- 15 huhtikuun, 2023
Pitkä liikuntatauko keski-iässä tyhjentää nopeat solut – ”Jännekudos ei välttämättä kestä sellaisia voimia”, toteaa liikunnan professori
Keski-ikään saavuttaessa mielikuva omasta suorituskyvystä voi kenties jo olla hieman ylioptimistinen, etenkin jos esimerkiksi juoksuaskeleen räjähtävyydestä ei ole tuoretta kuvallista todistusaineistoa.
Nelikymppisenä sen jo huomaa, ettei nouse polvi, ei lyö kantapää pakaraan, eikä matka taitu enää yhtä rivakasti.
– Nopeasti supistuvat lihassolut alkavat hiljalleen surkastua, miehillä alkaa myös testosteronitaso laskea. Siitä varmaan muodostuu lähtökohta, mutta on muitakin tekijöitä, kertoo liikuntafysiologian emeritusprofessori Antti Mero Jyväskylästä.
Nopeiden solujen suhteellinen osuus on määräävä tekijä ihmisen nopeudessa. Esimerkiksi huippupikajuoksijoiden jalkalihaksista on tutkimuksissa mitattu nopean solukon osuudeksi jopa 80 prosenttia.
Kun haluamme juosta nopeasti, käsky lähtee keskushermoston kautta ääreishermostoon, ja nopeissa soluissa tämä viesti kulkee nopeammin.
Nopeat lihassolut eivät kokonaan iän myötä katoa vaan hiljalleen kuihtuvat. 70-80 vuotiailla nopeat lihassolut ovat jo hyvin pieniä. Hidastumiseen vaikuttaa myös muun muassa hermostollisen kontrollin heikkeneminen.
Ikääntymisen myötä askeleesta katoaa nuoruuden kaikkivoipaista voimaa uhkuva kimmoisuus.
– Tuo jousimainen, kimmoisa elastisuus tulee jänteistä ja lihassolukon ympärillä olevasta sidekudoskerroksesta, kertoo Antti Mero.
Sidekudoskerroksen pääasiallinen tukimateriaali on jännesolujen tuottama kollageeni.
– Lihaksissa kollageeniverkosto toimii tukirankana lihassoluille, ja toimii myös elastisena komponenttina. Toki aktiivisissa lihaksissa on myös poikkisiltoja, jotka tuovat elastisuutta, kertoo professori Taija Juutinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Jännesolujen tuottamaa kollageenia puolestaan syntyy, kun jännettä venytetään. Kollageeneja on eri tyyppisiä, akillesjänteessä kollageenit ovat vahvimpia.
”Ison loukkaantumisen” riski kasvaa
Valitettavan usein tarina kulkee niin, että kun nelikymppisenä palataan nuoruuden lajin pariin, seurauksena on esimerkiksi akillesjänteen repeäminen.
Akillesjänne on ihmiskehon vahvin jänne, joka kestää lähes tuhannen kilogramman hetkellistä kuormaa.
– Tässä on kaksi tekijää: ikä ja se, että on ollut taukoa liikunta-aktiivisuudesta. Jos tauon jälkeen lähtee äkisti liikkeelle, niin jännekudos ei välttämättä kestä sellaisia voimia, koska se on adaptoitunut matalatehoiseen liikuntaan, avaa Jyväskylän yliopiston professori Taija Juutinen.
Akillesjänne sisältää eri tyyppisiä kollageenejä. Näiden kollageenisäikeiden välissä on poikkisiltoja, jotka tuovat vetolujuutta jänteeseen.
– Nämä poikkisillat jäykistyvät, ja muuttuvat ikääntymisen myötä, kertoo Taija Juutinen.
Usein kuultu sananparsi pidemmän liikuntatauon jälkeen kuuluu, että ”täytyy ottaa alussa varovasti”. Siinä on viisauden alku, mutta esimerkiksi juuri akillesjänteen kestävyyden kannalta tuo varoaika on huomattavasti enemmän kuin se perinteinen viisi minuuttia sählyvuoron alusta.
– Kun lähdet liikkeelle, on tärkeää, että annat myös jänteiden palautua. Tutkimuksissa on havaittu, että kollageenin tuotto ja hajoaminen ovat korkealla jopa kolme päivää harjoituksen jälkeen, kertoo Taija Juutinen.
Liikunnan aloittamisen jälkeen jännesolujen tuottaman kollageeniin tuoton ja hajoamisen suhde muuttuu akillesjänteen kestävyyden kannalta suotuisaksi vasta kuukauden aktiivisen liikunnan jälkeen.
– Vasta 3–4 viikon jälkeen alkaa muodostua sellainen tasapaino, että kollageenia syntyy enemmän kuin hajotetaan. Sen vuoksi ensimmäiset neljä viikkoa sitä jänteeseen kohdistuvaa kuormaa kannattaa lisätä varovasti, opastaa professori Juutinen.
Taistelua vääjäämätöntä vastaan voi pitkittää
Hidastumisessa kyse on taistelusta vääjäämätöntä vastaan. Tutkimustulosten mukaan systemaattisesti nopeutta harjoittelevatkin 40–70 vuotiaat hidastuvat noin puoli prosenttia vuodessa.
Hidastumista voi kuitenkin jarruttaa.
– Taukojen jälkeen pystyy aina nostamaan tasoaan ylöspäin, mutta vauhdin kokonaisheikkenemistä ei pysty pysäyttämään, toteaa Antti Mero.
Pelkästään kotiaskareita suorittamalla tai kevyttä liikuntaa harrastamalla ei nopeutta tai jänteitä vaalita.
– Korkeaa lihasaktiivisuutta tarvitaan, että pystytään ylläpitämään lihasmassaa ja hermolihasjärjestelmän toimintakykyä. Ihan samalla tavalla jänteet tarvitsevat välillä voimakasta kuormitusta, opastaa Taija Juutinen.
Oletko huomannut vauhdin hidastuneen ikääntymisen myötä? Voit keskustella aiheesta 16.4. klo 23.00 saakka.
