- 3 maaliskuun, 2023
Viro ohittaa elintasoltaan Suomen, uskoo riigikoguun pyrkivä suomalaismiljonääri – ”Viro on ketterä ja älykäs, Suomi kaavoihin kangistunut ja raskas”
TALLINNA Virolla on vielä pitkä matka suomalaiseen elintasoon. Se tulee kuitenkin rinnalle ja ohi, mikäli Joakim Heleniusta on uskominen.
– Kun katsotaan entisiä sosialistisia maita, niin Virohan on selvästi pärjännyt parhaiten, Helenius sanoo Ylen haastattelussa.
Suomalainen investointipankkiiri on ollut vaikuttamassa Viron kehitykseen itsekin lähes 30 vuoden ajan. Eikä ruokahalu ole vielä ehtynyt.
Helenius sai viime vuoden lopussa Viron kansalaisuuden ja hän on ehdolla sunnuntaina pidettävissä parlamenttivaaleissa.
– Viroon täytyy rakentaa sellainen valtiomalli, joka takaa ihmisille mahdollisimman hyvät edut, mutta sellaiset, jotka pystytään rahoittamaan myös tulevaisuudessa, Eesti 200 -puolueen riveissä ”kandideeriva” Helenius toteaa.
Virolaiset valmiita uhrauksiin
Joakim Heleniusta ei tarvitse pahemmin yllyttää vertaamaan synnyinmaataan ja nykyistä kotimaataan. Virossa moni asia on hänen mukaansa paremmin.
– Suomessa ihmiset ovat tottuneet olemassa olevaan systeemiin. Tottuneet siihen, että ammattiliitot lakkoilevat, että valtion maksamat tuet ovat hyvinkin avokätisiä. Virolaisilla on paljon dynaamisempi asenne valtion ja talouden kehitykseen.
Heleniuksen mukaan Suomi ei pysty ylläpitämään nykyistä hyvinvointivaltiota enää pitkään. Siitä huolimatta kukaan ei kyseenalaista sitä.
Virolla ei ole varaa Suomen kaltaiseen hyvinvointivaltioon ja se on hyvä asia, puolueensa valtiovarainministeriehdokkaaksi kohonnut Helenius sanoo.
– Virossa ollaan vielä rakentamassa niitä systeemejä, kun Suomessa tullaan piakkoin vaiheeseen, jossa on tarpeen purkaa niitä. Ja se purkaminen on aina hyvin paljon kivuliaampaa kuin uusien rakentaminen.
Helenius uskoo virolaisten ymmärtävän, että suomalaisen elintason saavuttaminen vaatii uhrauksia.
– Virossa ei ole ammattiliittoja, ei ainakaan varteenotettavia. Se on Viron talouden kannalta erinomaisen hyvä asia. Talousstruktuurit Virossa ovat hyvin paljon dynaamisempia kuin Suomessa.
Joakim Heleniuksen Eesti 200 on Viron puoluekentän uusimpia tulokkaita. Se perustettiin vuoden 2018 marraskuussa. Puolue puhuu itsestään liberaalina asiantuntijapuolueena ja korostaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa, joka katsoo yhtä vaalikautta pidemmälle.
Puolueen jäsenet eivät enimmäkseen ole ennen olleet aktiivisesti politiikassa mukana. Sekin on Heleniuksen mukaan hyvä, koska ammattipoliitikot ovat pilanneet länsimaisen politiikan.
– Heillä ei ole kokemusta tosielämästä, heillä on hyvin alkeellinen ymmärrys esimerkiksi taloudesta ja sen ongelmista ja ratkaisuista.
Eesti 200:n etu on myös se, ettei ehdolla ole ketään, joka ajattelisi ennen kaikkea kansanedustajan paikan tai ministerin pestin säilymistä, sanoo Helenius.
Vaikka Heleniuksen mainokset pyörivätkin virolaisilla radiokanavilla ja tv-kanavilla, itse asiassa kansanedustajuus ei häntä pahemmin kiinnosta.
Mutta mikäli hänen puolueensa onnistuu realisoimaan 9–14 prosentin kannatuksensa myös vaaleissa, sillä on hyvät mahdollisuudet päästä hallitukseen. Siinä tapauksessa Heleniuksesta voi tulla ensimmäinen suomalaissyntyinen ministeri Virossa.
Etuuksia vain tarvitseville, virkamieskuntaa karsittava
Valtiovarainministerinä Joakim Helenius pitäisi huolen siitä, että valtion rooli ihmisten ja yritysten elämässä pysyy suhteellisen rajoitettuna.
– Niin sanottu helikopterista kylvettävä raha, sitä mä vastustan. Mun visio siitä, millainen Viron valtiokoneisto voisi olla, perustuu siihen, että me kytkettäisiin julkiset tietokannat tekoälyjärjestelmiin, jotta me voitaisiin kohdentaa kaikki etuudet pelkästään niille, jotka niitä tarvitsevat, visioi Helenius.
Lisäksi valtion virkamiesten määrää tulisi karsia vähintään 20 prosenttia.
– Se olisi sellainen tulevaisuuden ratkaisu. Viron intresseissä ei ole kopioida sitä mitä on Suomessa, toteaa Helenius.
Sen sijaan maanpuolustukseen ja opetukseen Eesti 200 on valmis panostamaan enemmänkin kuin tällä hetkellä.
– Virolla on Euroopan parhaat koulut, kuten Pisa-tutkimukset osoittavat, mutta opettajien keski-ikä on hyvin korkea. Nuoria ei tule kouluihin opettajiksi niin paljon kuin olisi tarpeen. Meidän on selvästi tarpeen investoida koululaitokseen niin paljon, että saataisiin opettajakysymys ratkaistuksi, sanoo Helenius.
Voit keskustella jutusta huomiseen kello 23 asti.