- 21 heinäkuun, 2023
Mistä suomalaisurheilijoiden synkät avautumiset kertovat? Kokenut kisapappi ei yllättynyt – nosti esille karun faktan some-elämästä
Yhä useampi urheilija kertoo avoimesti uupuvansa.
Ulostuloja ovat lähihistoriassa tehneet useat eri lajitaustoista tulevat suomalaisurheilijat: kolmiloikkaaja Senni Salminen, uimarit Ida Hulkko ja Jenna Laukkanen, E-urheilija Miikka Kemppi ja pesäpalloilija Lauri Rönkkö.
Viimeisimpänä uupumuksestaan avautui seitsenottelija Maria Huntington, jonka torstaina julkaistu tilannepäivitys kuvasi urheilijan nykytilaa.
– Uuvuin huippu-urheiluun. Sisäinen palo ei riittänyt enää kantamaan ja huomasin, että en saanut enää huippu-urheilusta sitä, mitä edellisinä vuosina olin saanut.
Huntington on kertonut olevansa nyt kisatauolla, mutta toivovansa, että saisi urheilullisen intohimonsa vielä takaisin.
Lue lisää: Maria Huntington julkaisi vaikeimman somepäivityksensä – uupui huippu-urheiluun: ”Tätä on ollut vaikea myöntää”
Toinen yleisurheilutähti Senni Salminen avasi kolmiloikkakautensa kesäkuussa. Sen jälkeen hän julkaisi rehellisen tilannepäivityksen ja vetäytyi kilpailutauolle.
– On ollut todella uuvuttavaa esittää, että kaikki on hyvin, kun todellisuudessa olen ollut henkisesti totaalisen loppu ja kaikki usko omaan tekemiseen on kadonnut, tällä viikolla kilpakentille palannut Salminen kirjoitti.
Lue lisää: Senni Salminen esitti, että kaikki on hyvin, vaikka halusi olla missä tahansa muualla kuin kisapaikalla – ”Kuin merirosvolaivan lankulla”
Kisapappi Leena Huovinen ei ole yllättynyt huippu-urheilijoiden kokemasta uupumuksesta. Muutos urheilijoiden jaksamisessa on tapahtunut hitaasti hänen 20-vuotisen uransa aikana.
– Ajattelen, että on ollut vain ajan kysymys, milloin uupumistapauksia tulee ilmi. Hyvä, kun niitä tuodaan esille, mutta tietysti urheilijan seuraajalla herää huoli siitä, mitä tässä nyt tapahtuu näiden nuorten aikuisten kohdalla.
Huovinen on toiminut vuoden 2004 olympialaisista lähtien muun muassa Suomen olympiajoukkueiden kisapappina. Hän on toiminut suomalaisurheilijoiden tukena esimerkiksi arvokisareissuilla. Siviiliammatissaan hän on Helsingin yliopiston johtava oppilaitospappi.
Lue myös: Huippu-uimari Ida Hulkko, 23, ajatteli olevansa kone ja uupui hurjassa työtahdissa – nyt hän on tehnyt ison päätöksen tästä kaudesta
Taustalla suorittamisen eetos ja sosiaalinen media
Huovisen mukaan yksi uupumukseen johtava juurisyy on nykypäivänä suorittamisen eetos. Urheilijat haluavat muiden ihmisten tavoin ottaa itsestään kaiken irti. Oli kyseessä sitten urheilusuoritus tai sen ulkopuolelle liittyvä asia.
Toinen uuvuttava tekijä on on sosiaalinen media, joka toimii nykyään lähes pakollisena viestintäkanavana urheilijalle. Sen luoma markkinoinnin ansaintamalli luo omat hyvät ja huonot puolensa.
– Se voi käydä rankaksi urheilijoille, kun heidän täytyy miettiä päivän treenien jälkeen, miten he tekevät hyvät postaukset niin, että rahoittajat ovat tyytyväisiä.
Sosiaalisessa mediassa urheilijat voivat tuoda esiin omat mielipiteensä ja näkemyksensä aidosti. Aito on kuitenkin haastava sana sosiaalisesta mediasta puhuttaessa, sillä tosiasiassa harvaa seuraajaa kiinnostaa urheilijoiden tavallinen arki.
– Sosiaalinen media on lisännyt vertailukulttuuria ja sitä, että täytyy aina olla freesissä kunnossa ja näyttävä. Myös katastrofit kiinnostavat ihmisiä, mutta sinne ei mahdu tavallinen arki, jossa urheilija kertoo, että hiihdin 48 kilometriä ja söin kaurapuuroa, Huovinen kuvailee.
– Vaikka sosiaalinen media tuottaa urheilijoille rahaa, on mietittävä, mitä seurauksia sillä on. Voi käydä todella rankaksi pitää yllä kulissia, jossa kerrotaan kaiken menevän hyvin, vaikka ei menisikään, etenkin näissä yksilölajeissa.
Huovinen kuvailee uupumista ja siihen liittyviä tapauksia yleisesti, ei tiettyjen urheilijoiden kautta. Hänen mukaansa on lisäksi mahdollista, että sosiaalinen media vahvistaa urheilussa muutenkin läsnä olevaa ulkonäkökeskeisyyttä ja ulkonäköpaineita.
Muuttuneet käytänteet luovat urheilusta enemmän yksilökeskeistä, mikä korostuu etenkin yksilöurheilijoiden tapauksessa.
Aito itsetuntemus vähäistä
Leena Huovisen uran alkupuolella urheiluyhteisö on ollut erilainen. Se näyttäytyy lisäksi erilaisena kaikille urheilijoille.
– Onko yhteisö urheilijalle turva tai voima vai luoko yhteisö tunnetta siitä, että urheilussa kilpailemisen ohella täytyy lisäksi kilpailla siinä, kuinka oma näkyvyys vertautuu muihin.
Ihmisten henkilökohtainen elämäntarina ja sen käsittely näyttäytyvät isossa roolissa. Mikäli urheilija ei ole lähtenyt Huovisen sanoin työmaalle oman itsetuntemuksensa kasvattamiseksi, voi ongelmia olla tiedossa.
– On tärkeää tuntea itsensä, omat valonsa ja pimeytensä. Se ei poikkea urheilijoiden tapauksessa muista ihmisistä.
Haasteet korostuvat Huovisen mukaan etenkin, jos urheilija ei tunne itseään muuten kuin julkisuuden tai mediakuvan kautta. Jokaisella uupuneella urheilijalla on lisäksi oma tarinansa, mitä on kunnioitettava.
– Kuka oikeasti olen, mikä on minulle tärkeää ja mistä pidän kiinni, ovat hyviä kysymyksiä. Uupumus liittyy siihen, miten hyvin urheilija voi ja mistä hän voimavaransa saa.
Mikä ratkaisuksi?
Uupumisesta puhutaan jatkuvasti enemmän, mikä on tärkeää. Urheilijoiden hyvinvointiin kiinnitetään lisäksi kasvavissa määrin huomiota ja taustalla on useita tukihenkilöitä.
– Tuleeko niistäkin kuitenkin lopulta suorite? Jos urheilija ajattelee laittavansa elämänsä ikään kuin järjestykseen tyhjentämällä mielensä terapiassa tai papin luona. Totuus on, että kukaan ei voi elämässä nopeuttaa tällaisia asioita.
Huovisen mukaan on tärkeää puhua ja miettiä, riittäisikö joskus vähempi. Samalla epärealistinen kulissi urheilusankaruuden ympärillä tulisi murtaa.
– Aihe pysyy esillä, kun ihmiset puhuvat. Häpeää ei tarvitse kantaa ja on täysin ok sanoa, ettei jaksa, Huovinen painottaa.
Katsojien ja penkkiurheilijoiden on lisäksi paikallaan pohtia, mitä he urheilijalta odottavat. Huovinen rohkaisee ihmisiä tervehenkiseen kannustamiseen.
– Oma riittämättömyyden tunne voi urheilussa moninkertaistua, jos tulosta ei ala tulla. Sen jälkeen on vaikea saada rahoitusta ja äkkiä voikin olla uupumiseen johtavassa tilanteessa.
– Tietyllä tapaa uupuminen on uuden alku. Sen myötä täytyy muuttaa joitain asioita, jotta suunnan voi kääntää johonkin uuteen ja parempaan.
