• 16 huhtikuun, 2023

Naisleijonat tarvitsee uuden alun tai edessä on ruotsalainen katastrofi – Jääkiekkoliiton on aika lunastaa puheensa


Naisleijonat kohtaa Ruotsin sunnuntaina kello 17. Panoksena on nousu seuraavien MM-kisojen A-lohkoon. Yle Urheilu seuraa ottelua tässä artikkelissa.

Sen piti olla kasvojenpesun paikka.

Naisleijonat lähti Kanadan Bramptoniin palaamaan mitalikantaan ja nousemaan viime syksyn nöyryytyksen jälkeen takaisin A-lohkoon.

Mitalipelien eteen tuli toista kertaa peräkkäin Tshekki. Vaikka Suomi vei kaikki joukkueiden väliset kohtaamiset kauden aikana EHT:llä, oli Tshekki torstain MM-puolivälierässä paremmin johdettu joukkue.

Se pelasi fiksusti ja piti Suomen poissa parhailta maalipaikoilta. Juuso Toivola ei löytänyt lääkkeitä Naisleijonien nousuun.

Tshekin naisten jääkiekkomaajoukkue kasassa.

Tshekin naisten jääkiekkomaajoukkue on pudottanut Suomen mitaleilta nyt kahdesti peräkkäin. Kuva: Tiina Puputti/Suomen Jääkiekkoliitto

Toivolan vetämä toinen MM-turnaus jatkui samalla kaavalla kuin ensimmäinenkin viime elokuussa: silloin tappio Tshekille puolivälierissä tiputti Naisleijonat historian ensimmäistä kertaa mitalipeleistä.

Toivola seurasi tehtävässään Pasi Mustosta, joka väistyi Naisleijonien peräsimestä kohun saattelemana kesken Pekingin olympialaisten perhesyistä.

Vaikka Mustonen ei ole valmentanut joukkuetta yli vuoteen, on hän pysynyt otsikoissa tiheään, lähinnä erimielisyyksistään pelaajien kanssa. Asiaa tutkitaan parhaillaan Suekissa.

Pasi Mustonen ja Juuso Toivola.

Pasi Mustonen valmensi Naisleijonia kahdeksan vuoden ajan. Kuva: EPA/All Over Press

Toki Mustoselle olympialaisten oli määrä olla joka tapauksessa viimeinen turnaus Suomen päävalmentajana. Naisleijonien päävalmentajan paikka oltiin nimittäin maaliskuussa 2021 laitettu avoimeen hakuun (siirryt toiseen palveluun), jossa sitä haki myös Mustonen.

Mustosen mukaan liitossa kun oltiin ymmärretty väärin (siirryt toiseen palveluun), että hän ei haluaisi jatkaa.

Hakuprosessia veti Naisleijonien general manager Tuula Puputti, ja Mustosen lisäksi paikkaa haki muun muassa Tyttöleijonia valmentava Mira Kuisma.

Jääkiekkoliitto katsoi parhaaksi vaihtoehdoksi Mustosen pitkäaikaisen apuvalmentajan, naiskiekon kehittämisen parissa parinkymmenen vuoden ajan työskennelleen Toivolan, jolle tarjottiin 2+2-vuotista sopimusta.

Liiton mies oli helppo valinta.

Kaksi viimeistä MM-turnausta ovat kuitenkin osoittaneet, ettei Toivola ole oikea mies johtamaan joukkuetta Pohjois-Amerikan jättiläisten haastajaksi.

Viime vuoden kisoja varjostivat kohut. Susanna Tapani matkusti ystävänsä häihin kesken kisojen ja kakkosvahti Meeri Räisänen sai piikikkääksi tulkitun somepäivityksensä jälkeen seurata kisoja katsomosta.

Tänä vuonna kumpikaan ei ole joukkueessa mukana. Kohut joukkueen ympärillä liittyvät lähinnä entisen päävalmentajan ja entisten pelaajien väliseen kiistaan.

Joukkueen ilmapiiriä pelaajat ovat kuvailleet mainioksi.

Susanna Tapani MM-ottelussa Kanadaa vastaan.

Naisleijonien viime vuoden tähdistä Susanna Tapani ei ole mukana Kanadan MM-kisoissa. Kuva: Tomi Hänninen

On totta, että Naisleijonissa on viime vuosina tapahtunut isoja muutoksia, jotka alkoivat jo MM-kotikisojen 2019 jälkeen.

Viime syksyn MM-kisoista pois jättäytyivät Minttu Tuominen ja Sanni Hakala. Tämän kevään MM-kisoille kiitos ei sanoivat lisäksi Michelle Karvinen ja Tapani. Tanskan MM-kisojen paras pistenainen Elisa Holopainen on puolestaan loukkaantuneena.

Muutokset eivät kuitenkaan selitä katastrofaalista laskua.

Siinä, missä ennen Naisleijonien kohdalla puhuttiin Pohjois-Amerikan jättien haastamisesta, nyt puhutaan A-lohkoon paluusta ja A-lohkon heikompien maiden voittamisesta.

