Aleksander Barkoville ja kumppaneille harvinaista luksusta ennen NHL:n finaaleita – ”Floridassa pompittiin tasajalkaa”

NHL-kausi on armoton rypistys sekä keholle että mielelle. Runkosarjassa painitaan ensin 82 ottelua kuudessa kuukaudessa, minkä jälkeen ruuvi kiristetään ääriasentoon vielä kahdeksi kuukaudeksi Stanley Cupin vuoksi. Kuormitus näkyy kauden ja kevään mittaan eri joukkueissa eri tavoilla.

Kautensa tiistaina 0–6-kotitappioon päättänyt Dallas oli yksi ääripään esimerkki etenkin puolustuskalustonsa kanssa.

Epätasapainoisen ja kapean puolustuskaluston heikkoudet paljastettiin kevään edetessä tylysti. Miro Heiskasta piti peluuttaa ajoittain liikaakin, koska kokonaisuus ei kyennyt vastaamaan vaatimustasoon.

– Dallasin puolustus ajettiin aivan loppuun. Siellä oli moni loppuvaiheessa jo lisähapella, Ylen jääkiekkoasiantuntija Ismo Lehkonen sanoo.

Vegasissa ei lisähappea tarvittu, vaikka konferenssifinaalisarja kuuden ottelun mittaiseksi venyikin.

Kokonaisrasituksen näkökulmasta kysymys kuulukin nyt: millaisen hyödyn neljällä ottelulla oman konferenssifinaalisarjansa selvittänyt Florida kymmenen päivän tauostaan loppuotteluihin saa?

Floridan peluutus kärkivetoista

Jonkinlaisesta edusta voidaan puhua. Florida voitti toisella kierroksella Toronton viidessä ja konferenssifinaaleissa Carolinan suoraan neljässä ottelussa. Pantterilauma on edennyt finaalivaiheeseen, jos ei säästöliekillä, niin ainakin vähin energioin.

Kymmenen päivän tauko ennen finaaleja on ennenkuulumatonta luksusta. Vegasille jää ratkaisevan voiton ja lauantain finaaliavauksen väliin kolme päivää.

– Floridan laariin satoi, että Vegas sähelsi kolmen voiton jälkeen Dallasille kaksi peliä. Floridassa pompittiin tasajalkaa, että nuo pelaavat vieläkin. Florida pystyi ottamaan pari päivää irti jääkiekosta ja sitten on alettu ajaa koneita finaalikuntoon. Tällaisessa ajassa mustelmat paranevat, Lehkonen toteaa.

Toisaalta Vegas on pelannut pudotuspeleissä vain yhden ottelun Floridaa enemmän (17–16) ja peluuttanut ryhmäänsä hyvin eri tavalla kuin finaalivastustaja, mikä tasaa rasituspuntteja.

Peliaikoja vertaamalla on helppo nähdä selkeä ero siinä, miten loppuottelujoukkueita on pudotuspeleissä peluutettu. Jos rajaksi laitetaan kymmenen pelattua ottelua, 35 eniten pelanneen pelaajan joukosta löytyy yhdeksän Floridan pelaaja ja ainoastaan yksi Vegasin pelaaja.

Floridalla on yhdeksän vähintään 20 minuutin pelaajaa, Vegasilla kolme. Floridasta löytyy viisi yli kahdenkymmenen minuutin hyökkääjää, Vegasilta ei yhtäkään. Ykköshyökkääjistä Aleksander Barkov on pelannut yli 22 minuutin keskiarvolla, Jack Eichel yli kolme minuuttia vähemmän.

– Vegas-valmentaja Bruce Cassidy luottaa selkeästi koko pakettiin. Heillä on nelosketjua myöten kokonaisuus, missä jäälle voi laittaa minkä tahansa ketjun, pelaajaurallaan Stanley Cupin Coloradon kanssa voittanut JYP-valmentaja Ville Nieminen avaa.

