- 3 toukokuun, 2023
Suomen nopein mies pöyristyi Urheiluliiton pomojen päätöksestä – joutuu maksamaan tärkeästä kisamatkasta satoja euroja omasta pussistaan
Suomen miesten pikaviestijoukkue teki kovan tempun vuoden 2018 yleisurheilun EM-kisoissa Berliinissä pinkomalla 4×100 metrin finaalissa kuudenneksi SE-ajalla 38,92. Viisi vuotta myöhemmin Suomen miesten pikajuoksu voi jopa paremmin kuin koskaan aiemmin ja sprinttereiden katseet ovat jo tiukasti vuoden päästä Roomassa kilpailtavassa pikaviestin EM-finaalissa.
Viestijoukkue voisi avata kesän kilpailukautensa jo toukokuun lopussa Kööpenhaminassa Pohjoismaiden mestaruuskisoissa. 40 sekunnin suorituksen hinnaksi tulisi kuitenkin 1 600 euroa, sillä Suomen Urheiluliitto perii jokaiselta maajoukkueeseen nimetyltä urheilijalta 400 euron omavastuuosuuden.
100 metrin juoksun Suomen ennätysmies Samuli Samuelsson on asiasta tuohtunut, sillä Kööpenhaminan kilpailu olisi tärkeä Suomen miesten viestijoukkueelle.
– On se aika perseestä, että maksan siitä, että meillä olisi mahdollisuus päästä Euroopan mestaruuskisoihin. Suomen Urheiluliitto ei selkeästi näe, että PM-kisa olisi tärkeä meille. Liitto laittaa meidän viestijoukkueen jokaisen jäsenen maksamaan 400 euroa per naama. Olen todella pettynyt liiton toimintaan tässä tilanteessa, Samuelsson lataa.
Urheiluliiton general managerina maaliskuussa aloittaneen Jani Tanskasen mukaan liitossa kyllä ymmärretään, että PM-kisojen viesti on tärkeä EM-näyttöjen kannalta.
– Pikaviestin näyttökilpailuja on vähemmän kuin henkilökohtaisissa lajeissa. Jokainen kilpailu on tietenkin tärkeä siinä mielessä. Viestiä juostaan maajoukkueena PM-kisojen lisäksi Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa ja Ruotsi-ottelussa. Jos EM-kilpailujen näytöt sitä vaativat, pyrimme vielä pikaviestivalmennuksen kanssa kartoittamaan, missä olisi hyvä juosta neljäs viesti tälle kesälle, Tanskanen kertoo.
Vuoden 2024 EM-kisat järjestetään Pariisin olympialaisten takia jo alkukaudesta, 7.–12. kesäkuuta. Euroopan yleisurheiluliitto ei ole vielä julkaissut kisojen tulosrajoja. Tiedossa kuitenkin on, että viestirankingia varten kukin maa tarvitsee kaksi kilpailua, jotka on juostu karsintaikkunan sisällä.
Parhaillaan Teneriffalla harjoitteleva Samuelsson kertoo, että omavastuuosuus on puhuttanut leirillä. Pikaviestiä viime kesänä EM-kisoissa Münchenissä vieneet Santeri Örn, Oskari Lehtonen, Samuel Purola sekä viime kesänä loukkaantumisesta kärsinyt Riku Illukka ovat Samuelssonin mukaan niin ikään pöyristyneitä asiasta.
– Suomalaisen pikajuoksun tulevaisuus on meidän henkilökohtaisten varojemme varassa. Kyllä se on aika surullista. Mutta me kaikki haluamme juosta viestiä ja panostaa siihen, koska meillä on todella hyvät mahdollisuudet pärjätä Euroopassa viestijuoksussa, Samuelsson sanoo.
SUL-pomo ymmärtää juoksijan kritiikin
Ammattimaisesti urheileva Samuelsson pitää tilannetta ristiriitaisena. Hänelle on tarjoutunut tilaisuus lähteä PM-kisojen ajankohtana henkilökohtaiselle kilpailureissulle, jonka matka- ja majoituskulut kisajärjestäjä maksaa ja jossa on mahdollisuus voittaa palkintorahoja.
Yleisurheilijoiden palkkiot koostuvat pitkälti yhteistyökumppaneiden tuesta ja palkintorahoista. 400 euroa on monelle iso raha laittaa kilpailumatkaan omasta pussista.
Taloudellisesti Samuelssonin olisi siis järkevämpää kilpailla jossain muualla, mutta koska viestijuoksuun on vain vähän tilaisuuksia kauden aikana ja EM-kisanäyttöjä tarvitaan, ei poisjääntikään ole hyvä vaihtoehto. Teneriffan leirillä onkin jo pohdittu juoksujärjestystä ja harjoiteltu vaihtoja.
– Jos joku jää pois, se on heti joukkueelta pois. Sen takia kaikkien pitää puhaltaa yhteen hiileen ja tässä tapauksessa maksaa se summa, että pääsemme juoksemaan. On tämä uskomaton tilanne. Toki toivoisin, että liitto tekisi muutoksen, että meidän ei tarvitsisi viestijoukkueena mitään omavastuita maksaa.
400 euron osuuteen ei kuitenkaan ole luvassa lievennyksiä. Joillekin yleisurheilijoille PM-kisa on tärkeämpi kuin toisille, mutta liitto ei sen takia halua kohdella urheilijoita eriarvoisesti.
Urheiluliiton toimitusjohtaja Harri Aalto harmittelee, että SUL joutuu perimään nyt ensimmäistä kertaa yleisen sarjan urheilijoilta omavastuuosuuden maajoukkueen kisareissulta.
– Ymmärrän aina kritiikin, kun urheilija joutuu omaa rahaa laittamaan. Kuitenkin on äärimmäisen tärkeää, että liiton talous on hyvässä kunnossa, Aalto toteaa.
Viime kesän arvokisat kallista lystiä
Aiemmin omavastuuosuuksia on perinteisesti peritty nuorten arvokisoissa. Kohu asiasta nousi vuoden 2018 parayleisurheilun EM-kisojen yhteydessä, kun 1 000 euron omavastuuosuus jäi mitalien ulkopuolelle jääneiden urheilijoiden maksettavaksi.
SUL jäi viime vuoden tilinpäätöksessään pakkaselle noin sata tuhatta euroa, mikä on jo kuitattu. Aallon mukaan liitolla menee nyt taloudellisesti ”ihan ok”.
Suomi lähetti viime kesän MM-kisoihin Yhdysvaltoihin ja EM-kisoihin Saksaan ennätyksellisen suuret joukkueet, mikä kävi pahasti SUL:n kukkarolle. Suuret arvokisakustannukset on suurin syy siihen, miksi PM-kisoissa lankeaa omavastuuosuus urheiljoiden maksettavaksi.
Aallon mukaan SUL aikoo silti tänä vuonna pitäytyä siinä linjassa, että arvokisoihin valitaan kaikki valintakelpoiset urheilijat. Aikuisten MM- tai EM-kisoihin ei SUL tällä hetkellä suunnittele omavastuuosuuksia urheilijoille.
– Viime vuonna meidän arvokilpailujoukkueidemme budjetti meni noin 350 000 euroa pitkäksi. Se oli meidän tietoinen valinta, että menemme isolla joukkueella, jos urheilijoita on ja jos urheilijat hienosti urheilevat. Halusimme sen linja pitää. Siinä pitäydymme tänä vuonna, mutta jatkosta en sano mitään, Aalto sanoo.
– Tämän vuoden budjetti on rakennettu lähtökohtaisesti 150 000 alijäämäiseksi. Jokainen ymmärtää, että emme me montaa vuotta voi tehdä alijäämäsiä budjetteja.
Yleisen sarjan Pohjoismaiden mestaruuskisat järjestetään nyt ensimmäistä kertaa. Kyseessä on vain kertakokeilu, jonka jatkosta pohjoismaiset yleisurheiluliitot päättävät myöhemmin.
PM-kisa ei ole aiheuttanut Suomen Urheiluliitossa suurempia riemunkiljahduksia, sillä arvokisakalenteri pullisteli jo ennestään liitoksistaan.
– Jos suoraan sanon, PM-kisa on enemmän etenkin pienten Pohjoismaiden iso tahtotila, johon olemme Pohjoismaiden yhteistyön kannalta halunneet lähteä kokeilemaan. Olemme olleet hyvin kriittisiä juurikin sen takia, että kansainvälinen kilpailukalenteri on niin valtavan suuri. Haluamme Suomessa turvata myös meidän omat kisamme, Aalto sanoo.
