Nyt puhuvat ruohonjuuritason perussuomalaiset: tällainen on puolueen ajatusmaailma

Monien perussuomalaisten kunnanvaltuutettujen mukaan puolue ei hyväksy rasismia. Osa valtuutetuista tunnistaa puolueessa olevan kuitenkin henkilöitä, jotka käyttävät rasistista kieltä.

Tällaisia vastauksia saimme, kun yritimme selvittää, millainen perussuomalaisen puolueen ajatusmaailma on. Keskustelu puolueen arvoista alkoi, kun perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ei selkeästi irtisanoutunut rasistista kirjoituksistaan. Hallituspuolue RKP on huolissaan siitä, onko PS:n puoluejohdossa edelleen ääriajattelua.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Veikko Isotalon mukaan puolueiden kannattajien ajattelua on hankala tutkia.

– Perinteisillä kyselyillä on vaikea saada tarkkaa tietoa siitä, ketkä ovat maltillisia ja ketkä radikaaleja. Ihmiset harvoin vastaavat, jos heiltä kysyy suoraan, että oletko äärioikeistolainen.

Haastattelimme satunnaisesti valittuja kunnanvaltuutettuja siitä, miten perussuomalaisissa suhtaudutaan rasismiin ja ääriajatteluun.

Kauniaisten kaupunginvaltuutettu Taisto Miettinen, 58, tuomitsee Purran kirjoitukset.

– Maahanmuuttoon voi suhtautua kriittisesti, mutta sitten kun mennään sille puolelle, ettei puhuta ihmisistä vaan säkeistä… jokaisella ihmisellä on ihmisarvo. En ymmärrä tätä kielenkäyttöä. Tämä ei ole kriittisyyttä vaan jotain ihan muuta.

Miettinen toivoo, ettei koko jäsenistöä leimattaisi puheenjohtajansa tekojen vuoksi. Puoluejohdon kommenteilla ei Miettisen mukaan ole vaikutusta Kauniaisten politiikkaan.

– Jokainen vastaa omista sanomisistaan. Me ajamme kuntalaisten etua.

Karijoen kunnanvaltuutetun Rami Aallon, 27, mukaan rasismi ei kuulu perussuomalaisiin.

– Äärioikeisto- ja natsismiviittaukset eivät kohtaa puolueen arvojen kanssa. Puolueella on paljon ulkomaalaistaustaisia äänestäjiä ja edustajia. Hienoa, että henkilöt ovat pyytäneet anteeksi.

PS ei vastusta kaikkea maahanmuuttoa, vakuuttaa Jämsän kunnanvaltuutettu ja entinen valtakunnallinen järjestösihteeri Pekka Kataja, 62. Katajan mukaan puolueaktiivit toivottavat työperäisen maahanmuuton tervetulleeksi erityisesti matalapalkkaisille aloille.

– On hyödyllistä maahanmuuttoa ja sellaista, mikä ei ole hyödyllistä, jollaista tuli vuonna 2015. Onkohan niistä kukaan töissä?

Euroopan unionin alueelle saapui Syyrian sodan vuoksi yli 1,2 miljoonaa pakolaista vuonna 2015. Suomesta turvapaikkaa haki yhteensä yli 32 000 ihmistä.

”Jos uskoo valtamediaa, niin me ollaan kaikki rasisteja”

Haastateltavat ovat erimielisiä siitä, missä raja maahanmuuttokritiikin ja rasismin välillä kulkee.

Kataja pitää Riikka Purraan kohdistuvia rasismisyytöksiä ”ajojahtina”. Hän puolustaa kirjoitusta, jossa Purra puhuu musliminaisista ”mustina säkkeinä”.

– Eihän burkan käyttö kuulu länsimaisiin arvoihin. Purra halusi tekstillään sanoa, että naisten arvoa pitää kunnioittaa uskonnosta huolimatta.

Viitasaaren kaupunginvaltuutettu Seppo Ijäs, 71, moittii mediaa rasismi-sanan väärinkäytöstä.