– Tuoreus ja tasalaatuisuus, millä he pelaavat, tekee sen, ettei Cassidyn tarvitse edes peluuttaa niin paljon ketju ketjua vastaan. Nytkin miettivät varmasti niin, että on kaksi vaihtoehtoa Barkovin ketjulle ja kaksi vaihtoehtoa Sam Bennettin ketjulle. Ei tarvitse niin aggressiivisesti peluuttaa, Lehkonen komppaa.

Floridalla peluutus on ollut perinteisempää mallia.

– Samaa linjaa Paul Maurice veti Winnipegissä. Parhaat pelaavat. Hän laskee todennäköisyyksiä sekä hyökkäyspään että oman pään aloitusten kanssa. Voitoilla ei näissä hetkissä leikitä, vaan askiin laitetaan parhaat, Lehkonen sanoo.

Puolustajat kovilla

Kun mietitään pelaajien kuormaa, etenkin Floridan puolustuskalustoa kannattaa seurata alkavassa sarjassa tarkalla silmällä. Brandon Montour, Gustav Forsling, Aaron Ekblad sekä Marc Staal pelaavat kovilla minuuteilla ja monin paikoin niin sanotusti oman tasonsa ylärekisterissä.

Vegasin puolustuskalusto on luokkaa laadukkaampi ja syvempi ja sitä kautta tasaisemmin peluutettu.

– Jos Boston oli Floridalle kova haaste, niin tämä on astetta kovempi. Nyt tulee vastaan neljä ketjua, jotka orjallisesti noudattavat pelitapaa. Puolustus on ollut Floridalle jonkinlainen heikkous aiemmin, mutta pudotuspeleissä he ovat hyvin pystyneet määrättyjä heikkouksia piilottamaan, Lehkonen näkee.

Käytännössä heikkoudet on piilotettu eteenpäin puolustamalla.

– Karvauspeli on paras puolustus, se on riittänyt toistaiseksi. Nyt se kuitenkin vasta testataan sellaista joukkuetta vastaan, joka lähtee paineen alta hyvin ja suorahyökkää todella laadukkaasti. Siihen tämä menee, että pystyykö Florida puolustamaan Vegasin suorahyökkäystä, Nieminen linjaa.

Barkov ja Lundell keskiössä

On sanomattakin selvää, että erittäin vahvaa kahden suunnan pelaamista esittänyt Floridan ykkössentteri Aleksander Barkov on kaiken keskiössä, kun puhutaan Floridan voittohaaveista. Sama koskee kolmosketjun suomalaista keskushyökkääjää Anton Lundellia, joka saa nyt vastaansa kevään kovimman haasteen.

– Floridalla ei ole Vegasin kaltaista kokonaispakettia tai heidän kokemusta ja kärsivällisyyttä, mutta heillä on erikoispelaajat. He vastaavat Sergei Bobrovskilla, Barkovilla ja Matthew Tkachukilla. Sam Reinhart ja Barkov ovat kevään parhaita riistopelaajia. Carte Verhaeghe on laiturieliittiä tuohon sarjaan, hän pystyy tekemään eron luistelulla, Nieminen kehuu.

– Varmasti Floridassa nyt painotetaan sitä, että Lundellin pitää pystyä kolmosketjujen taistossa pelaamaan plusmerkkistä jääkiekkoa. Haaste on äärimmäisen kova, Lehkonen jatkaa.

Lähtökohdat ovat kutkuttavan tasaiset, mutta tuskin Florida rasituksesta kummoista etua saa.

– Vegas on kuin ärsyttävän kurinalainen moottoripyöräjengi. Heitä ei saa kiinni mistään eikä pääse sakottamaan, mutta kun silmä välttää, heillä on koiruudet mielessä. Tämä on Vegas 2.0 verrattuna vuoden 2018 finaalijoukkueeseen. Syvempi, painavampi, tasaisempi, kurinalaisempi ja enemmän on johtajuutta. Vaarallinen joukkue, Lehkonen paketoi.

Alla olevasta lomakkeesta voit lähettää kysymyksesi asiantuntija Ismo Lehkoselle Ylen NHL-lähetyksiin. Vastauksen lähettäminen vaatii Yle-tunnuksen.