Nyt puhuvat eduskunnasta pudonneet keskustalaiset: Hallitukseen lähteminen oli iso virhe

Keskusta oli pitkään Suomen mahtipuolue, ja pelkästään tällä vuosituhannella neljä keskustalaista pääministeriä on luotsannut Suomea kukin vuorollaan.

Nyt se on pudonnut keskisuurten puolueiden kastiin takkuisen hallituskauden ja karvaan vaalitappion myötä.

Keskustan menetti viime sunnuntain vaaleissa kahdeksan paikkaa ja sai uuteen eduskuntaan 23 kansanedustajaa.

Keskustan viime kauden kansanedustajista paikkansa menettivät Mikko Kärnä, Mikko Kinnunen, Pasi Kivisaari, Arto Pirttilahti, Joonas Könttä ja Ari Torniainen.

Vaaleista on lähes viikko, joten kysyimme eduskunnasta tippuneilta keskustalaisilta, mitä he pitävät tärkeimpinä syinä puolueen kannatuksen vajoamiseen historiallisen alas, 11,3 prosenttiin.

Vaasan vaalipiirissä ehdolla ollut Kivisaari nostaa kaksi keskeistä asiaa keskustan ahdingon syyksi. Kahdeksan vuotta hallitusvastuussa on kuluttanut keskustaa, erityisesti vielä viimeiset neljä vuotta. Äänestäjille on myös epäselvää, mitä keskusta edustaa ja mitkä ovat puolueen ajamat arvot.

Kivisaari pitää Rinteen-Marinin hallitukseen lähtemistä virheenä.

– Vastuun kantamista keskusta totisesti teki, mutta vaalituloksesta näkyy, että sitä tehtiin kannatuksen kustannuksella. Vaikka meillä itsellä on painava näkemys keskustan merkittävyydestä ja arvopohjasta, niin äänestäjille se on valtakunnallisesti epäselvä.

Avaa kuvien katselu

Myös Keski-Suomen vaalipiirissä ehdolla ollut Joonas Könttä nimeää tappion syyksi kuluneen hallituskauden ja sen aikana tehdyt isot ratkaisut. Lähtien jo hallitukseen lähtemisestä.

– Se oli iso strateginen virhe, mutta se ei nyt lohduta, Könttä toteaa.

Könttä kertoo, että hän äänesti tuolloin hallitukseen osallistumista vastaan keskustan sisäisessä äänestyksessä. Köntän mielestä keskustan olisi pitänyt lähteä hallituksesta yhdeksään päivään venähtäneessä puoliväliriihessä.

– Silloin olisi ollut järkevää irtautua hallitusyhteistyöstä. Sen kehysriihen tulos ei vastannut niitä puheita, mitä keskusta on korostanut esimerkiksi taloudenpidossa, Könttä sanoo.

Oulun vaalipiirissä ehdolla ollut Mikko Kinnunen viestii, että hallitusvastuun painamisen lisäksi keskustan hyvät saavutukset jäivät kriisien ja kohujen jalkoihin.

PS puhutteli äänestäjiä arjen tasolla

Keskusta haluaa tulevaisuudessa palata vahvempana suomalaiseen politiikkaan. Kivisaaren mielestä se vaatii uuden ihmisiin vetoavan sanoman. Keskusta on nyt painottanut hajautettua Suomea, alueellisuutta ja alkutuotantoa.

Kivisaari katsoo, että keskustan pitäisi puhua enemmän ihmisten arkea lähellä olevista asioista, kuten sivistyksestä, koulutuksesta ja perhepolitiikasta.

– Keskusta on etääntyneet liikaa ihmisten arkielämästä, joka näkyy nyt vaalitappiona ja surkeana kannatuksena. Meihin ei luoteta tarpeeksi asioiden hoitajana.

Puolueiden kannatuskartta näyttää nyt hyvin erilaiselta neljän vuoden takaiseen verrattuna. Keskusta ei ole enää suurin puolue missään vaalipiirissä. Perussuomalaiset keräsivät nyt äänet keskustan vahvoilla alueilla.

Avaa kuvien katselu

Kivisaaren mielestä perussuomalaiset puhutteli ihmisiä juuri arjen tasolla ja onnistui tämän viestin välittämisessä huomattavasti paremmin kuin keskusta.

