaisia, vaikka korostaa suurta motivaatiotaan toimia päävalmentajana. Voimisteluliitossa tiimitekemisen uskotaan tuovan erilaisia persoonia ja monipuolista osaamista harjoitteluun, vaikka muutos ei ole ollut kaikille mieluinen.
– Siitä me on käyty ihan tähän EM-kilpailujen jälkeiseen aikaan asti huoltajien kanssa keskustelua. Toiset olisivat toivoneet, että sama kulttuuri, joka on ollut Suomessa pitkään, että yksi valmentaa lapsesta aikuiseksi asti. Me nähdään, että eri henkilöt tuo omaa erilaista persoonaa ja osaamisaluetta, päävalmentaja johtaa sitä työtä ja sitä kautta saadaan parempi lopputulos, Voimisteluliiton toiminnanjohtaja Maria Laakso kommentoi.
Keväällä 2023 herätti kysymyksiä, tähtääkö joukkue vielä tosissaan Pariisin olympiakisoihin vuonna 2024 vai ei. Realistiselta unelma ei enää tuntunut, sillä karsinnan kannalta oleellinen tapahtuma, elokuun 2023 MM-kisat olivat jo lähellä. Valmentajan poissaolot, tärkeiden voimistelijoiden loukkaantumiset ja jatkuvat muutokset horjuttivat kokonaisuutta.
Joukkueen tulevaisuus vaakalaudalla
Toukokuussa 2023 maajoukkue voimisteli SM-kultaa, mutta varsinkin pallo-nauha-ohjelma oli vielä keskeneräinen. Kesäkuun EM-kisoissa kyseinen ohjelma meni täysin pieleen lukuisten virheiden takia, keilaohjelma sujui paremmin. Kaksiottelun 16. sija oli kaukana voimistelijoiden ja valmentajan tavoitteesta. Kisojen jälkeen neljä voimistelijaa kertoi lopettavansa maajoukkueessa. Samalla he hautasivat haaveensa olympialaisista.
Tällä hetkellä maajoukkueessa on neljä voimistelijaa. Kisamatolle tarvitaan viisi ja loukkantumisten ja sairastumisten takia varalla olisi oltava ainakin yksi. Voimisteluliiton tavoitteena on rakentaa 10-12 voimistelijan tiimi. Gryadunova on kierrättänyt harjoituksissa omia yksilöitään tekemässä joukkueohjelmia, mutta mitään pysyvää ratkaisua ei ole kerrottu joukkueelle eikä ulkopuolisille. Kukaan ei tiedä, saadaanko joukkue kasaan MM-kisoihin.
Voimisteluliitossa tähtäin on huomattavasti pidemmällä kuin seuraavissa arvokisoissa eikä kysymystä elokuun MM-kisoista pidetä tärkeänä.
– Se ei ole minun mielestäni edes oleellinen kysymys. Minulle on paljon tärkeämpää, että me saadaan 25-vuotiaita menestyviä huippu-urheilijoita, jotka voivat hyvin.
– Nyt meidän pitää löytää suomalainen malli ja tapa tehdä näitä asioita ja löytää siihen motivoituneet urheilijat, joita voimme yhdessä tukea, sanoo toiminnanjohtaja Laakso.
Rytmisen voimistelun maajoukkue jäi vain puolen pisteen päähän olympiapaikasta ja putosi ensimmäisenä joukkueena Rion olympiakisoista vuonna 2016. Seuraava joukkue väläytteli hyviä tuloksia, mutta olympiapaikkaa Tokion kisoihin se ei saanut. Nyt Suomella ei ole enää kokonaista joukkuetta. Miten käy tulevaisuudessa vaativan ja tuetun, mutta Suomessa pienen olympialajin?
