- 18 toukokuun, 2023
Jonna Kämäräiselle K-pop-idoli on kuin ystävä – tästä on kyse parasosiaalisessa suhteessa, jollainen sinullakin todennäköisesti on
Oululainen Jonna Kämäräinen, 19, kokee kuuluvansa tiiviiseen K-pop-yhteisöön eli eteläkorealaista populaarimusiikkia fanittavaan joukkoon.
– K-popissa idolit puhuvat faneille niin kuin olisimme jollain tasolla ystäviä. En ole koskaan kokenut keikkoja tai fanimiittejä, mutta silti tulee kokemus, että olen osa kaveriporukkaa, Kämäräinen kuvailee.
Tilannetta, jossa fani kokee idolinsa ystäväkseen, voidaan kutsua parasosiaaliseksi suhteeksi.
Idoliin tutustutaan somessa
Jonna Kämäräisen kiinnostus K-poppiin syntyi keväällä 2016, kun pikkusisko näytti hänelle pari musiikkivideota. K-popin visuaalisuus teki vaikutuksen heti.
Nyt Kämäräinen seuraa aktiivisesti paria K-pop-yhtyettä, Seventeeniä ja Ateezia sekä bändien jäseniä.
K-pop-yhtyeisiin kuuluu yleensä useita jäseniä. Seventeenissä heitä on 13 ja Ateezissa 8.
– Olen tykästynyt niiden ryhmähenkeen ja siihen, miten he suhtautuvat toisiinsa. Jäsenten Youtube-videoista pääsee jollain tapaa sisälle siihen, millaisia he ovat.
Kun idoliaan oppii tuntemaan, vahvistaa se myös parasosiaalista suhdetta. Kämäräinen kokee pystyvänsä samaistumaan moniin bändien jäseniin, vaikka kulttuurien välillä on eroa.
– Jotkut ovat persoonallisuudeltaan vähän samantyylisiä kuin itse olen, ja muutenkin kiinnostavia henkilöitä. He ovat meneviä tyyppejä, osa ehkä vähän hölmön oloisiakin.
Fanit jakavat yhdessä ilot ja surut
Tietokirjailija Minja Mäkilän mukaan parasosiaaliset suhteet ovat keino sitouttaa fanit tiettyyn yhtyeeseen. Samalla ne vaikuttavat vahvasti arkeen: idoli voi innoittaa uuden harrastuksen pariin, vahvistaa omaa identiteettiä ja arvoja.
Erityisesti K-popissa parasosiaaliset suhteet näkyvät vahvana me-henkenä. Samasta bändistä kiinnostuneet fanit muodostavat joukon, jolla on yhteinen nimi, väri sekä tavoite esimerkiksi äänestää idolia erilaisissa kilpailuissa.
Jonna Kämäräisen arjessa K-pop näkyy musiikin kuuntelun lisäksi albumien ja muiden fanituotteiden keräämisenä, musiikkivideoista tuttujen tanssien harrastamisena sekä kaverisuhteiden ylläpitämisessä.
– Kun kuuntelee samoja artisteja, pystyy puhumaan paljon enemmän ryhmistä ja kertomaan omia näkemyksiä siitä, miten itse kokee ryhmän tai artistin.
Tekojen taustalla on usein kohtuuttoman suuria paineita muun muassa kilpailusta ja ulkonäöstä. K-pop-kulttuurissa idolien kolhuttoman ja siistin julkisuuskuvan pitäminen on mediayhtiöiden tärkeimpiä tavoitteita. Mäkilän mukaan säröjä varotaan, jotta fanien mielikuvat idoleista eivät rikkoutuisi.
Kämäräinen ei itse halua seurata tai osallistua sellaisiin keskusteluihin, joissa puheet bändien jäsenistä keskittyvät niin sanotusti heidän pimeisiin puoliinsa.
– Välillä niihin törmää esimerkiksi Tiktokissa, mutta niistä ei koskaan tiedä, ovatko ne totta vai tarua. Kerran yksi idoli jäi kiinni huumeiden käytöstä ja hänet potkittiin ryhmästä ulos, mikä vähän hämmensi. Mutta ajattelin, että se on artistin oma päätös, käyttääkö vai ei.
Fanittaminen nostaa elämänlaatua
Fanittaminen ei ole ilmiönä uusi, mutta ensimmäiset mielikuvat siitä ovat usein hyvin yksipuoliset: hysteerisenä kiljuva ja juokseva fanijoukko.
Mäkilä painottaa, että suurin osa parasosiaalisesta ilmiöstä on aivan tavanomaista arkea ja fanittamista, joka ilmenee kavereiden kesken muun muassa lempiyhtyeen uuden musiikkivideon hehkutuksena. Toisinaan parasosiaaliset suhteet voivat mennä äärimmäisyyksiin ja muokata fanin käyttäytymistä pakkomielteiseksi.
– Fani voi alkaa esimerkiksi stalkata idolia, lähettää hänelle vihapostia tai käyttää ylenpalttisesti rahaa fanituotteisiin, jolloin fanittaminen ei enää tarjoa tukea arkielämän ongelmien ratkaisuun, vaan voi vaikeuttaa niitä.
Parasosiaalisissa suhteissa kiintymysmalli on hyvin samankaltainen kuin muissakin ihmissuhteissa. Mäkilän mukaan faneilla, jotka kiinnittyvät idoleihin vahvemmin, esiintyy enemmän mielenterveysongelmia, kuten ahdistusta ja masennusta.
– Samalla on huomattu, että idoleiden kohtaama kritiikki tai epäonnistuminen voi alkaa vaikuttaa minäkuvaan ja tuntua omalta epäonnistumiselta, Mäkilä kertoo.
Toisaalta Mäkilän mukaan fanittamisen on havaittu nostavan elämänlaatua ja tukevan sosiaalisuutta. Toisinaan se voi tuoda myös vertaistukea mielenterveysongelmiin, jos artisti toimii roolimallina.
– Fanit ovat esimerkiksi puhuneet, kuinka he ovat saaneet apua ja jaksamista siitä, kun he ovat seuranneet artistien puurtamista läpi omista mielenterveysongelmistaan.
Millaisia kokemuksia sinulla on parasosiaalisista suhteista? Voit keskustella aiheesta 19. toukokuuta klo 23 saakka.