Myös Mikko Kinnunen on sitä mieltä, että perussuomalaisten pelkistetty viesti meni läpi hänen vaalipiirissään.

– Heidän viesti puri paremmin, mutta nyt on siirryttävä puheista tekoihin. Odotan innolla, että bensan hinta laskee roimasti alaspäin, työllisyys kasvaa ja Suomen talous korjataan. Nyt on luvattu niin paljon, että ihmiset odottavat, että ne lupaukset toteutuvat, Könttä huomauttaa.

Jokaisen vaalipiirin asetelma vaaleihin on erilainen. Mikä vaikutti Vaasan vaalipiirissä siihen, että paikka jäi uusimatta? Pasi Kivisaari jäi 5 720 äänellä varasijalle. Kivisaari nimeää syiksi keskustan alentuneen kannatuksen ja haasteellisen ehdokasasettelun.

– Äänet hajautuivat ympärillä. Meillä oli pelkästään Seinäjoelta ehdolla neljä keskustalaista. Se aiheutti minulle vaikeuksia, Kivisaari kertoo.

Joonas Könttä puolestaan arvioi, että hänen vaalitulokseensa vaikutti juuri keskustan yleinen kannatuksen aleneminen. Köntän äänimäärän kasvoi edellisvaaleista, mutta 5 006 äänellä hän jäi varasijalle.

– Keskusta leimautui hallitusyhteistyössä mielikuvatasolla puolueisiin, jotka eivät ole keskustalle ominta itseään. Tämä ei herättänyt luottamusta keskustaa kohtaan, Könttä sanoo.

Avaa kuvien katselu

Ei kiitos keskustan hallituspaikalle

Hallitustunnustelut pyörähtävät käyntiin ensi viikon perjantaina, kun suurimman puolueen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo esittää puolueille tulevan hallituksen linjaa määrittävät kysymykset.

Kivisaari ja Könttä ovat samoilla linjoilla kuin keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja puolueen piirijohtajat. Keskusta suuntaa nyt oppositioon.

Mutta onko keskusta valmis kantamaan taas vastuuta, jos Orpolla menevät hallitusneuvottelut pahasti solmuun?

– Keskusta on nyt äänestetty oppositioon. Jos nämä lukemat ei sitä osoita, niin en tiedä kuinka alas kannatuksen pitää vajota, että se ymmärretään. Vaikea nähdä, mikä tämän asetelman muuttaisi. Meidän kannatus ei ansaitse hallituspaikkaa, Kivisaari painottaa.

Köntän mielestä on järkevää, että vaalivoittajat muodostavat nyt uuden hallituksen.

– Heillä on täysi mahdollisuus muodostaa enemmistöhallitus ilman keskustaakin. Sanotaan näin, että jos menisi puoli vuotta eikä maassa olisi hallitusta, silloin pitäisi miettiä uusia vaihtoehtoja. Olisi outoa, jos keskusta löytäisi itsensä hallituksesta. Pitäisin sitä isona virheenä, Könttä toteaa.

Eduskunnasta tippuneet keskustalaiset aikovat nyt miettiä rauhassa, mitä tekevät seuraavaksi. 51-vuotias Kivisaari voi palata siviiliammattiinsa, rehtoriksi.

– On todennäköistä, että alan näitä tehtäviä tekemään, mutta ensin pysähdytään vähän ja kasataan ajatuksia, Kivisaari sanoo.

33-vuotiaalla Köntällä on ulkoministeriössä virka, mutta hän ei vielä tehnyt päätöksiä seuraavista askelista. 55-vuotiaalla Kinnusella ei ole odottamassa työpaikkaa, mihin palata.

– Irtisanouduin kansanopiston rehtorin virasta, kun minut valittiin eduskuntaan. Hengähdän nyt hetken ja alan sitten etsiä uutta työtä, Kinnunen kertoo.

Ensi vuoden kesäkuussa ovat eurovaalit, mutta Kivisaari ja Könttä eivät osaa vielä sanoa, kiinnostaako heitä ehdokkuus. Kohtalotoveri Mikko Kärnä on jo ilmaissut tähtäävänsä (siirryt toiseen palveluun) seuraavaksi eurovaaleihin.

Kuuntele Ylen politiikkaradion analyysi vaalien tuloksesta.