- 4 huhtikuun, 2023
”Voisi vaikka lainata Li Anderssonia vaali-illalta”
Pohjoismaiden yhteishakemus ei voittanut kilpailua vuoden 2025 EM-kisoista. Kisat järjestetään Sveitsissä.
Paavo Forsberg,
Sakari Lund
•
Sveitsi järjestää jalkapallon naisten EM-kisat 2025. Euroopan jalkapalloliitto Uefa päätti järjestäjätahosta tiistaina Lissabonissa.
Kisoja hakivat Tanska, Suomi, Ruotsi ja Norja yhdessä sekä Sveitsi, Ranska ja Puola omilla hakemuksillaan.
Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti harmitteli lopputulosta.
– Teimme hyvää yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Äänestys oli tiukka, siellä oli ilmeisesti kolme äänestyskierrosta ja viimeisellä kierroksella olivat Sveitsi ja Pohjoismaat vastakkain, Lahti kertoi.
– En osaa sanoa tarkalleen, mikä käänsi äänestyksen Sveitsille. Ehkä se, että kisat voidaan järjestää aika kompaktilla maantieteellisellä alueella Sveitsissä. Toisaalta Sveitsin valtio ja kantonit tukivat voimakkaasti Sveitsin hakemusta taloudellisesti.
Sveitsin hanketta vetäneen Marion Dauben mukaan (siirryt toiseen palveluun) maan hakemuksen vahvuuksia olivat vakaa ja turvallinen ympäristö, infrastruktuuri moderneine stadioneineen sekä lyhyet etäisyydet.
Norjan jalkapalloliiton puheenjohtaja Lise Klaeveness piti (siirryt toiseen palveluun) Sveitsin hakemusta etukäteen Pohjoismaiden pahimpana kilpailijana.
– Meillä on hyvät mahdollisuudet. Mielestäni tilanne on 50–50, Klaeveness sanoi ennen valintaa.
Lahden mukaan jatkossa EM-kisojen saaminen voi olla vaikeaa.
– Ongelmaksi alkaa muodostua se, että stadionvaatimukset miesten ja varmasti tulevaisuudessa myös naisten EM-kisoihin alkavat olla niin kovat, että Pohjoismaista ei oikein löydy tarpeeksi isoja stadioneita.
Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja oli vahvasti mukana kisahankkeessa.
– Kaikilla Pohjoismailla on pettyneet tunnelmat ja aika tyhjä olo. Tähän tiivistyi useamman vuoden työ ja viimeinen puolitoista vuotta hyvinkin tiivistä työtä. Voisi vaikka lainata Li Anderssonia vaali-illalta, Pihlaja heitti.
Lajikulttuuri Pohjoismaiden hakemuksen kärkenä
Suomi oli Pohjoismaiden yhteishakemuksessa keskeisessä roolissa. Koko hakuprosessia veti Palloliiton tapahtumatoiminnon päällikkö Kalle Marttinen, joka myös esitteli maiden tarjouksen Uefalle Lissabonissa.
Alunperin Pohjoismaat havittelivat vuoden 2027 MM-kisoja, mutta suunnitelmat jäädytettiin vuonna 2021. Lokakuussa 2021 Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja ilmoittivat hakevansa EM-kisoja yhdessä, vaikka alun perin niiden järjestämisestä oli kiinnostunut vain Tanska.
Ari Lahden mukaan Pohjoismaiden hakemuksen vahvuutena oli mahdollisuus täyttää stadionit jokaisessa ottelussa.
– Järjestelmämme oli suunniteltu siten, että jokaisessa maassa pelattaisiin yksi alkulohko. Jokaisessa maassa isäntämaa olisi yksi lohkon joukkueista, jolloin ainakin nämä ottelut olisivat varmaan loppuunmyytyjä, Lahti sanoi.
Myös lajin asema Pohjoismaissa erotti hakemuksen Lahden mukaan muista.
– Naisten jalkapallo on Pohjoismaissa selvästi muita hakijamaita edellä jos ajatellaan lajin suosiota, arvostusta ja perinteitäkin.
Esimerkiksi Ruotsissa peräti 33 218 katsojaa todisti, kun naismaajoukkue kohtasi Brasilian viime kesänä Friends Arenalla Solnassa. Tanskassa Brasilia-ottelu houkutteli lehtereille 21 542 kannattajaa.
Suomi järjesti naisten EM-kisat vuonna 2009. Tällöin Suomi pelasi alkulohkon ottelunsa Olympiastadionilla: Tanskaa ja Hollantia vastaan yleisöä lehtereillä oli yli 16 000 ja ottelua Ukrainaakin vastaan seurasi yli 15 000.
Puolivälierissä Suomi kohtasi Englannin loppuunmyydyllä Kupittaan jalkapallostadionilla Turussa. Englanti voitti ottelun 3–2 ja eteni loppuotteluun asti. Mestaruutta juhli Saksa.
Sveitsi ei ole aiemmin järjestänyt naisten EM-kisoja.
