- 5 toukokuun, 2023
Ekonomistit: Velkakäyrä ei lähde laskuun, jollei veroja koroteta
Helppoja ja nopeita keinoja velkakierteen katkaisemiseen ei enää ole. Vielä ennen vaaleja kokoomus vaati miljardin veronkevennyksiä, nyt niistä ei enää puhuta.
Helsingin Säätytalossa on puurrettu tämä viikko visaisten kysymysten äärellä. Suomi on velkaantumisessa Euroopan keskikastia, mutta kilpailijamaihin Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan ja Hollantiin verrattuna käyrä sojottaa rumasti ylöspäin.
Hallituksenmuodostaja Petteri Orpo (kok.) haluaa kääntää velkaantumiskäyrän laskuun.
Se tarkoittaa valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kuuden miljardin euron leikkauksia, veronkorotuksia tai rakenteellisia uudistuksia.
Helpot ja nopeat keinot velkaantumisen taittamiseksi ovat kuitenkin vähissä, sanovat Ylen haastattelemat ekonomistit.
Suomessa on jo toteutettu monia rakenteellisia uudistuksia: eläkeikää on nostettu, sote-alueet perustettu ja eläkeputki katkaistu. Listalla on vielä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastaminen tai lyhentäminen.
Hallituksenmuodostaja Petteri Orpo toistaa mantran tavoin kuuden miljardin sopeutuksia.
Kuusi miljardia on paljon rahaa. Se ylittää puolitoistakertaisesti kaikki Suomen työttömyysturvamenot, laskee Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo.
Orpo on pitänyt kiinni siitä, että Suomen veroastetta ei koroteta. Päinvastoin: ennen vaaleja kokoomus rummutti miljardin euron kevennyksiä ansiotuloverotukseen.
Vaalien jälkeen Orpo on ollut asiasta hissukseen.
Nyt on pakko puhua myös veroista.
– En ole ihan vakuuttunut, että hallituksen tavoitetta saavutetaan ilman isompien verokantojen nostoa eli tuloveroa ja arvonlisäveroa. Tällaisia isoja liikkeitä tarvittaisiin, sanoo Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen.
Uusitalo: Tuloveron nosto ei ole välttämätöntä
Professori Uusitalo on Kannisen kanssa osittain samoilla linjoilla. Lisää verotuloja tarvitaan, mutta se ei välttämättä tarkoita ansiotuloveron korottamista.
– Arvonlisäverotuksen tuotto on esimerkiksi suurempi kuin palkkaverotuksen tuotto. Arvonlisävero on niin merkittävä, että siihen tehtävät muutokset vaikuttavat enemmän kuin palkkatuloverotukseen tehtävät muutokset.
Uusitalo olisi valmis nostamaan alimpia arvonlisäverokantoja. Eniten merkitystä olisi ruuan arvonlisäveron nostolla. Hän myöntää, että kansansuosiota korotuksella ei tulisi.
– Ruokaan kuluu huomattavasti enemmän rahaa kuin konserttilippuihin tai kirjoihin, joilla on myös alennettu arvonlisävero. Ruuan arvonlisäveron korottaminen on näistä kuitenkin selkein, mutta se kiristää inflaatiota ja vaikuttaa ruuan hintaan, joka on muutenkin noussut aika merkittävästi viime vuoden aikana, Uusitalo sanoo.
Pienituloiset kärsivät ruuan arvonlisäveron nostosta
Laboren Kanninen ihmettelee, miksi nyt on juututtu puhumaan kuudesta miljardista. Olennaisempaa olisi avata kansalaisille, kuka hallituksen erilaiset valinnat lopulta maksaa.
Yhtenä vaihtoehtona on esitetty esimerkiksi Kelan tukien indeksikorotusten jäädyttämistä. Se vaikuttaisi eläkkeisiin, opintotukeen ja työttömyystukeen. Näin toimittiin esimerkiksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana.
– Jos Kelan tukien indeksit jäädytetään, kärsivät pienituloiset. Jos tuloveroja korotetaan, sen maksavat hyvätuloisemmat. Kaikista rikkaimpiin eli varallisuuteen tuskin kosketaan.
Uusitalon mielestä tasapainoiseen pakettiin tarvittaisiin seuraavat tekijät.
– Sellainen paketti, joka sopeuttaisi julkista taloutta, ei perustuisi katteettomaan toiveajatteluun ja olisi yhteiskunnan eri osapuolten kannalta hyväksyttävä. Sellainen, jota pidettäisiin reiluna ja oikeudenmukaisena.
Kotitalousvähennys esimerkki poukkoilusta
Oikeudenmukaisuuden puolesta liputtaa myös Kanninen. Hän ottaa esimerkiksi asuntolainojen korkovähennyksen poistamisen verotuksessa. Se tapahtui pikkuhiljaa, eikä kukaan lopulta huomannut, että se oli tänä vuonna kadonnut.
Jos esimerkiksi kuuden tai yhdeksän miljardin sopeutukset jaettaisiin tasaisesti kahden vaalikauden ajalle, se ei tuntuisi yhtä pahalta kuin kertaleikkaukset.
Kanninen toivoo veroihin ja verovähennyksiin ylipäätään vähemmän poukkoilua.
– Nyt on ollut todella poukkoilevaa, yksi hallitus nostaa, toinen laskee. Otetaan esimerkiksi kotitalousvähennys: prosentit ylös, prosentit alas, maksimimäärä, se ei ole kovin pitkäjänteistä.
Suomen julkinen velka ylittää EU:n salliman rajan – nyt sääntöjä uudistetaan, ja tällä on vaikutusta myös Suomen talouteen
Uusimmat käänteet hallitusneuvotteluista
