- 7 maaliskuun, 2023
“Olen päiviä syömättä, jotta lapselleni riittäisi,” sanoo Kirsty, 27 – Britanniassa ruoka-avun tarve on räjähtänyt käsiin
LONTOO Porkkanoita, kaalia, perunoita. Leipää, öljyä, sokeria. Vessapaperia ja astianpesuainetta…
Harmaa ja tihkusateinen torstaiaamu Etelä-Lontoossa. Earlsfieldin ruokapankin vapaaehtoiset purkavat kadunvarressa lahjoitusvaroin hankittua supermarketin lähetystä.
– Ennen meille jäi paljon ylimääräistä ruokaa varastoon. Nyt kaikki menee, sanoo ruokapankin toiminnanjohtaja Charlotte White.
Sainsburyn pakettiauton kyljessä lukee kauppaketjun vanha mainoslause: Live well for less, elä hyvin halvemmalla.
Kerran viikossa paikallinen hyväntekeväisyysjärjestö muuttaa St. Andrew’n kirkon ruokapankiksi, josta yli sata kotitaloutta pääsee hakemaan ruokakassin ja aamupalaa.
Vielä pari vuotta sitten ruoka-apua tarvitsevia kotitalouksia kävi parisenkymmentä. Kuluneen vuoden aikana tarvitsijoiden määrä on täällä, kuten kaikkialla Britanniassa, räjähtänyt käsiin.
Yksi heistä on 27-vuotias perheenäiti Kirsty, joka on alkanut käydä Earlsfieldin ruokapankilla vasta hiljattain.
Viime kuukausina Kirsty ja hänen miehensä ovat joutuneet useampaan otteeseen olemaan kolmekin päivää kokonaan syömättä.
– Riskeeraamme oman terveytemme, jotta poikani saa riittävästi ruokaa. Hän on tietenkin etusijalla, Kirsty sanoo.
Hän ei halua kertoa sukunimeään tilanteensa arkaluontoisuuden vuoksi.
Ennätysmäärä brittejä joutuu nyt turvautumaan ruokapankkeihin, käy ilmi Independent Food Aid Network -kattojärjestön vuodenvaihteessa tekemästä selvityksestä (siirryt toiseen palveluun). Lähes 90 prosenttia maan ruokapankeista on kokenut kysynnän kasvun ja ovat nyt huolissaan siitä, miten alati kasvavaan tarpeeseen pystytään vastaamaan.
Ympäri Eurooppaa ja Suomessakin painitaan samankaltaisten ongelmien kanssa. Yle kertoi helmikuussa tässä jutussa Helsingin Myllypuron pidentyneestä leipäjonosta.
Suomessa elintarvikkeiden hinnat olivat tammikuussa 15,4 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten. Britanniassa luku on 16,7 prosenttia.
Lisäksi kaasu, jota monet britit käyttävät lämmitykseen, on kallistunut 130 prosenttia.
Britanniassa on jo pari vuotta puhuttu elinkustannuskriisistä. Siihen ovat vaikuttaneet Venäjän hyökkäyssodan ja koronapandemian lisäksi myös brexitin laajat talousvaikutukset.
Nousevat energiakulut ovat kääntäneet Kirstyn perheen kodissa kaasuhanan kiinni. Perhe on värjötellyt asunnossaan talven läpi ilman lämmitystä.
– Joudumme pukeutumaan sisällä kerroksittain. Siitä taas tulee enemmän pyykkiä, mikä kuluttaa kuitenkin enemmän energiaa. Tämä on valtava noidankehä, Kirsty sanoo.
Hän ei ole aiemmin elämässään kokenut vastaavaa tilannetta. Se jättää vielä jälkensä kokonaiseen sukupolveen, Kirsty uskoo.
– Hallitus vain täyttää omia taskujaan ja jättää meidät kylmiksi. Se on naurettavaa ja saa minut niin vihaiseksi. Hallitus ei tee tarpeeksi kenenkään hyväksi.
Parlamentin entinen kokki käy nyt ruokapankissa
Britanniassa ruoka-avun tarve on kasvanut nuorten lapsiperheiden ja myös iäkkäiden keskuudessa.
Eläkeläinen Norman Dennis muutti nuorena miehenä Lontooseen synnyinmaastaan Etelä-Afrikasta ja työskenteli vuosia kokkina parlamenttitalossa.
Elintarvikkeiden kallistumisen Dennis on huomannut koronapandemiasta lähtien.
– Minun täytyy tehdä uhrauksia. En elele leveästi vaan teen ostokset siellä, mistä ruokaa saa hyvin halvalla, Dennis sanoo.
Eläke ei riitä elämiseen, joten entinen kokki hakee torstaiaamuisin puolisonsa kanssa ruokakassin Earlsfieldin ruokapankista. He vievät ruokaa myös naapureilleen, jotka ovat liian huonokuntoisia tulemaan itse paikalle.
Dennis on silti kiitollinen hallitukselle, joka auttaa hädässä olevia ihmisiä paitsi Britanniassa myös ulkomailla: Ukrainassa sekä Turkin ja Syyrian maanjäristysalueilla.
– Jotkut sanovat, ettei hallitus tue ihmisiä tarpeeksi. Itse en pyydä paljoa. Saan sen minkä saan.
Sairaanhoitajilla omat ruokapankkinsa
Earlsfieldin ruokapankin asiakkaalla Evi Webbillä on kotona hoidettavana kolme lasta, joista nuorin on vain seitsenkuinen vauva.
Kaasu on liian kallista, joten tänä talvena asuntoa lämmittämään on hankittu siirreltävä sähköpatteri.
Vielä muutama kuukausi sitten Webbillä kului kauppareissulla 20 puntaa. Nyt samaan ruokamäärään kuluu 70–80 puntaa, mutta ansiot eivät ole nousseet lainkaan, Webb sanoo.
– Ei ole väliä, onko työssäkäyvä vai työtön. Kaikilla on nyt vaikeaa, hän sanoo.
Muutoksen asiakaskunnassa ovat huomanneet myös ruokapankin työntekijät ja vapaaehtoiset. Toiminnanjohtaja Charlotte White listaa uutta asiakaskuntaa: lapsiperheitä sekä työssäkäyviä ihmisiä kuten kuljettajia, kauppojen työntekijöitä ja sairaanhoitajia.
– Tämä on hyvin huolestuttavaa. Täällä käy nyt monia ihmisiä, joilla on asuntovelkaa. Sellaista emme koskaan aiemmin nähneet, White sanoo.
Sama on havaittu myös maanlaajuisesti. Kuluneen talven laaja lakkoaalto on lähtenyt osin hädästä, jossa monien alojen palkat eivät ole pitkään aikaan pysyneet inflaation tahdissa.
Uutena ilmiönä monen sairaalan yhteyteen (siirryt toiseen palveluun) on perustettu työntekijöiden omia ruokapankkeja.
Earlsfieldin ruokapankista lähtee joka torstai ruokalähetys läheisen St. Georgen sairaalan työntekijöille, jotka eivät ehdi työvuoronsa aikana ruokakassia itse hakea.
Ihmisten hätä on syventynyt
Ihmisten kokema kärsimys ja puute on paitsi lisääntynyt, myös syventynyt, sanoo toiminnanjohtaja White.
Aiemmin oli harvinaista, että ruokapankkiin tuli nääntyviä ihmisiä. Nyt White kuulee jatkuvasti asiakkaidensa tarinoita ruoan dyykkaamisesta tai päiviä syömättä olemisesta, jotta edes lapset saadaan ruokittua.
– Tämä on kriisi. Valtava kriisi.
Hallituksen myöntämät ylimääräiset tuet kasvaneisiin energia- ja ruokalaskuihin eivät Whiten mukaan ole riittäviä, eikä apu usein tavoita kaikkein suurimmassa hädässä olevia.
Vähävaraisille perustoimeentuloon jaettavat tuet jäävät kuukaudessa ainakin 140 puntaa sen alle, mitä perustoimeentuloon nykyhinnoilla tarvittaisiin, kertoo Guardian-lehti (siirryt toiseen palveluun) tuoreesta selvityksestä.
Earlsfieldin ruokapankissa ihmiset saavat paitsi ruokaa myös eri järjestöiltä neuvontaa velka-asioihin, asunnon saantiin ja tukien hakemiseen.
Helpotusta ihmisten hätään ei ole Whiten mukaan näköpiirissä.
– Uskon, että tilanne vain pahenee tänä vuonna. Ajattelen koko ajan, että pohja on nyt saavutettu, mutta sitten tilanne huononeekin lisää.
Torstaina keskipäivään mennessä ruokakassit on jaettu, aamupalat syöty, ja St. Andrew’n kirkko tyhjentynyt asiakkaista.
Vapaaehtoiset lakaisevat kirkon lattiaa ja kantavat tyhjentyneitä ruokalaatikoita pinoihin.
Viikon päästä kaikki alkaa taas alusta.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 8.3. kello 23:een saakka.
