Näihin uhkiin Suomi nyt varautuu: Vääristellyllä tiedolla voidaan vaikuttaa isoihin joukkoihin

Sisäministeriö listasi 21 Suomeen kohdistuvaa uhkaa. Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne on raportin mukaan vakavampi ja vaikeammin ennakoitava kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.

Avaa kuvien katselu

Sisäministeriön tuore uhkakuvaraportti on kirjoitettu maailmantilanteessa, joka on muuttunut ratkaisevasti sen jälkeen, kun kansallinen riskiarvio tehtiin edellisen kerran 2018.

Sen jälkeen on koettu koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja esimerkiksi Itämeren kaasuputken sabotaasi.

Sisäministeriön kansallinen riskiarvio listaa 21 Suomea koskevaa uhkamallia tai häiriötilannetta. Mukana on vain kaksi uutta uhkaa: useampi yhtäaikainen laaja maastopalo ja äärimmäisen voimakas avaruusmyrsky.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuosi sitten helmikuussa osoitti, että Venäjä on valmis käyttämään sotilaallista voimaa naapurimaitaan vastaan.

Vaikka Suomeen ei juuri nyt kohdistu sotilaallista uhkaa, raportin mukaan on syytä varautua siihen, että Venäjä kohdistaa sotilaallista voimaa myös yksinomaan Suomea vastaan.

Maanpuolustuksen lisäksi voimankäyttö voi kohdistua myös yhteiskunnan johtamiseen. Perustoimintoja voidaan häiritä, lamauttaa tai tuhota. Kohteita voivat olla esimerkiksi päätöksentekijät, johtamisjärjestelmät ja tietoliikenneverkot, raportissa todetaan.

Pandemia ja Venäjän hyökkäyssota ovat osoittaneet myös, että sähköstä, erilaisista komponenteista ja varaosista voi tulla nopeastikin pula.

Maalittaminen ja somevaikuttaminen voi lisääntyä

Geopoliittinen tilanne, kysynnän kasvu ja ilmastotavoitteet nostavat energian hintaa.

Energian hinnannousu uhkaa lisätä kansalaisten välistä eriarvoisuutta. Eriarvoistuminen ja osattomuus voivat lisätä rikollisuutta ja kansalaisten välisiä terveyseroja. Jos kansalaisten fyysinen kunto heikkenee ja syrjäytyminen lisääntyy, heikkenee myös Suomen kyky puolustaa omaa maataan.

Sosiaalisessa mediassa tuotetulla vääristellyllä tiedolla voidaan mobilisoida suuria ihmisjoukkoja ja lisätä yleistä levottomuutta. Nämä joukot vastustavat turvallisuusviranomaisia ja ihmisten maalittaminen lisääntyy.

Myös energiainfrastruktuuriin kohdistuva hybridi- ja kyberoperaatioiden uhka on katsauksen mukaan kasvanut. Tuntien mittaisia sähkökatkoja voi tulla normaalioloissakin esimerkiksi myrskyjen seurauksena. Venäjän hyökkäyssodan vuoksi riski sähkö- ja tietoverkkojen häirintään on entisestään kasvanut.

Sisäministeriö listaa myös ison joukon uhkia, jotka kohdistuvat ruoka- ja vesihuoltoon, terveydenhoitoon, liikenteen solmukohtiin, viestintäjärjestelmiin ja Suomen yhteyksiin ulkomaille. Ukrainan sota on osoittanut, että yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva sotilaallisen voiman käyttö on keskeinen osa Venäjän sodankäyntitapaa.

Myös uuden pandemian syntymisen todennäköisyys on suuri. Riskin suuruutta ja pandemian vaikeusastetta on kuitenkin raportin mukaan mahdotonta arvioida etukäteen.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 15. helmikuuta kello 23:een saakka.