Huippuyliopisto avasi ovet maailmalle – Linda Tervaniemen, 24, koulutus maksoi satoja tuhansia euroja

Ensimmäinen lukukausi oli rankka. Linda Tervaniemen koko kouluaika oli valmistellut häntä jatko-opintoihin Suomessa. Yhtäkkiä hän oli opiskelemassa liiketaloutta ja markkinointia yhdysvaltalaisessa yliopistossa kampuksella, joka oli sijoitettu aivan toiselle mantereelle.

Suurin osa Tervaniemen luokkakavereista puhui ensimmäisenä kielenään englantia tai kiinaa eli niitä kieliä, joilla opetus järjestettiin. Tervaniemi ja muut kansainväliset opiskelijat joutuivat sen sijaan opiskelemaan kielillä, joiden erikoissanastot eivät olleet ennestään tuttuja. Alkuvaiheessa Tervaniemi vietti paljon aikaa googlettaen sanojen käännöksiä ja tarkoituksia.

– On paljon sanoja, mitä en tiedä suomeksikaan, hän selittää.

Siinä missä 30 sivun lukupakettiin kului yhdysvaltalaisilta opiskelijoilta puoli tuntia, meni Tervaniemellä neljä. Vielä suurempi shokki oli kiinankielisten oppituntien aloitus.

Tunnin alussa opettaja puhui vain hetken englantia, minkä jälkeen hän vaihtoi kielen kiinaan. Tarkoitus oli, että kieltä opittaisiin kuulemalla, näkemällä ja käyttämällä. Kirjoja ei vielä ollut.

– Yritin sanoa, etten tiedä edes miten sanotaan hei, mutta opettaja ei suostunut puhumaan englantia, Tervaniemi kertaa tunnin tapahtumia.

Tervaniemi pyyhki salassa muutaman kyyneleen silmäkulmastaan. Kotimatkalla hän päätti soittaa isälleen Suomeen.

– Isä sanoi, ettei asia parane itkemällä, ja että tule kotiin, jos on niin huono olla, Tervaniemi muistelee.

Hänen mukaansa koulun keskeyttäminen ei kuitenkaan ollut missään kohtaa vaihtoehto.

Tervaniemi sinnitteli syksyn ja lensi Suomeen jouluksi. Koulun oli tarkoitus jatkua kiinalaisen uuden vuoden jälkeen helmikuussa 2020. Kiinassa leviämään lähtenyt, Covid-19:ksi nimetty virus laittoi kuitenkin kapuloita rattaisiin.

Aluksi yliopisto lykkäsi lukukauden aloitusta pari päivää, sitten viikon. Kohta tuli tieto, etteivät oppilaat saakaan palata Kiinaan. Heitä kehotettiin etsimään yliopiston verkostosta kampus, jossa opintoja voisi jatkaa mahdollisimman pian. Tervaniemi varasi lennot Firenzeen.

Italian visiitti jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä maa suljettiin koronan takia vain alle kolme viikkoa myöhemmin. Tervaniemi lähti taas muutaman päivän varoitusajalla, tällä kertaa takaisin Suomeen, joka sekin suljettiin maaliskuussa.

– Jossain määrin korona oli myös avulias siinä mielessä, ettei päästy palaamaan kevääksi Kiinaan. Silloin tuli pieni hengähdys intensiivisyydestä ja siitä, että itkettää olla koulussa, eikä pysty näkemään ketään oman tukiverkoston jäseniä, Tervaniemi sanoo.

Syksyllä Tervaniemi päätti pakata laukut ja palata Shanghaihin. Palaamiseen tarvittiin valtion erityislupa ja kolmen viikon koronakaranteeni. Tervaniemi onkin yksi niistä harvoista suomalaisista, jotka ovat asuneet valtion keskitetyssä karanteenihotellissa. Kokemus ei ollut hyvä.

– Yritin kertoa heille, että olen kasvissyöjä, enkä syö lihaa. He sanoivat, etteivät ymmärrä kiinaani, hän muistelee.

Urheilullisen ja muutenkin hoikan Tervaniemen paino tippui kahdessa viikossa kolme kiloa. Kolmannen karanteeniviikon hän vietti koulun erityisasuntolassa.

Tervaniemi oli viides kansainvälinen opiskelija, joka pääsi palaamaan kampukselle. Koululle sai mennä aina, kun paikallinen koronavilkku näytti vihreää. Elämä pääsi palaamaan takaisin tavallisiin uomiinsa ja arki alkoi rullata paremmin.

– Tiesin, ettei moni opiskelija ole palaamassa Kiinaan, ja että ne haluavat meitä ulkomaalaisia ihmisiä kuitenkin sinne. Ajattelin, että meillä on ehkä nyt isompi arvo, kun meitä on vielä vähemmän.

Tervaniemi hankki itselleen harjoittelupaikan länsimaisille yrityksille Kiinan markkinaa esittelevästä yrityksestä ja työskenteli Suomen konsulaatissa aktivoiden muita Kiinassa asuvia nuoria suomalaisia.