Esimerkiksi maiden, jotka vielä joitakin vuosia sitten eivät edes olleet mukana pääkisoissa. Tshekki pelasi I-divisioonassa vielä 2015.

Michaela Pejzlova syöksyy kohti kiekkoa.

Michaela Pejzlova on saanut seurata läheltä Tshekin naisten kiekon kasvua. Kuva: Getty Images

Naisten Liigan pistepörssiä dominoinut Michaela Pejzlova kertoi Yle Urheilulle maansa jääkiekon noususta, joka alkoi varsinkin Tomas Pacinan kaudella.

Joukkue sai yhä enemmän resursseja: valmennustiimi kasvoi, valmennuksen laatu parani ja varusteisiin kiinnitettiin yhä enemmän huomiota.

Entinen kanadalaiskiekkoilija Carla MacLeod on vienyt toimintaa eteenpäin entisestään.

Pejzlovan mukaan Tshekissä naisten jääkiekkoon panostetaan joka vuosi enemmän ja enemmän.

Se näkyy nyt kaukalossa.

Edessä Ruotsin tie?

Moni muistaa vuoden 2019 Suomen MM-kotikisoista myös Ruotsin surullisen kohtalon: maa putosi pääkisoista I-divisioonaan.

Sen jälkeen Ruotsin naisten jääkiekko olikin otsikoissa lähinnä ikävien selkkausten vuoksi, kun maajoukkueen pelaajat boikotoivat maajoukkuetoimintaa. Taustalta paljastui arvostukseen liittyviä asioita: pelaajille ei muun muassa maksettu korvauksia menetetyistä työtuloista maajoukkuetta edustaessaan, he joutuivat käyttämään miesten varusteita eikä heille pyynnöistä huolimatta esitetty naisten maajoukkuetoiminnan kehitykselle tehtyä suunnitelmaa.

Heikosti sujuneet olympialaiset olivat jättäneet naisten jääkiekkomaajoukkueen pelaajat jo aiemmin ilman Ruotsin olympiakomitean korvauksia. Samaa keskustelua naiskiekkoilijoiden oikeudesta tukirahoihin käydään parhaillaan Suomessa.

Ruotsi tuulettaa.

Ruotsin naisten jääkiekkomaajoukkue kohtaa Suomen sijoitusottelussa sunnuntaina. Kuva: Getty Images

Nyt Ruotsi on kuitenkin onnistunut palaamaan oikeaan suuntaan.

Katastrofista on otettu opiksi. Tyttöpelaajien määrä kasvoi vuosien 2021 ja 2022 välillä 28 prosenttia (siirryt toiseen palveluun): 7 000 pelaajasta 9 000 pelaajaan.

Alkulohkossa joukkue johti Suomea vastaan päätöserään lähtiessä 2–0, mutta Suomen konkaripelaajat Ronja Savolaisen johdolla nostivat Naisleijonat ahdingosta voittoon.

Sunnuntaina Suomi joutuu tekemään täyden aamupuhteen (ottelu pelataan kello kymmenen paikallista aikaa) palatakseen A-lohkoon.

Ruotsi häviön jälkeen.

Ruotsin jääkiekkonaisille Suomen MM-turnaus 2019 oli murheellinen. Kuva: Tomi Hänninen

Suomessa viime syksyn MM-katastrofia seurasivat kovat puheet: Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummelan mukaan liiton oli määrä käydä laajuudella läpi nais- ja tyttökiekon tilannetta, arvioida naisten maajoukkueen toimintaa ja tilannetta sekä linjata toimenpiteitä tyttö- ja naiskiekon kehittämiseksi.

Vielä toimenpiteistä ei juuri ole kuulunut.

Maaliskuun lopulla liitto tosin julkaisi Naisten Liigan johtajan pestin haettavaksi (siirryt toiseen palveluun).

Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela median tentattavana.

Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela lupasi, että liitto panostaa tyttöjen ja naisten jääkiekkoon. Kuva: Tomi Hänninen

Liiton on nyt aika lunastaa puheensa ja aloittaa todellinen panostaminen myös naisten toimintaan.

Mallia voi ottaa vaikka Tshekistä: kanadalaisen naisvalmentajan Carla MacLeodin palkkaaminen päävalmentajaksi oli mainio veto.

Naisleijonilla ei vielä koskaan ole ollut naista päävalmentaja, mutta hyviä vaihtoehtoja löytyisi kotimaisiakin: Mira Kuisma, Naisten Liigassa HIFK:n mestaruuteen johdattanut ja Naisleijonissa tällä hetkellä apuvalmentajana toimiva Saara Niemi tai Yhdysvalloissa valmentava Venla Hovi.

Joku sellainen, joka voisi palauttaa Suomen mitalikantaan.

Toivolasta siihen ei valitettavasti ole ollut.

Naisleijonat kohtaa Ruotsin sunnuntaina kello 17. Panoksena on nousu seuraavien MM-kisojen A-lohkoon. Yle Urheilu seuraa ottelua tässä artikkelissa.

Voit keskustella aiheesta maanantai-iltaan 17.4. klo 23 asti. Kommentin kirjoittamiseen vaaditaan Yle-tunnus.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *