- 7 maaliskuun, 2023
Nyt nuoret paljastavat aikeensa ja kertovat, onko äänestäminen nousussa huhtikuun vaaleissa
Tänään julkaistun mielipidetiedustelun perusteella huhtikuun eduskuntavaalit näyttäisivät kiinnostavan nuoria laajasti.
Vetoaako politiikka nyt nuoriin aiempaa enemmän, ja onko pitkään jatkunut nuorten äänestämisen laskeva trendi kääntynyt?
Jopa lähes 80 prosenttia 18–29-vuotiaista nuorista aikoo äänestää varmasti tai todennäköisesti, kertoo Valtion nuorisoneuvoston teettämä mielipidekysely.
Kaikkien nuorten äänestysaikeet tuskin realisoituvat. Tällainen kysely ei ennakoi luotettavasti todellista käyttäytymistä, Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass huomauttaa.
Yleiset äänestysaikeet voivat kuitenkin kertoa myös siitä, että nuorten kiinnostus politiikkaan on kasvanut.
Viimeksi nuorten äänestäminen ponnahti ylöspäin
Nuorten äänestysaktiivisuus on laskenut muiden mukana viime vuosikymmeninä. Mutta viime eduskuntavaalit 2019 oli poikkeus.
Äänioikeuden saaneiden, 18-vuotiaiden äänestysprosentti ponnahti lähes yhdeksän prosenttiyksikköä ylöspäin vuoden 2015 vaaleista, reilusta 50 prosentista lähes 60 prosenttiin. Sama trendi oli vanhemmilla nuorilla.
Koko kansan äänestysprosentti viime vaaleissa oli noin 72 prosenttia.
Pian nähdään, jatkuuko trendi näissä vaaleissa. Nuorten äänestysaktiivisuuden laskun vääjäämättömyyden voi ainakin kyseenalaistaa.
– Niin ei näyttäisi olevan, että äänestysaktiivisuus laskee koko ajan ja että nuorten äänestämättömyys jää päälle, politiikan tutkija Hanna Wass sanoo.
Wassin mukaan nuorten äänestysaktiivisuuden kasvua voi selittää se, että politiikassa puhutaan aiempaa enemmän nuoria kiinnostavista kysymyksistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja identiteettipolitiikasta. Siinä esimerkiksi sukupuoli, etninen ryhmä ja seksuaalisuus voivat olla olennaisia asioita.
Nuorisoneuvoston kyselyssä nuoret pitivät ilmastotoimia tärkeämpänä seuraavan hallituksen tehtävänä kuin valtion velan kuriin saamista.
– Politiikka on muutakin kuin keskustelua talouden reunaehdoista, dosentti Hanna Wass sanoo.
Perussuomalaiset nuorten suosituin puolue
Nuorten suosituin puolue Nuorisoneuvoston gallupissa oli perussuomalaiset. Sitä kertoi aikovansa äänestävänsä 20 prosenttia vastaajista. Seuraavina tulivat vihreät (14 %) ja kokoomus (12 %).
Perussuomalaiset oli myös ensi kertaa äänestävien suosituin puolue Helsingin Sanomien teettämässä gallupissa (siirryt toiseen palveluun).
Nuorisoneuvoston kyselyn mukaan nuoret haluavat ehdokkaista ja puolueista tietoa ennen muuta sosiaalisessa mediassa ja vaalikoneissa.
– Perussuomalaiset puhuvat asioista nuorille Tiktokissa ja tällasissa, helsinkiläinen Wolt-kuski Mikael Teniö, 20, perustelee puoluevalintaansa Ylelle.
Teniö sanoo kannattavansa “realismia”.
– Nyt meni tämä translaki läpi. Mun mielestä se on vähän älytön juttu, en tiiä mihin tää maailma on menossa.
Politiikan tutkija Hanna Wass arvioi, että erityisesti perussuomalaisten ja vihreiden välinen jännite saattoi viime vaaleissa osaltaan aktivoida nuoria äänestämään aikaisempaa enemmän.
Nyt myös keskustelu leikkauksista ja siitä, miten hyvinvointivaltio säilytetään voi innostaa nuoria äänestämään, Wass arvioi.
Parikymppinen helsinkiläinen Oona Jokinen kertoo Ylelle äänestävänsä mahdollisesti vasemmistoliittoa.
– Nyt ollaan puhuttu hirveästi näistä leikkauksista, että työttömiltä ja opiskelijoilta ja ylipäätään vähävaraisilta lähdettäisiin leikkaamaan tuista. Se on minusta tosi huono asia, Jokinen sanoo.
Nuorten on vaikea ymmärtää politiikkaa
Nuorisoneuvoston mielipidetiedusteluun vastanneista 16 prosenttia kertoi, että ei aio äänestää eduskuntavaaleissa.
Yleisimmät perustelut olivat, että on vaikea löytää sopivaa ehdokasta, että ei tunne politiikkaa ja että äänestämällä ei voi vaikuttaa riittävästi.
Myös monet Ylen haastattelemat nuoret sanovat, että politiikan ymmärtäminen on vaikeaa.
– On sitä välillä vaikea ymmärtää, se on semmosta jargonia, Mikael Teniö sanoo.
– Ei puhuta asioista niin kuin ne ovat. Siellä on hirveästi sellaista kiertelemistä ja kaartelemista, Oona Jokinen sanoo.
Tutkija Hanna Wassin mukaan suomalainen vaalijärjestelmä, se että pitää valita sekä puolue että ehdokas, voi tehdä äänestämisestä hankalampaa.
– Pitää tehdä monenlaisia valintoja ja sitä kautta se tiedontarve kasvaa.
Tutkija: Demokratia ei saisi elitisoitua
Politiikan tutkijan mukaan nuorten äänestämisestä kannattaa pitää huolta erityisesti siksi, että äänestysaktiivuus vaihtelee suuresti eritaustaisten nuorten välillä. Nuoren äänestämättömyydestä tulee myös helposti tapa.
– Onhan se olennaista demokratiassa, että eri ryhmien näkemykset tulevat huomioiduksi, eikä se ala elitisoitumaan niin, että lähinnä hyväosaiset löytävät politiikassa paikkansa, Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass sanoo.
Matalasti koulutetut miespuoliset nuoret ovat prototyyppi äänestämättä jättävistä, samoin kuin ulkomaalaistaustaiset nuoret. Nuoret naiset äänestävät samanikäisiä miehiä enemmän, ero on jopa 10 prosenttiyksikköä.
– Koulutus on ehkä selkein erotteleva tekijä. Sitten perhetausta eli vanhempien sosioekonominen asema ja se että, äänestävätkö vanhemmat itse, Hanna Wass arvioi nuorten äänestysaktiivisuuden taustoja.
Ensi kertaa äänestävä lukiolainen Aava Hyyti Espoosta ei ole vielä valinnut puoluetta ja ehdokasta.
– Haluan nimenomaan löytää sen oikean henkilön, jonka kanssa meidän arvot matchaa.