Tervaniemen oli tarkoitus lähteä vaihtoon Abu Dhabiin syksyllä 2021; olihan koululla velvoite, jonka mukaan vuosi opinnoista tulisi suorittaa ulkomailla kansainvälisen kokemuksen kartuttamiseksi. Lentoliput maksoivat kuitenkin niin paljon, ettei Tervaniemen talous antanut periksi.

Kiinassa koronapandemia oli jo rauhoittunut, mutta muualla maailmassa tilanne oli toinen. Minne hän voisi lähteä niin, että olisi turvassa, vaikka sairastuisi?

– Turvallisinta oli lähteä New Yorkiin. Olin siellä välivuodella ja siellä oli paljon tuttuja. Pääsin myös tiivistymään oman luokan kanssa, koska osa amerikkalaisista oli jäänyt New Yorkiin, Tervaniemi kertoo.

Neljän kuukauden mittainen vaihto venyi lopulta 1,5 vuodeksi eikä loppua näy. Tervaniemi aloittaa nimittäin syksyllä ensimmäisessä täysipäiväisessä työssään New Hampshiressa.

Alun perin hän aikoi hakea töitä Shanghaista, mutta sieltä työnsaanti oli vaikeampaa ja palkkataso sekä edut huonompia. Yhdysvalloissa valmistuttuaan hän sai automaattisesti vuoden pituisen työviisumin. Pysyvästi maahan jääminen voi kuitenkin olla haastavaa.

– Yritys haki minulle jo ensi vuodelle työviisumia enkä saanut sitä. Se toimii lotolla ja tänä vuonna oli 20 prosentin mahdollisuus saada se. Että nyt sormet ristissä sitten ensi maaliskuuhun, Tervaniemi naurahtaa.

Yhdysvaltoihin jääminen ei ole Tervaniemen unelma. Työhaastatteluissa on myös kysytty, olisiko hän valmis palaamaan takaisin Kiinaan, mihin hän on vastannut myöntävästi. Shanghaissa on turvallista, edullista ja puhdasta. Kiinalaiset myös suhtautuvat ulkomaalaisiin positiivisemmin kuin yhdysvaltalaiset. Kielimuurikaan ei ole enää ongelma, sillä hän puhuu jo sujuvasti kiinaa.

Siinä missä moni luokkakaveri otti koulusta välivuosia tai -lukukausia, on Tervaniemi valmistunut tavoiteajassa. Hänellä on nyt kandidaatin paperit sekä Yhdysvalloista että Kiinasta. Mikäli hän jää työskentelemään Yhdysvaltoihin, voi myös olla, että työnantaja kustantaa maisterikoulutuksen jo muutaman vuoden kuluttua. Sellainen on maan tapa.

Tervaniemelle siitä olisi hyötyä, sillä lukuvuosi New Yorkin yliopistossa maksaa huimat 70 000 dollaria eli noin 65 000 euroa. Tähän saakka opinnoista puolet on rahoitettu koulun kustantamalla stipendillä, jonka vaatimuksena ovat hyvät arvosanat. Toisen puolikkaan Tervaniemi aikoo maksaa takaisin vanhemmilleen, ovathan he rahoittaneet tyttärensä opintoja koko nelivuotisen yliopistotaipaleen ajan.

Vaikka koulutuksesta on maksettu pitkä penni, ei Tervaniemeä kaduta tippaakaan. Enemmänkin häntä harmittaa se, ettei hän uskaltanut lähteä ulkomaiseen yliopistoon heti lukion jälkeen. Yhdysvalloissa korkeakoulussa aloitetaan vuotta aiemmin kuin Suomessa, joten hän on saanut selitellä ikäeroa työhaastatteluissa.

– Työnantajat katsovat, että olen kaksi vuotta vanhempi kuin muut tällä vuosikurssilla valmistuvat. Tiedän, ettei se ole kiiltävin asia CV:ssä.

Tervaniemi tiedostaa olevansa etuoikeutettu. Kaikilla ei ole varaa kalliiseen yliopistokoulutukseen ulkomailla. Yhdysvaltalaisessa yliopistomaailmassa hän on myös oppinut, että siinä missä huippuyliopistojen opetus on toki laadukasta, maksavat ihmiset pääasiassa koulun nimestä.

– Loppujen lopuksi se on vaan sellaista brändin kiillottamista, Tervaniemi lataa.

Hän uskoo hyötyvänsä yliopistostaan tulevaisuudessa ainakin verkostojen kautta. Samasta koulusta on valmistunut monia maineikkaita liike-elämän henkilöitä kuten Nasdaqin entinen toimitusjohtaja Robert Greifeld ja MTV Networksin perustajajäsen Tom Freston.

Tervaniemi haluaa nyt kehittyä urallaan ja olla töissä ainakin seuraavat viisi vuotta. Sen jälkeen kyseessä voisi olla myös oman yrityksen perustaminen; haave, joka hänellä oli jo ennen yliopistoa. Lapsia hän ei aio tehdä ainakaan seuraavaan kymmeneen vuoteen.

– Elämä saa nyt heitellä ja viedä. Mielelläni olisin Suomesta pois ainakin jonkin verran, kun maailmalla on niin paljon isommat markkinat, ja voin löytää enemmän kokemuksia muualta.