- 9 kesäkuun, 2023
Ulkomaalaisia opiskelijoita neuvottiin Vaasassa heittämään myös käyttökelpoista tavaraa roskiin pois muuttaessaan – opiskelijat pöyristyivät
Vaasan Palosaaressa sijaitsevan Linnan opiskelijakiinteistön asukkaat saivat huhtikuussa opiskelija-asuntosäätiöltä kirjeen, jossa heitä neuvottiin heittämään pois kaiken irtamistonsa, kun he muuttavat kesällä Suomesta pois.
Aiempina vuosina kansainvälisten opiskelijoiden asuntoihin jättämistä tavaroista on VOAS:n mukaan tullut ongelma.
Siksi asuntosäätiö hankki tänä vuonna tavaroille oman roskalavan ja kannustaa asukkaita heittämään kaiken roskiin. Lava vuokrattiin kahdeksi viikoksi.
Kansainväliset opiskelijat ovat itse ottaneet kantaa asiaan Whatsapp-ryhmässä. Siellä opiskelijoita on pyydetty olemaan kuuntelematta VOAS:n ohjeita ja sen sijaan lahjoittamaan tavarat eteenpäin niitä tarvitseville.
Guys please don’t throw away stuff in garbage. There might be people who need it. There’s so much wastage. It’s neither good for people nor environment.
Ote ulkomaalaisten opiskelijoiden Whatsapp-ryhmästä.
Yksi vaihto-opiskelijoista, joka esiintyy tässä jutussa nimellä Sarah, kertoo, että moni opiskelijoista on ollut vihainen kuullessaan, että heidän ostamansa tavarat menevät käytön sijasta roskiin.
– En itse aluksi tiennyt, mihin tavarat lopulta päätyvät: kierrätykseen vai kaatopaikalle. Kun näin, että kontissa oli sekaisin ruokaa ja huonekaluja, tajusin, että ne ollaan heittämässä pois. Päätin kirjoittaa viestin Whatsapp-ryhmään ja pyysin muita opiskelijoita olemaan seuraamatta VOAS:n ohjeita.
Moni seurasi kutsua, mutta monet tekivät myös sen, mitä käskettiin: heitti tavaransa pois.
VOAS: Roskalava hankittiin tarpeeseen
Suurin osa VOAS:n pyynnöstä lavaan heitetyistä tavaroista ovat olleet uusia ja toimivia. Niitä voisivat Sarahin ja muiden opiskelijoiden mielestä käyttää esimerkiksi uudet vaihto-opiskelijat tai niitä voisi tarjota muille opiskelijoille.
VOAS:n toimitusjohtaja Marko Ylimäki toteaa, että roskalavan hankkiminen syntyi tarpeesta.
– Suomalaisten säätiöiden asunnoissa asutaan keskimäärin noin 3–14 kuukautta. Opiskelijat eivät vie mukanaan kaikkia tavaroita kotiin, vaan ne jätetään asuntoihin. Se oli valtavan iso ongelma meille.
Projektipäällikkö Linda Kleemola puolestaan sanoo, että VOAS:n aloittama ympäristöohjelma on vasta alussa. Jatkossa toimintapa jäteongelman hoitamiseksi voi olla toinen.
– Sen takia teemme tätä, että huomataan, missä asioissa voimme tehdä paremmin ja mitä vielä pitää kehittää. Jätteet olivat meidän kehityssuunnitelmassamme suurin ongelma, joka meidän on pitänyt ratkaista.
VOAS:n toimitusjohtaja Ylimäki kertoo säätiön aloittavan täysin uuden strategian tammikuussa.
Onko jätteiden lajittelu hoidettu oikein?
Vaasan ympäristötoimen ympäristötarkastaja Esa Hirvijärvelle tieto VOAS:n toiminnasta tulee uutena.
– Eihän tässä tapauksessa lajittelusta voi puhua, jos jätteet ovat sekaisin keskenään roskalavalla. Kyllä se jätelaitokselle kelpaa, mutta siitä tulee aika iso maksukin, kun on lajittelematonta tavaraa.
Vaasan lajittelemattomasta jätteestä vastaavan Revisolin mukaan hinnan VOAS:lle on täytynyt ollut vähintään 2 000 euroa.
Hirvijärvi toteaa, että VOAS:n toiminta ei ole ollut jätelaitoksen hengen mukaista.
– Kyllä ne tavarat kuitenkin kuuluisi lajitella, ohjeistusta tässä sen suhteen siis varmasti kaivataan. Vaatii myös selvitystä, miten tämä asia siellä on todellisuudessa hoidettu.
”Tekee pahaa nähdä, kun kaikki heitetään surutta pois”
Vaihto-opiskelija Sarah kertoo, että lopulta opiskelijat itse päätyivät lahjoittamaan ruokiaan ja käyttökelpoisia tavaroitaan ihmisille.
– Se oli ainakin parempi ratkaisu kuin mitä VOAS keksi. Mielestäni on väärin, että VOAS syyttää tästä opiskelijoita, kun me oikeasti välitämme ja yritämme tehdä asialle jotakin.
Sarahin mielestä VOAS:n ratkaisu on huono ympäristön lisäksi myös ihmisten kannalta.
– Varsinkin ruoka on Suomessa tosi kallista, joten mielestäni ne ainakin olisi pitänyt yrittää antaa ihmisille, jotka oikeasti niitä tarvitsevat.
Osa VOAS:n kansainvälisistä opiskelijoista tulee maista, joissa köyhyys ja pula resursseista ovat arkipäivää.
– Siksi tekee pahaa nähdä, kun kaikki heitetään surutta pois. Toivon siis, että tulevaisuudessa tähän keksittäisiin parempi ratkaisu, Sarah sanoo.
Juttu on osittain käännetty Svenska Yle Österbottenin toimittaja Peter Lüttgen jutusta: Brödrostar, dammsugare och skridskor – utländska studerande i Vasa uppmanades att kasta rena och hela grejer i sopcontainer.
Juttua voi kommentoida Yle-tunnuksella lauantaihin 10.6.2023 kello 23 asti.
