- 19 kesäkuun, 2023
Sota Ukrainassa on paisuttanut Norjan öljyrahaston ennätyssuureksi – Oslossa monen on vaikea hyväksyä, että sota rikastuttaa Norjaa
Oslossa ei tule vastaan ketään, joka ei tietäisi vastausta kysymykseen, mikä öljyrahasto eli oljefonden eli virallisesti Statens pensjonsfond utland on.
– Oi, ajattelen: paljon rahaa. Ja että olemme onnekkaita, kun meillä meillä on suuri öljyrahasto, vastaa Sandra Bruflot Oslon pääkadulla Karl Johanilla.
Norjan merialueilta löydettiin öljyä ensi kertaa 1960-luvun lopulla. Norjalaiset ymmärsivät, että öljyn tulo loppuu joku päivä eikä rahoja voi hassata, vaan niitä pitää kartuttaa seuraaville sukupolville.
Nykymallin mukainen rahasto perustettiin 1990-luvulla.
Norjan öljyrahasto kuului maailman suurimpiin sijoitusrahastoihin jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022. Lännen Venäjälle asettamat sanktiot lopettivat kaasun ja öljyn toimituksen Eurooppaan. Hinnat nousivat pilviin ja Norjasta tuli Euroopan suurin kaasun toimittaja.
Öljyrahaston markkina-arvo nousi sodan alettua jyrkästi ja oli maanantaina kello 14 euroiksi muutettuna 1316 miljardia. Summa on noin 16 kertaa suurempi kuin Suomen valtion tämän vuoden budjetti.
Vuonna 2020 rahaston arvo oli kolmanneksen nykyistä pienempi.
Rahasto on niin suuri, että tätä nykyä sen tuotoista yli puolet tulee sijoituksista ja alle puolet öljystä ja kaasusta. Norjan valtiolla on omia alalla toimivia yrityksiä ja se verottaa tiukasti kaikkia alan toimijoita. Öljyrahastolla on tällä hetkellä sijoituksia 9 200 yhtiössä eri puolilla maailmaa. Se saa sijoittaa vain ulkomaille.
Sodan tuottamista miljardeista osa Ukrainalle
Monen oslolaisen on vaikea hyväksyä, että Norja vaurastuu sodan seurauksena.
– Minusta on tylsää ajatella, että tuollaiset asiat tuovat meille enemmän rahaa. Mutta Norjan valtio yrittää parhaansa mukaan auttaa Ukrainaa. Kuulumme varmasti maihin, jotka avustavat Ukrainaa eniten suhteutettuna väkilukuun. Mutta kyllähän se pahalta tuntuu, että me ansaitsemme rahaa sillä, että toiset kärsivät, sanoo Merete Jansen.
Karl Juan Martin Pebaque on pitkälti samaa mieltä.
– Minusta pitää auttaa Ukrainaa ja ukrainalaisia ja saada sota loppumaan. Niin minä ajattelen. Silloin voi käyttää osan öljyrahastosta Ukrainan auttamiseen.
Öljyrahasto helpottaa kansanedustajien työtä
Öljyrahastoa hallinnoidaan Norjan keskuspankin yhteydessä. Se on riippumaton poliittisista päättäjistä.
Sen sijaan poliitikoille öljyrahasto tuo helpotusta, sillä vuosittain rahaston tuotoista enimmillään kolme prosenttia voidaan käyttää valtion budjetin kattamiseen. Kolme prosenttia voi kuulostaa pieneltä, mutta sitä se ei ole.
Norjan eduskunnan eli suurkäräjien valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajan, pääministeripuolue sosiaalidemokraattien Lise Christoffersenin mukaan tänä vuonna kolme prosenttia tuo budjetin tulopuolelle 32 miljardia euroa.
Christoffersen myöntää, että öljyrahastomiljardit helpottavat poliitikkojen työtä.
– Pääosin nämä miljardit menevät Ukrainan tukeen ja budjetin hinta- ja palkkatarkistuksiin. Meidän ei ole tarvinnut leikata menoja terveydenhoidosta, hyvinvointipalveluista tai opetuksesta, Christoffersen korostaa.
Norjan suurkäräjät päätti yksimieleisesti niin kutsutusta Nansen-tukipaketista Ukrainalle. Viiden seuraavan vuoden aikana Norja tukee Ukrainaa yhteensä 6,5 miljardilla eurolla. Lisäksi tänä vuonna tukea lisätään ylimääräiset 400 miljoonaa euroa.
Norjan talous- ja aseapu Ukrainalle on suurin pohjoismaista.
Ympäristöjärjestö WWF tyrmistynyt uusista porausluvista
Norjan WWF toimii aivan Oslon keskustassa vanhan kivitalon sokkeloisissa yläkerroksissa.
Ragnhild Waagaard johtaa Norjan WWF:n ilmasto- ja energiaryhmää. Hänestä yksikään norjalainen ei varmasti arvostele öljyrahaston perustamista ja olemassaoloa, mutta nykysuhtautumisessa öljynporaukseen olisi WWF:n mielestä paljon toivomisen varaa. Waagaardin mukaan Norjan hallitus sanoo sitoutuvansa ilmastotavoitteisiin, mutta myöntää samalla uusia porauslupia yhä herkemmille merialueille.
– Öljyteollisuus on suuri virtahepo olohuoneessa, joka vaikuttaa kaikkiin Norjan päätöksiin. On todella ongelmallista, että sidomme pääomia ja resursseja elinkeinoon, joka on väistyvä koko maailmassa, Waagaard arvostelee.
Norjan WWF:n mukaan juuri nyt Norjassa on meneillään öljybuumi, sillä hallitus pyörsi marraskuisen budjettipäätöksensä olla myöntämättä tällä vaalikaudella eli vuoteen 2025 saakka öljynporauslupia ennen käyttämättömille alueille. Nyt hallitus on kuitenkin myöntänyt uusia lupia niin, että niiden on tulkittu olevan osa jo käytössä olevia porausalueita.
Talousoppinut perää Norjalta globaalia vastuuta
Knut Anton Mork on eläkkeellä oleva talousprofessori ja tietokirjailija, joka on paneutunut nimenomaan öljynhinnan vaikutuksiin kansantaloudelle.
Morkilla on suoralta kädeltä kolme parannusehdotusta, jotka liittyvät Norjan öljypolitiikkaan.
Morkin mielestä lupa ottaa kolme prosenttia öljyrahaston tuotosta budjettimenoihin tekee poliitikkojen työn liian helpoksi, kun menoja ei tarvitse laittaa tärkeysjärjestykseen. Mork arvioi, että kaksi prosenttia tai jopa hieman sen alle olisi sopivampi luku.
Mork myös lopettaisi öljynporauksen ympäristösyistä.
Lisäksi hän irrottaisi osan öljyrahastosta omaksi erillisrahastokseen, jota käytettäisiin koko maapallon ilmastokriisin torjumiseen. Se on Morkin mielestä Norjan velvollisuus suurena ilmastopäästöjen tuottajana.
– Saattaa kuulostaa samalta kuin huumeparoni antaisi rahaa kuntoutukseen, mutta se on vähintä mitä voimme tehdä, Mork perustelee.
Aiheesta voi keskustella 20.6.2023 klo 23 asti.
