Perhe kertoi pystyvänsä lyhentämään puolen miljoonan lainaa 84 eurolla kuussa – suomalainen tinkii viimeisenä asumisestaan, sanoo tutkija

Omistusasunto on luonut turvallisuutta ja on myös osa elämäntyyliä. Arvostus sitä kohtaan pitää pintansa korkojen noustessakin, kertoo professori.

Avaa kuvien katselu

Omakotitalo Espoossa ja Tesla. Siinäkö ovat nykyisen ylemmän keskiluokan menestyksen mittarit?

Yle kertoi viime viikolla suomalaisista asuntovelallisista, joilla kuukausittaiset menot ovat kasvaneet tuntuvasti korkojen noustua. Eräs jutussa haastateltu uusmaalainen perhe kertoi, että heillä on asuntolainaa lähes puoli miljoona euroa. Perhe maksaa asumisestaan isossa omakotitalossa noin 2 400 euroa kuukaudessa pankille, mutta summasta vain 84 euroa on varsinaista lainanlyhennystä.

Vaikka kustannukset ja asuntolainan korot ovat nousseet, arvostus omistusasumiseen pitää pintansa, sanoo Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen.

Omistusasunto on ollut pitkään suomalaisten unelmien listalla. Heinosen mukaan sitä on Suomessa ajateltu turvallisempana vaihtoehtona vuokra-asumiseen verrattuna.

– On ollut tyypillinen ajatus, että oma asunto on hyvä. Silloin omistaa jotain, jos tulee vaikea tilanne.

Omistusasunto on myös keskeinen osa elämäntyyliä ja osalle statussymboli. Ylemmälle keskiluokalle statussymboli ei välttämättä ole vain yksi omistusasunto, vaan kakkosasuntona toimiva lomapaikka tai sijoitusasunto.

– Asunnolla ja sen sisustuksella halutaan viestiä myös muille jotain olennaista itsestä, Heinonen toteaa.

Uudet statussymbolit ovat luksusmatkoja ja Tesloja

Professorin mukaan valtaosalle omistusasunto on kuitenkin haave, johon liittyy toive vapaudesta. Tällä hetkellä ihmisiä uhkaavat esimerkiksi maailmanpoliittinen tilanne ja ilmastokriisi, mitkä voivat tehdä kuluttajista varovaisia.

Heinonen kertoo erityisesti suurten ikäluokkkien toteuttaneen niin sanottua perinteistä asuntouramallia.

– Perinteisessä mallissa on tehty ahkerasti töitä ja säästetty. Tämän jälkeen on otettu iso laina ja siirrytty pienemmästä ensiasunnosta isompaan toiveasuntoon. Eläkeiässä viimein päästään pankin velkasuhteesta vapauteen ja asunto jätetään jälkipolville, kun aika itsestä jättää.

Heinosen mukaan ennen koronapandemiaa nuorissa aikuisissa oli nähtävissä merkkejä siitä, että halutaan kuluttaa enemmän muuhun kuin asumiseen.

Perinteinen asumisuramalli voi olla siis murtumassa.

– Uskon, että tässä ollaan menossa kohti sellaista systeemiä, jossa ihmiset ajattelevat voivansa asua vuokralla. Näin voi matkustella ja elellä leveämmin.

Toisaalta osalle omistusasuminen Suomessa ei ole edes mahdollisuus.

Lisää: Opiskelijat kertoivat Ylelle opintolaina-ahdingosta: ”Olen pudonnut asunnonostajien junasta todennäköisesti loppuelämäkseni”

Kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen kertoo, että kustannusten noustessa suomalaiset alkavat viimeisenä tinkiä asumisestaan. Ensimmäisenä luovutaan asioista, jotka nähdään ylellisinä.

– Nykyisin luksuskaukomatkat ja kalliit sähköautot voivat olla ylemmän keskiluokan statussymboleja, joista luovutaan ensin.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 17. elokuuta kello 23:een asti.