• 6 maaliskuun, 2023

Reetta Hurske voi taistella ensi vuonna jopa maailmanmestaruudesta – yksi tilasto kertoo kaiken hurjasta tasosta


Reetta Hurskeesta tuli sunnuntaina Euroopan mestaruudellaan ensimmäinen suomalaisnainen, joka on yltänyt pika-aidoissa arvokisamitaliin niin ulkona kuin hallissakin. Kauden aiempiin suorituksiin nähden 27-vuotiaalta tamperelaisaiturilta osattiinkin odottaa EM-kultaa.

Hurskeen perustaso oli päättyneellä hallikaudella todella laadukas. Ennen EM-kisoja esimerkiksi hänen viiden parhaan tuloksensa keskiarvo oli 7,82.

Hurskeen suoritusvarmuudesta kertoo jotain se, että myös hänen viidenneksi paras aikansa olisi riittänyt mestaruuteen. Nadine Visser otti hopeaa ajalla 7,84.

60 metrin aitojen EM-finaalissa Hurske sivusi Suomen ennätystään 7,79. Kyseessä on 2000-luvun toiseksi kovin voittoaika EM-halleissa.

Yle Urheilun asiantuntija Tuomas Raja vaikuttui tilanteesta, jossa suomalainen pikajuoksija lähti arvokisafinaaliin ennakkosuosikkina.

– Reetta pystyi pitämään ajatukset kasassa herkässä lajissa. Hän keskittyi vain oman suorituksensa toistamiseen. Se, miten hän sen tilanteen hallitsi, sykähdytti eniten.

Hursketta ja Wilma Murtoa yhdistää sama asia. Heidän perussuorituksensa ovat nousseet tasolle, joka mahdollistaa EM-mitalin ilman ennätystäkin.

Tämä on suomalaisessa yleisurheilussa merkittävä muutos moniin viime vuosiin. Huipputuloksen eteen ei tarvitse venyä.

Edellinen tämän kaltainen suomalaisyleisurheilija oli keihäänheittäjä Tero Pitkämäki.

– Kansainvälisessä huippuyleisurheilussa kyse on siitä, että perustaso on mitalisuoritus, Raja tiivistää.

Reetta Hurske tuulettaa maaliviivalla.

Reetta Hurskeen suoritusvarmuus oli muille myrkkyä. Kuva: Getty Images

”Toivotaan, että synttärit menevät poikki”

Täydellisen hallikauden jälkeen huomio kiinnittyy siihen, mihin Hurske pystyy tulevana kesänä 100 metrin aidoissa. Hänen ennätyksensä on lähes neljä vuotta sitten Joensuussa juostu 12,78. Toiseksi paras rykäys 12,88 on viime vuodelta.

Hurske paransi kuluvan hallikauden aikana ennätystään peräti 14 sadasosaa. Se on hurja parannus 60 metrin matkalla.

Vaikka erittäin kovana lähtijänä tunnetun Hurskeen ominaisuudet sopivat paremmin 60 metrille, on sanomattakin selvää, että myös 100 metrin aidoissa hän on ennätyskunnossa. Matkan SE on Annimari Kortteen niin ikään samaisessa Joensuun kisassa juoksema 12,72.

– Ainakin uutta Suomen ennätystä voimme odottaa, Raja toteaa.

Reetta Hurske haluaa rikkoa ensi kesänä neljän vuoden takaisen 100 metrin aitojen ennätyksensä.

Seuraavat ulkoratojen EM-kisat pidetään Roomassa kesäkuussa 2024. Ensi kesänä Hurskeen päätavoite on Budapestin MM-kisoissa.

Kun puhutaan MM-kisoista tai olympialaisista, kilpailu on äärimmäisen kovaa. Edellisissä olympialaisissa sekä viime kesän MM-finaalissa oli vain yksi eurooppalaisaituri.

MM-tasolla Hurske on yltänyt välieriin vuonna 2019 Dohassa. Sen sijaan ensi talven MM-halleissa hän voi taistella kunnossa ollessaan mitaleista. Istanbulin EM-finaalista karsiutunut Cyrena Samba-Mayela on MM-hallien puolustava mestari ajalla 7,78.

– Kesän ensimmäiset kisat näyttävät, mihin vauhti realisoituu. MM-kisoissa (ulkoradoilla) loppukilpailupaikka on todella kovan työn takana. Totta kai Reetta sen tavoitteeksi asettaa, mutta sinne ei niin vain mennä, Raja sanoo.

Hurskeen oma tavoite ensi kesään on selvä.

– Toivotaan, että synttärit menevät poikki tänä kesänä. Tavoite on juosta oma ennätys, Suomen ennätys sekä kaikkea, mitä sille kesälle voi tulla. On kutkuttavat odotukset.

Isot poissaolot näkyivät

Suomalaiset yleisurheilijat ylsivät edellisen kerran samoissa EM-halleissa vähintään kahteen mestaruuteen vuonna 1981. Silloin kuulantyöntäjä Reijo Ståhlberg sekä pika-aituri Arto Bryggare pääsivät juhlimaan voittoa. Ennen Murtoa kisojen edellinen suomalaisvoittaja oli kuulantyöntäjä Timo Aaltonen vuonna 2000.

Suomen joukkueenjohtaja Tuomo Salonen pistää asiat perspektiiviin.

– Edellisen kerran (2021) tuli kolme mitalia. Ennen sitä Suomi ei ollut saanut yli 20 vuoteen mitalin mitalia hallimestaruuskisoista. Tämä on nyt kova saldo.

Suomen molemmat kärkiurheilijat onnistuivatkin EM-kisoissa täydellisesti. Mitalitilaston voitti Norja neljällä kultamitalillaan.

Suomi päihitti mitalitaulukossa Ruotsin, joka saavutti neljä mitalia, mutta ei yhtään kultaa. Suomen kärki oli Norjan tavoin terävä, mutta Norjalla ja Ruotsilla oli enemmän laajuutta.

Suomi lähti kisoihin isolla 21 urheilijan joukkueella. Raja ja Salonen muistuttavat, että Suomelta puuttui useita kärkiurheilijoita. Edellisten EM-kisojen kahdeksasta pistesijaurheilijasta mukana olivat vain Murto sekä pronssimitaliaan puolustanut pituushyppäjä Kristian Pulli.

Murron ja Hurskeen ohella pistesijaan eli kahdeksan parhaan joukkoon pääsi myös toisissa aikuisten arvokisoissaan kilpaillut Saga Vanninen, 19, viisiottelussa.

– Meillä oli paljon sijoituksia noin kymmenennen sijan paikkeilla. Joukkueen koko on laaja tason mittari. Ehkä yksi hampaankoloon jäänyt asia oli, että kotisohvilla oli muutama todella kova urheilija, jolta jäi hallikausi väliin, Salonen niputtaa.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *