- 27 huhtikuun, 2023
Aku Kallonen päätyi lööppeihin juoksemalla alasti suihkulähteellä – nyt intohimoinen johtaja kertoo, miten Kiekko-Espoo nousee SM-liigaan
ESPOO. Aku Kallonen oli isossa roolissa suomalaisen teknologiayrityksen Woltin kasvussa. Hän toimi globaalin myynnin johtajana, kunnes Wolt myytiin miljardiluokan kaupassa yhdysvaltalaisfirmalle.
Lööppeihin Kallonen päätyi tempaistuaan Leijonien menestyksen kunniaksi. Kun Leijonat pääsi 2019 MM-finaaliin, Kallonen lensi työreissulta Tromssasta Wieniin, josta otti taksin Bratislavaan.
Kun Nuoret Leijonat voitti kotikisojen MM-kultaa 2016, Kallonen päätyi Iltalehden kanteen (siirryt toiseen palveluun) pinkomalla alasti ympäri suihkulähdettä Helsingin Kauppatorilla.
Edellä olevat esimerkit kertovat osuvasti niistä ominaisuuksista, joilla toimitusjohtaja aikoo nyt luotsata Espoon takaisin liigakartalle.
Keskiviikkoiltana Kiekko-Espoon riemukkaaseen kevääseen saatiin yksi luku lisää, kun joukkue nousi kolmen maalin takaa 4-3-voittoon lähes viisituhatpäisen yleisön edessä. Samalla se siirtyi 3-2-johtoon Mestiksen finaaleissa Imatran ketterää vastaan.
”Kaupungilla puhutaan taas”
Espoon Kiekkokannattajat Ry:n puheenjohtaja Heidi Liukkonen sekä Olli Varhimo asettelevat fanituotteita myyntipisteelle ennen Mestis-finaalin alkua.
He ovat nähneet värikkään kattauksen espoolaista jääkiekkoa. Kiekko-Espoo nousi SM-liigaan keväällä 1992. Varhimosta tuli jo silloin kannattajajäsen.
Vuodet 1998–2016 olivat Espoon Bluesin aikakautta, kunnes se meni konkurssiin. Tilalle tuli Jussi Salonojaan henkilöitynyt Espoo United, joka meni nurin jo 2018.
Kannattajat eivät Espoo Unitedista syttyneet. Yhdistyksen toiminta hyytyi ja nimikin vaihtui Espoon Kiekkokannattajiksi, jottei se liittyisi suoraan mihinkään seuran nimeen.
Nyt kannattajayhdistyksellä on vajaat 250 jäsentä. Toiminta on taas voimissaan ja kasvussa, Liukkonen kertoo.
Liukkonen ja Varhimo hehkuttavat Mestis-finaalien tunnelmaa sekä liigahaaveita.
– Eihän tätä muuten jaksaisi, Varhimo nauraa.
Kaksikko linjaa yhteen ääneen, että SM-liigaan kuuluisi nousta pelaamalla, mutta systeemin ollessa, mikä se on, he pitävät nousua kaudeksi 2024–25 täysin realistisena.
– Tämä kaupunki ansaitsee liigajoukkueen, kunhan sillä on kestävä pohja ja arvot, Varhimo tiivistää.
– Se on junnuille valtavan iso juttu, Liukkonen jatkaa.
Kiekko-Espoo ry:n poikakiekon alle kuuluvat Kiekko-Espoon nimeä kantavat kilpajoukkueet sekä Blues, EKS ja EPS. Yli 2 000 pelaajalla se on Suomen suurin jääkiekon junioriorganisaatio.
Lauantaina kolmannessa finaaliottelussa Espoossa oli 5 200 katsojaa. Perjantaina Pelicansin ja Tapparan liigafinaalissa oli 800 katsojaa vähemmän. Toki Pelicansin areena oli loppuunmyyty, kun Espoon areenaan olisi mahtunut lisääkin.
– Kiekko-Espoosta puhutaan taas paljon kaupungilla, Varhimo iloitsee.
”Olen aina ollut intohimotyyppi”
Kallosella riittää ajatuksia. Stereotyyppisesti voisi todeta, että heti huomaa miehen todellakin tulevan myynnin ja markkinoinnin maailmasta.
Kun aluksi kysyy, millaista oli siirtyä töihin urheilun pariin, vastaus on pitkä ja etenee toivomukseen, kuinka seurojen ja lajien pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä.
Kun Kallonen lopetti Woltilla, alkoi hän kartoittaa vaihtoehtoja. Kiirettä ei ollut, mielessä oli pieni sapattivapaa. Intohimoiselle urheilumiehelle jääkiekko oli aina ollut rakkain ja kulkenut elämässä jollain tapaa mukana.
– Olin funtsinut, että jos tulee sellainen mahdollisuus, voisin antaa jotain takaisin, Kallonen sanoo ja lisää, että se olisi voinut tarkoittaa esimerkiksi vapaaehtoistyötä junioreissa.
Kallonen hakeutui kiekkoihmisten puheille ymmärtääkseen, mitä seuroissa, SM-liigassa ja Jääkiekkoliitossa tehdään. Juttukavereiksi löytyivät niin toimitusjohtaja Kati Kivimäki ja puheeenjohtaja Heikki Hiltunen kuin Pelicansin omistaja Pasi Nurminen ja Jari Kurrikin.
Lopulta Kallonen päätyi Kiekko-Espoon leipiin saatuaan tietää, että seura ”laittaa uutta vaihdetta silmään” ja etsii myynnillistä toimitusjohtajaa.
– Olen aina ollut intohimotyyppi. En ole nauttinut duunista duunin, vaan tarinan takia. Mietin, että nyt, jos joskus. Olen vielä tarpeeksi nuori, minulla on mielestäni tarpeeksi hyviä ideoita ja koin, että voisin innostaa jääkiekkoyhteisöä.
Perään Kallonen korostaa, että hän on vain lisäresurssina projektissa, jossa töitä ovat alusta alkaen paiskineet urheilutoimenjohtaja Kim Hirschovits ja operatiivinen johtaja Antti Manninen.
– Kulttuuri ja arvot, joita he ovat luoneet täällä, ovat erittäin tärkeitä. Vaikka olisi kuinka kova tekijä, ei siitä ole mitään hyötyä kenellekään, jos joutuu käyttämään energiaa sen miettimiseen, pystytkö toimimaan jonkun ihmisen kanssa.
Käsittämätön oma maali, Twitter-kiukku…
Mestiksen finaaleissa on riittänyt draamaa. Hallitseva mestari Ketterä meni lauantaina Espoossa ottelusarjassa 2–1-johtoon.
Ottelu päättyi toisessa jatkoerässä, kun Kiekko-Espoon Sakari Turtiainen kiskaisi kiekon omaan maaliin. Maalivahti Waltteri Ignatjew oli poistunut maalilta, koska Ketterälle oli tulossa jäähy.
Maanantaina Kiekko-Espoo kävi Imatralla tasoittamassa finaalisarjan 4–1-voitolla.
Keskiviikon finaalissa riitti taas käännettä kerrakseen. Ketterä oli avauserässä tehokas ja karkasi 2–0-johtoon. Ajassa 24.45 Janne Kettunen teki illan toisensa, lukemiksi 3–0.
Kiekko-Espoon kiri alkoi toisen erän lopussa ja huipentui 4–3-voittomaaliin kolme sekuntia ennen kolmannen erän loppua.
Sosiaalisessa mediassa Mestiksen finaalisarja on saanut hurjaa hehkutusta, mutta esille nostettiin mahdollinen eilisillan ottelun lopun tuomarivirhekin.
Samalla asialla oli ottelun jälkipyykissä liikkeellä myös Imatran Ketterä, joka jakoi Twitterissä kuvan, jossa näkyy seitsemän Kiekko-Espoon pelaajaa jäällä 13 sekuntia ennen loppua.
Kannattajayhdistyksen kaksikon puheet olivat jopa maltillisia siihen nähden, miten mainio tunnelma Espoon areenassa oli. Keski-iältään nuoren fanikulman kannustus ei hyytynyt Ketterän maaleista.
Viimeistään kun Arttu Tuomaala iski loppusekuntien voitto-osuman, sekosi koko areena.
Päätykatsomossa halauksia jaettiin pitkään matsin jälkeen. Jään poikki kävellyt päävalmentaja Tomas Westerlund, maineikkaan Erkka Westerlundin poika, sai rytmikkäät kiitokset.
Finaalisarja on katkolla Kiekko-Espoolle perjantaina Imatralla. Jos Ketterä voittaa, pelataan game seven lauantaina Espoossa.
Tarvitaanko Espoossa ”ameriikkaa”?
Kallonen kokee, että seurojen pitäisi jakaa avoimemmin informaatiota ja onnistumisia muun muassa markkinointitempauksista.
– Ei niin, että ruvetaan neuvomaan, miten tämä pitäisi tehdä. Kokeilemalla ja jakamalla. Eihän muuten kukaan opi mitään.
Kallosen mukaan Kiekko-Espoo on tällä kaudella ottanut valtavia kehitysaskeleita, mutta hän on tuonut vain ”viimeisen katalyytin kipinän sytyttämiseen”.
– Ehkä olen onnistunut tuomaan sitä, mitä lupasin. Että pystyn sytyttämään ihmisiä jääkiekon normaalien fraasien ulkopuolelta, Kallonen kuvailee ja nostaa esimerkeiksi osaamisensa markkinoinnista ja digitaalisesta viestinnästä.
Silti se, että Mestis-finaaliin saatin yli 5 000 ihmistä, oli viiden vuoden päivittäisen työn tulosta, toimitusjohtaja muistuttaa.
– Kannattajien luottamus pitää ansaita joka päivä. Ja sitten on se yleinen harhaluulo, että kun tämä halli on täynnä, olemme valmiita.
Suomi on vaikea urheilumarkkina, sillä ihmiset kyllä innostuvat, mutta se vaatii menestyksen, Kallonen jatkaa.
– Miten saamme luotua tänne sellaisen tapahtuman ja yhteisön, joka ei tule vain menestyksen perässä? Että ihmiset haluavat kuulua tähän, eivätkä he saa sellaista kotisohvallaan?
Konkreettiseksi esimerkiksi hän nostaa seurayhteisöpäivät.
– Olemme yrittäneet kertoa, että tämä on tarina, mitä juniorit muistelevat, kun meidänkin liigaunelma toteutuu.
– Tapa, jolla puhumme julkisuuteen, saavuuttaa ihmisiä. Olemme espoolainen joukkue. Eivät suomalaiset tarvitse ”ameriikkaa”. Suomalaiset arvostavat perusarvoja ja yhteisöään. Toki myös ”ameriikkaa”, mutta herkällä balanssilla, Kallonen sanoo ja viittaa muun muassa ottelun jykevään alkushow’hun.
Jatkumo, ja sopivasti ”ameriikka”, näkyvät Kallosen mukaan esimerkiksi sosiaalisen median tuotannoissa. Instagram-videoilla kansaa otteluihin ovat kehottaneet julkimot NHL-tähti Miro Heiskasesta uutisankkuri Keijo Leppäseen.
Kallonen on nähty huudattamassa Kiekko-Espoon fanipäätyä ja hän on matkannut vieraspeliin fanibussissa.
– He tekevät tämän illasta toiseen. Se on vähintä, että käy juttelemassa ja ideoimassa, miten voimme kehittää toimintaa, vaikka ideoiden kuuluukin lähteä faneilta.
– Se huudatus nyt oli sellainen juttu, että lupasin ottavani yhden edestä johtamisen esimerkin, jos menemme pitkälle.
Kohti lokakuuta ja liigalisenssin hakua
Lokakuussa Kiekko-Espoo jättää liigalisenssihakemuksen.
– Ei ole mitään syytä peruutella. Toki se vaatii valtavia, alustavia sitoumuksia. Nostamme pääomaamme reilusti. Keräämme yksityistä pääomaa sen verran, että pystymme menemään liigaan uskottavasti.
Kallonen on verrannut liigatavoitetta aiempaan uraansa, kuten että ”Woltin startup-pöhinään ei aluksi uskonut kukaan”.
Kiekko-Espoon tuoreimmalla tarullakin on epäilijänsä, etenkin parin tuoreessa muistissa olevan konkurssin jälkeen.
– Osaamiseni tulee siitä, että pystymme aloittamaan jotain uutta ilman, että riskinotto on liian isoa kerralla.
Yksityinen pääoma antaa perusselkänojan liigaan, sitten tulevat tv-rahat ja yleisökeskiarvon kehitys, sanoo Kallonen.
– Olemme nyt antaneet ison hauiksennäytön, että espoolaisia kiinnostaa.
Kallosen mukaan liigalisenssihakemusta ollaan laittamassa Espoossa sisään luottavaisin mielin.
– Luottoni tekemiseemme on sataprosenttinen, mutta sitten on asioita, joihin emme pysty vaikuttamaan.
Tällä kaudella Kiekko-Espoon liikevaihto pyörinee miljoonan tietämillä, kun SM-liigan seuroilla ne pyörivät viiden ja peräti 12 miljoonan välillä.
Liigapaikka edellyttää talouden lisäksi uskottavaa urheilullista menestystä, olosuhteita sekä junioriorganisaatiota.
– Talouspuoli on isoin osa-alue niin kauan kuin sarjajärjestelmä on nykyinen. Muut osa-alueet me olemme jo todistaneet.
Espoossa on nähty vuosien aikana erilaisia kiekkovirityksiä. Kallonen haluaa uskoa, että aiemmista kerroista on opittu. Hän puhuu maltista ja hyvästä arvopohjasta.
– Perimmäinen syy, miksi tätä tehdään ja jonka harva muistaa, on se, että mahdollistettaisiin junioriputkesta tuleville unelma pelata espoolaisessa korkeimman sarjatason joukkueessa.
Entä mitä mietit nyt siitä, kun juoksit alasti Kauppatorilla?
– Mietin lämmöllä. Se oli kokonaisvaltainen ”skin in the game” (oma nahka pelissä). Pyrin olemaan oma itseni, vain hetken voi huijata esittämällä.
– Tämä toimiala tarvitsee positiivisuutta, ei tässä ole kyse muusta kuin helvetinn iloisesta asiasta.