Maahanmuuton vastustaminen ei ole rasismia. Suomeen tuleminen ei ole ihmisoikeus. Jos uskoo valtamediaa, niin me olemme kaikki rasisteja.

Seppo Ijäs, Viitasaaren kaupunginvaltuutettu

Turun yliopiston tutkijan Kimmo Elon mukaan perussuomalaiset pyrkivät tarkoituksella hämärtämään rajaa rasismin ja maahanmuuttokritiikin välillä. Elon mukaan puolueen tavoite on, että vihapuheena pidetyistä kommenteista tulee normaalia maahanmuuttokriittistä keskustelua.

– Perustuslaki ja muut normit rajaavat, mitä saa sanoa kenestäkin ja mihin sävyyn. Oikeistopopulistiset puolueet haluavat laajentaa poliittista kulttuuria siihen, että demokratian puolustamat perusarvot saa kyseenalaistaa.

Rami Aallon mukaan puoluetta ei pitäisi leimata yksittäisten kommenttien takia.

– Puolueohjelmassa ei ole mitään rasistista tai äärioikeistolaista.

Nokian kaupunginvaltuutettu Tuomo Isokangas, 48, tunnistaa puolueessa olevan porukkaa, joka ”kirjoittelevat hyvinkin rumasti”. Puolueorganisaatio ei hänen mukaansa hyväksy rasismia.

– Kuntien, piirien tai valtakunnan tasolla ei hyväksytä uskontoon, ihonväriin, seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää. En näe, että puolueessa hyväksytään rasistisia mielipiteitä.

Tutkija Kimmo Elon mukaan PS:n maltillinen siipi sietää rasistisesti ajattelevia toimijoita.

Maltilliset äänestäjät eivät pidä rasismista mutta hyväksyvät rasistit, koska kokevat puolueen ajavan muita heille tärkeitä asioita.

Kimmo Elo, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskus

Eurooppalaisia oikeistopopulistipuolueita tutkineen Elon mukaan populistipuolueet ovat alkaneet puuttua jäsentensä pahimpiin ylilyönteihin, koska maltilliset äänestäjät saattavat säikähtää räikeintä rasismia.

– Oikeistopopulistit siistivät julkikuvaansa vaikuttaakseen normaalilta poliittiselta toimijalta, vaikka heidän ajatusmaailmansa ei muuttuisi. Puolueet käyvät suurinta kilpailua maltillisista äänestäjistä ja etsivät keinoja vedota heihin.

Elon mukaan rasismin vastustaminen jää usein pintapuoliseksi.

– Puolueet puuttuvat siihen, että poliitikot ”lipsauttavat” äärimmäisiä näkemyksiä. Puolueen johtoon kuitenkin nousee henkilöitä ei heidän ääriajatuksistaan huolimatta, vaan juuri niiden takia. Puolueen rakenteet antavat ääriajattelun kukkia.

Puolue suhtautuu ääriajatteluun vakavasti, vakuuttaa Kemijärven kaupunginvaltuutettu Juhana Kelloniemi. Hänen mielestään puolue toimi oikein vuonna 2020 vetäessään tukensa PS-nuorilta, kun nuorisojärjestö julkaisi rasistisia ja fasistisia kannanottoja.

Pekka Katajan mukaan puolueessa noin viisi vuotta sitten ollut äärioikeistolainen siipi on sittemmin lähtenyt, ja ”onneksi lähtikin”.

– Jäljelle on jäänyt terveesti ajatteleva porukka.

Rami Aallon mukaan ei poissulje mahdollisuutta, että puolueessa voisi olla äärioikeistolaisia, muttei näe heillä olevan vaikutusvaltaa.

En usko, että puolueessa on äärioikeistolaisia ainakaan kovin vaikuttavassa asemassa.

Rami Aalto, Karijoen kunnanvaltuutettu

Entinen puheenjohtaja Timo Soini on kritisoinut mediaa ja muita poliitikkoja sinisilmäisyydestä nykyisiä perussuomalaisia kohtaan. Soinin mukaan Purran ”maahanmuuttovihamielinen” puolue ei edusta enää alkuperäisiä perussuomalaisia arvoja.

Taloustutkimuksen vuonna 2015 teettämän kyselytutkimuksen mukaan PS:n kannattajakunnassa esiintyi muuta puoluekenttää enemmän rasismia jo Soinin valtakaudella.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Riku Löfin mukaan puolueen radikaalisiipi nousi valtaan Jussi Halla-ahon myötä, mutta muutoksen siemenet kylvettiin Soinin aikana.

– Soini otti mukaan laitaoikeistolaisia aineksia, jotka hiljalleen kaappasivat vallan sisältä käsin. Joillekin [Halla-ahon blogin] Scriptan kautta vaikuttaneille perussuomalainen puolue oli väylä, jonka kautta äärimmäisiä ajatuksia voisi vyöryttää yhteiskunnallisen keskustelun valtavirtaan.

Tutkija Kimmo Elon mukaan puoluejohto on pyrkinyt puhdistamaan kovaa mainettaan.

– Se on eri asia, ovatko he oikeasti maltillistuneet.

Elo ottaa esimerkin Saksasta. Radikaali oikeistopuolue AfD lakkautti oikeusministeriön painostuksesta äärioikeistolaisen Der Flügel -siipensä, mutta sen poliitikot saivat edelleen jatkaa puolueessa.

– Oikeistopopulistiset puolueet tietävät, että niiden pitää tavoitella maltillisia äänestäjiä päästäkseen valtaan. Samalla kun puolueet kiillottavat julkikuvaansa, ne kuitenkin nostavat yhä äärimmäisempiä ajatuksia valtavirtaan.

Elon mukaan perussuomalaiset testaavat demokraattisen järjestelmän kestokykyä.

– Demokratiaan kuuluu erimielisyys, mutta siinä pitää toimia demokraattisten arvojen ja pelisääntöjen mukaan. Populistiset puolueet koettelevat näitä sääntöjä. He väittävät, että heidän hyvin autoritaarinen puhetapansa kuuluisi demokratiaan.

Elo nostaa Unkarin esimerkiksi siitä, miten populistipuolue nousee ensin valtaan demokratian sääntöjen puitteissa, ja sitten kannatuksensa turvin alkaa purkaa demokratiaa suojelevia instituutioita.

– Me edelleen ajattelemme, että kaikki haluavat pelata demokratian sääntöjen mukaan. En ole vakuuttunut siitä. Demokratia ei ole kone, joka laitetaan aamulla päälle ja toimii itsestään. Demokratiaa pitää aktiivisesti puolustaa.

Tutkija Veikko Isotalon mukaan perinteisillä testeillä on hankala mitata, kuinka paljon puolueissa esiintyy ääriajattelua.

– Arvokysymysten perusteella voidaan sanoa, että henkilö on kansalliskonservatiivinen tai suhtautuu kriittisesti maahanmuuttoon. Siitä ei voi päätellä yhteyksiä äärioikeistoon.

Turun yliopiston Kimmo Elon mukaan yksi keino on mitata vastaajien ”kansallista itsekkyyttä” eli ajatusta siitä, että oman maan intressejä pitää ajaa muiden edelle. Ilmiötä on tutkittu Saksassa.

– Puolueesta riippumatta noin puolet kannattajista on tätä mieltä, vihreitä ja vasemmistoa lukuunottamatta. Laitaoikeistossa luku on sitten suurempi.

Oman maan etujen ajaminen ei yksinään tee henkilöstä äärioikeistolaista, vaan se on yksi yhdistävä tekijä eri maiden äärioikeistolaisten puolueiden välillä. Elon mukaan toinen ääriajatteluun selkeästi yhdistyvä piirre on maahanmuuttokriittisyys.

– Sekin heiluu puolueesta riippumatta 30–40 prosentissa. Vasemmistossa ja vihreissä vähemmän, laitaoikeistossa enemmän.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 29.7. kello 23:een saakka.