- 2 maaliskuun, 2023
”En halua osallistua tällaiseen Kaipolassa, lentotuhkan säilytys huolestuttaa”
Kaipola Recycling Oy:n pienosakas Timo Mielonen tuli helmikuun puolivälissä ehkä viimeistä kertaa Kaipolan tehdasalueelle Jämsässä. Hän haki pois yhtiölle vuokraamansa koneen. Kauhakuormain lähti lavetilla kiukkuisen miehen matkaan.
– Haen pois, ettei se mene rikoksentekovälineenä valtiolle. En halua osallistua tällaiseen toimintaan, Mielonen totesi.
Heti perään hän arveli, ettei toiminnasta oikeasti seuraa rikosjuttua.
Mielosta harmittaa erityisesti jätteenpoltossa syntyneen tuhkan ja polttojätteen leväperäinen varastointi.
– Yhtiö on kipannut jätteen ja tuhkan pihalle, vaikka lupaehtojen mukaan jäte pitäisi olla sisätiloissa ja tuhka siiloissa.
Lentotuhkaa saisi säilyttää ulkona vain viikon verran.
Keski-Suomen ely-keskus antoi jo viime kesänä Kaipola Recyclingille kehotuksen poistaa kasat ulkoilmasta heinäkuun puoliväliin mennessä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Tällä hetkellä ely valmistelee toista kehotusta saattaa varastointi lupaehtojen mukaiseksi.
Tuhka sisältää raskasmetalleja
Kaipolan suljetun paperitehtaan tiloihin asettunut yritys on polttanut voimalassa kierrätysmuovia ja -kuituja sekä jätepuuta tuottaen sähköä ja lämpöä.
Yhtiön saama koetoimintalupa lähtee siitä, että poltettavaksi tullut jäte ja poltosta syntyvä tuhka eivät saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle.
Lupapäätöksen mukaan tuhka on myös kuljetettava suljetuissa säiliöissä, niin etteivät tuhka ja siitä liukenevat aineet pääse leviämään ympäristöön.
Jätteen poltosta syntyvä tuhka sisältää muun muassa arseenia, kadmiumia, kromia, kuparia, nikkeliä, lyijyä ja sinkkiä. Tämä ilmenee Ylen näkemästä tuhka-analyysistä, jonka Kaipola Recycling teetätti viime kesänä.
Tuhkaa kasattu Päijänteeseen johtavan ojan partaalle
Yle kävi vähemmistöosakas Mielosen kutsumana helmikuussa tutustumassa yhtiön varastointiin. Siiloihin määrätyt tuhkat nököttivät edelleen alttiina tuulelle ja sateelle. Poltettavasta jätteestä vain pieni osa on siirretty sisätiloihin.
Yksi pitkä tuhkaharjanne oli peitetty tekonurmimatolla, joka läpäisee vettä. Kasat sijaitsevat ojan partaalla. Oja johtaa tehtaan tontilta Päijänteeseen.
Ison varaston takaa löytyi toinen tuhkakasojen jono, joka näytti maanpinnasta katsottuna täysin peittämättömältä. Kaipola Recyclingin johto on kertonut tuhkan olevan muovilla peitetty.
Yle ei julkaise 13. helmikuuta otettuja kuvia, koska alueen omistaja ja Kaipola Recycling -yhtiössä osakkaana oleva Kaipola Greenport Oy ei antanut lupaa. Se katsoo vierailun olleen luvaton, koska vähemmistöosakas ei pyytänyt lupaa tuoda ulkopuolisia tehdasalueelle.
Tuhkaa kertyi lisää loppusyksyllä
Tuhkaa ei syntynyt kesällä, koska ely-keskus keskeytti poltot päästöjen ylitettyä raja-arvot. Viime marraskuusta tammikuun alkuun asti tuhkaa kertyi lisää, kun yhtiö ryhtyi polttamaan jätettä ilman valvovan viranomaisen hyväksyntää.
Keski-Suomen ely-keskuksen ympäristöyksikön päällikön Sohvi Hälikän mukaan heillä ei ole tarkkaa tietoa tehdasalueella olevan jätteen ja tuhkan määrästä. Timo Mielonen arvioi, että tuhkaa olisi 10 000 tonnia ja jätettä 30 000 tonnia.
Hälikän mukaan koetoimintalupa ei määritellyt varastoinnin enimmäismäärää. Siinä todetaan vain kuukausikohtainen jätteen ja kierrätyspuun maksimi, joka on 15 000 tonnia.
Toimitusjohtaja Timo Kutinlahti vastasi tiedusteluun määristä lukuja vältellen.
– Tontilla on polttoainetta alle luparajojen. Koska voimalaitosta ei ole päästy ajamaan suunnitellusti, tilatut polttoaineet on jouduttu varastoimaan käytön sijasta.
Kutinlahden mukaan varastoinnista ei koidu mitään vaaraa tai haittaa ympäristölle.
– Useilla laitoksilla on lupa pitää vastaavaa materiaalia ulkona.
Kaipola Recycling on kertonut viranomaisille, että tuhkat on peitetty ja ne odottavat kuljetusta hyötykäyttöön. Se on kertonut seuloneensa tuhkan, erotelleensa siitä metallit ja toimittaneensa metallit kierrätykseen. Yhtiö on vakuuttanut, että tuhkat siirretään siiloon tai muihin sisätiloihin.
Ely-keskus ei ole voinut hyväksyä yhtiön esittämiä suunnitelmia, koska ne ovat lupamääräysten vastaisia. Sohvi Hälikän mukaan yhtiön raportointi jätteistä on myös yhä puutteellista.
Yhtiö on kertonut valvontaviranomaiselle selvittäneensä jätteiden säilytystä Keski-Suomen pelastustoimen kanssa. Yhtiön mukaan selvityksessä todetaan, että jätteitä ei itsesyttymisen vaaran vuoksi voi säilyttää sisätiloissa.
Keski-Suomen pelastuslaitos kertoo, että heidän edustajansa kävivät paikalla 9.12. yhtiön pyynnöstä. Mitään selvitystä pelastuslaitos ei kuitenkaan ole tehnyt, eikä sellaista ole edes pyydetty. Toimitusjohtaja Kutinlahti taas kertoo odottavansa pelastuslaitoksen lupaamaa selvitystä.
Valvojia rohkaistu rikosoikeudelliselle tielle
Suuttumuksestaan huolimatta pienosakas Timo Mielonen ei aio nostaa rikoskannetta.
– Se on viranomaisten tehtävä.
Hallinnollisten keinojen lisäksi valvontaviranomainen voi käyttää myös rikosoikeudellisia keinoja. Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Tia Laine-Ylijoki-Laakso kertoo, että ympäristöviranomaiset pyrkivät ensisijaisesti kevyillä hallinnollisilla keinoilla ohjaamaan toiminnan lailliseen tilaan.
Jos se ei toimi, paimennus kovenee ja mukaan tulevat järeämmät keinot kuten sakonuhka, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka.
– Ympäristöministeriö on ohjeistanut viranomaisia siten, että ilmoituskynnys poliisille tai esitutkintaviranomaiselle pitää olla hyvin matala, Laine-Ylijoki-Laakso toteaa.
Valvontaviranomaiset lähtevät kuitenkin harvoin rikosprosessin tielle.
– Toivomme, että viestimme menisi vahvasti eteenpäin. Sitä väylää voi ja pitääkin käyttää matalalla kynnyksellä ja miettimättä kauhean pitkälle sitä, onko vahinko oikeasti tapahtunut.
Ympäristörikostorjunnan toimeenpanoryhmän sihteerinä toimiva Laine-Ylijoki-Laakso muistuttaa, että ympäristönsuojelulaki lähtee siitä, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava teko tai laiminlyönti voi olla jo ympäristörike.
Uudet tekniikat tuottavat pähkäilyä
Ympäristöministeriön mukaan Kaipolan tapaiset tilanteet ovat yleistyneet viime aikoina.
– Nämä ovat ongelmia, joita on tullut lisää uusien innovatiivisten toimintojen myötä. Niissä joudutaan hetken aikaa pähkäilemään, että mitä näiden kanssa tehdään, Laine-Ylijoki-Laakso kertoo.
Maltti juontaa myös halusta olla horjuttamatta yrityksen taloutta. Konkurssissa sotkut voivat jäädä yhteiskunnan hoidettaviksi.
– Valvojien työ on haastavaa, koska heidän on tasapainoiltava monen erilaisen intressin välillä.
Pienosakas heitetty ulos hallinnosta
Pienosakas Timo Mielonen katsoo tehneensä parhaansa saadakseen yhtiön käytöksen parantumaan. Hän ei halunnut antaa vastuuvapautta toimitusjohtajalle joulukuun yhtiökokouksessa. Ylen lukemasta kokouspöytäkirjasta ilmenee, että myös toinen pienosakas oli tyytymätön yhtiön johtoon.
Pienosakkaat hävisivät äänestyksen.
– Toimitusjohtaja on ottanut sen jälkeen kaiken vallan itselleen, Mielonen tilittää.
Yhtiökokouksen pöytäkirjan mukaan tiedonkulusta esitettyyn kysymykseen vastattiin: ”osakkaalla ei ole erillistä oikeutta päästä yhtiön järjestelmiin”.
Mielonen on kohtelustaan tyrmistynyt, koska kertoo lainoittaneensa yhtiötä enemmän kuin muut osakkaat. Tuotuaan Ylen toimittajan tontille hän kertoo menettäneensä kulkuluvan tehdasalueelle.
