- 3 toukokuun, 2023
Yleisurheilun kohu-uudistukselle täysi tyrmäys – suomalaishuippu lataa kovaa tekstiä: “Ei enää sama laji”
Kansainvälinen olympiakomitea ja kansainvälinen yleisurheiluliitto julkaisivat pääsiäisenä tiedotteen, joka tyrmistytti yleisurheilupiirit ja erityisesti kävelyväen. Urheilujärjestöt kertoivat, että ne tuovat kävelyn sekaviestin ensi vuoden Pariisin olympialaisten ohjelmaan.
Pariisin kilpakävely koostuu henkilökohtaisesta kisasta sekä 4 x 10 metrin viestistä, jossa yksi mies ja yksi nainen taivaltavat kaksi osuutta. Sekaviesti korvaa toisen henkilökohtaisen kävelymatkan, joka oli aiemmin 50 kilometriä.
Päätös on saanut lajiväeltä täystyrmäyksen. Aku Partanen tiivistää monen kilpakävelijän ajatukset.
– Aika murskaavan vastaanoton se on saanut. En oikein pidä siitä tavasta, miten se tehtiin. Urheilijoita ei asiassa kuultu, ja se on suljettujen ovien takana tehty ratkaisu.
– Tuo on vähän kuin kolmiloikassa tehtäisiin uudistus, jossa yksi urheilija hyppää ensimmäisen loikan, toinen urheilija toisen loikan ja loikkaliiton puheenjohtaja hyppää viimeisen loikan. Se ei ole mielestäni enää sama laji, Partanen lataa.
Suomen Urheiluliiton kävelyn lajipäällikkö Jani Lehtinen yhtyy kommenttiin siitä, ettei asiasta ole kuultu urheilijoita tai valmentajia.
– Suurin harmitus on se, että kyseistä kilpailumuotoa ei ole kokeiltu missään. Ei ole kokemuksia siitä, miten se toimii.
MM-kisojen matka ei kelvannut
Muutokset ovat olleet viime vuosina kansainvälisessä huippukävelyssä isoja. Perinteinen 50 kilometrin kävely oli viimeistä kertaa arvokisoissa pari vuotta sitten Tokion olympialaisissa.
Kansainvälinen yleisurheiluliitto World Athletics reagoi ensimmäiseen isoon muutokseen ja otti 35 kilometrin kävelyn MM-ohjelmaan. Se oli viime kesänä Oregonin MM-kisoissa ensimmäistä kertaa sekä miehillä että naisilla.
Kansainvälisen yleisurheiluliiton tavoitteena oli saada sekä miehille että naisille 35 kilometrin matka myös olympialaisiin. Aiemmin olympiatasolla vain miehillä oli pitkä matka.
– Kansainvälinen olympiakomitea sanoi siihen, ettei yhtään uutta mitalilajia ja mielellään niin, että laji olisi miesten ja naisten yhteinen kilpailu. Kansainvälinen olympiakomitea ei ole halunnut sitä, mitä me haluamme eli molemmille 35 kilometrin kilpailu, KOK:n hallituksen suomalaisjäsen Antti Pihlakoski sanoo.
Pihlakoski kertoo, että asiasta väännettiin kaksi vuotta.
– Kansainvälinen yleisurheiluliitto joutui lopulta myöntymään. Riskinä olisi ollut se, että olisi ollut vain yksi kävelylaji. Pahimmillaan se olisi ollut askel siihen, että kävely poistuu olympiaohjelmasta. Tämä oli lopulta kompromissi.
Pihlakosken mielestä KOK on katsonut kilpakävelyä jollain tavalla kieroon. Syynä tähän ovat muun muassa useiden venäläiskävelijöiden dopingtapaukset sekä 50 kilometrin kävelyn viime hetken hylkäykset.
Samanlaisia matkoja
Partasen mielestä viime vuonna pidetyt Oregonin MM-kisat osoittivat, että 35 kilometrin kisakin on liian lähellä 20 kilometrin matkaa. Tästä esimerkkinä on se, että Ruotsin Perseus Karlström oli mitaleilla molemmilla matkoilla.
– Samat mitalistit olivat lähes molemmilla matkoilla. Ne eivät olleet riittävän erilaisia, Partanen harmittelee.
Yksilöurheilussa on nähty viime vuosina sekaviestejä muun muassa ampumahiihdossa ja uinnissa. Yleisurheilussa on käytössä jo 4 x 400 metrin viesti, jossa joukkueessa on kaksi naista ja miestä.
Kyseisen konseptin on ajateltu olevan kiinnostava tuote nuorten kuluttajien näkökulmasta. Partanen ymmärtää nykyisen kehityssuunnan, jossa kuluttajat haluavat saada kaiken nopeammin.
– Ymmärrän, että 50 kilometrin kävely voi olla liian pitkäkestoista seurattavaa. Mutta kun tehdään muutoksia, jotka muokkaavat lajin luonnetta täysin, se on radikaalia.
Hän muistuttaa, että uudistuksia on tehty muutaman viime vuoden aikana runsaasti.
– Urheilijana toivoisi ennakoimista, ettei uudistuksia tehtäisi koko ajan ja myllättäisi lajia perusteellisesti. Pitää kuitenkin valmistautua kisoihin, suunnitella harjoittelua ja valmistautua pitkäjänteisesti.
Kävelijästä maratonjuoksijaksi
Kritiikkiä on herättänyt myös päätöksen ajankohta vain alle puolitoista vuotta ennen Pariisin olympialaisia. Lehtinen sanoo, että yleensä muutokset ovat tiedossa viimeistään edellisen olympiadin loppupuolella.
Sekaviestiin kutsutaan tilastojen, rankingin tai valintakilpailuiden perusteella 25 maata. Valintasysteemi on kuitenkin vielä hämärän peitossa.
Lehtisen mukaan todennäköisesti käytössä on vain yksi karsintakisa, joka on mahdollisesti ensi vuonna pidettävissä kilpakävelyn MM-joukkuekisoissa. Loput urheilijat saatetaan katsoa nykyisen 20 kilometrin rankingin mukaan.
– Ei voi käyttää muuta kuin 20 kilometrin rankingia, koska sitä (rankingia) ei kerätä muilta kuin 20 kilometrin ja 35 kilometrin matkoilta.
Kun 50 kilometriä putosi yleisurheilun arvokisojen ohjelmasta, Partanen päätti keskittyä 20 kilometrin matkalle. Pahimmassa tapauksessa pitkien matkojen lyhentäminen saattaa johtaa lopettamisiin.
Kävelyn kärkinimiin kuulunut Norjan Håvard Haukenes vaihtoi jo aiemmin maratonjuoksuun.
– Hän siirtyi maratonille siitä syystä, ettei hänellä ollut annettavaa lyhyemmille matkoille, Partanen sanoo.
Viime viikolla saatiin tosin kuulla uutisia myös maratonista. Euroopan yleisurheiluliitto päätti, että maraton jää pois yleisurheilun EM-kisoista vuoden 2026 jälkeen.
Osaksi massatapahtumaa
Yleisurheilun MM-kisoissa 35 kilometrin kävely on ohjelmassa. Pihlakosken mielestä se on liian lyhyt matka.
– 50 kilometrin kävely on kuin raskaansarjan nyrkkeilyä. Pidän sitä isona heikkoutena, että siitä luovuttiin.
Pihlakoskella on ehdotus siihen, millaista kilpakävelyn kannattaisi olla nykyisessä yhteiskunnassa.
– Oma visioni on se, että kävelyssä olisi puolimaraton ja maraton. Se olisi jollain tavalla ihmisille ymmärrettävämpi, sillä tiedetään, mikä on puolimaratonilla ja maratonilla hyvä tulos. Voisi verrata sitä, kuinka kovaa kävelijät kävelevätkään.
Kävelyn suunta voi olla sellainen, jossa se on osana maratonin kaltaista isoa yleisöliikuntatapahtumaa.
– Teknologiaa kehitettäisiin niin, että kilpakävelyssä tuomarointia voitaisiin vähentää. Silloin kaikki massaliikuntatapahtumat voisivat toimia kävelykilpailuiden näyttämöinä.
