- 25 helmikuun, 2023
Lähikoulussa aika meni luokkakavereiden suomen kielen opettamiseen, ja siksi Vanamo Lindroos, 21, siirrettiin kilometrien päähän kuvisluokalle
Osa oppilaista ja vanhemmista hakee mieluummin paikkaa muualta kuin lähikoulusta. Perusteita on monia.
Viime aikoina on keskustelu koulujen välisistä eroista. Erityisesti on puhuttanut suomea toisena kielenä opiskelevien oppilaiden keskittyminen harvoihin kouluihin. Tällä on huomattu olevan yhteys oppimistuloksiin.
Oppilas voi päästä muuhun kuin lähikouluun esimerkiksi opiskelemansa vieraan kielen perusteella. Myös hakemalla painotetulle musiikki-, kuvaamataito- tai liikuntaluokalle voi saada paikan muualta kuin lähikoulusta.
Helsingin kaupunki valmistelee painotetun opetuksen lakkauttamista luokkamuotoisena, koska sen arvellaan kiihdyttävän oppilaiden eriytymistä sosioekonomisen taustan perusteella.
Tässä jutussa kerromme kokemuksia oppilailta ja vanhemmilta, jotka hakivat koulupaikkaa muualta kuin lähikoulusta.
Yle kysyi asiasta lukijoilta alkuviikosta. Jutussa esiintyvät ihmiset löytyivät tämän kyselyn avulla.
Vanamo Lindroos, 21, vaihtoi lähikoulusta kuvisluokalle, jotta saisi parempaa opetusta
Vanamo Lindroos, 21, oli ykkös- ja kakkosluokan lähikoulussaan Lausteen ala-asteella Turussa. Lindroos kertoo 16 oppilaan luokalla olleen viisi suomalaistaustaista hänet itsensä mukaan lukien. Nykyään 65 prosenttia koulun oppilaista on äidinkieleltään vieraskielisiä.
Lindroos viihtyi koulussa hyvin. Hän sanoo, että luokkakoot olivat pieniä ja oppimisrauha oli hyvä. Monet luokkakaverit olivat tuttuja jo asuinalueen päiväkodista.
Kun hänen kielessään alkoi kuulua vieraita vivahteita, vanhemmat ryhtyivät pohtimaan koulun vaihtamista. He huolestuivat myös siitä, tarjoaako lähikoulu riittävästi haasteita.
– Aloin puhua aksentilla ja käyttää sanoja sekä ilmaisuja, jotka eivät olleet suomenkielisiä, Vanamo Lindroos sanoo.
– Pienillä resursseilla opetus pyrki siihen, että kaikki saadaan samalla tasolle, eli että kaikki puhuisivat ja lukisivat suomea, hän lisää.
Lapselle alettiin etsiä paikkaa painotusluokalta. Matematiikka-, musiikki- ja liikuntaluokat eivät olleet realistisia vaihtoehtoja, ja jäljelle jäi kuvaamataidon luokka.
– Minulla ei ollut tietoa mistään painotetuista luokista. Vanhemmat koulushoppailivat puolestani, ja kuvisluokka tuli sitä kautta tietooni. Pääsykokeissa piti piirtää, maalata ja muovata savesta.
Lindroos tuli valituksi pääsykokeessa ja siirtyi kolmannelle Martin kouluun Turun keskustaan. Alku oli jännittävä. Uuteen kouluun siirtyi vain yksi entinen luokkakaveri ja pitkät bussimatkat olivat raskaita.
Lindroos ajattelee, että koulupaikan etsiminen muualta kuin lähikoulusta on hyvä asia, jos siihen ryhdytään lapsen edun vuoksi. Jos taas vaikuttimena ovat vanhempien ennakkoluulot, hän ei pidä sitä oikeutettuna.
Hänen mielestään painotettuja luokkia pitäisi markkinoida kaikille tasapuolisesti, jos kunta niitä tarjoaa.
– Olisi hyvä, että painotetuista luokista puhuttaisiin lapsille jo ykkös- ja kakkosluokalla. En ole varma, tiesikö monikaan Lausteen koulun oppilaista niistä.
Vanamo itse oli tyytyväinen peruskoulussa niin tavallisella kuin painotetulla luokalla. Tällä hetkellä hän opiskelee kätilöksi Kuopiossa ja on parhaillaan työharjoittelussa Turussa.
Jaakko Aalto, 21, haki matikkaluokalle, koska halusi tehdä vähän muita enemmän
Kun Jaakko Aallon, 21, oli määrä aloittaa koulu, hän asui Etelä-Haagassa. Se oli Pikku-Huopalahden oppilaaksiottoalueella.
Lapsi haluttiin kuitenkin Munkkivuoren ala-asteelle. Perhe harkitsi jo väliaikaista muuttoa toiselle oppilaaksiottoalueelle, mutta sitten koulupaikka järjestyi keskustelemalla rehtorin kanssa.
Perusteluissa painoivat kiinnostus koulussa tarjottavaa pitkää saksan kieltä kohtaan.
Painotetulle luokalle hakeminen tuli ajankohtaiseksi kun hän tuli yläkouluikäiseksi. Tuolloin Jaakko Aalto asui Talissa, ja lähikoulu olisi ollut Meilahdessa. Hän päätti pyrkiä matematiikkaluokalle Munkkiniemeen.
– Hain matikkaluokalle, koska luonnontieteet kiinnostivat ja halusin päästä osaksi pääsykokeen kautta valittua motivoitunutta porukkaa.
Aalto on tyytyväinen valintaansa. Hän otti etumatkaa matematiikassa, kemiassa ja fysiikassa, mistä oli myöhemmin iloa lukiossa.
Osasta matikkaluokan koulukavereista tuli myöhemmin opiskelukavereita Aalto yliopistossa.
Jaakko Aalto pitää tärkeänä, että painotettua opetusta annettaisiin peruskoulussa myös jatkossa, jotta koulusta innostuneet oppilaat voivat halutessaan tehdä muita enemmän.
“Muutimme sovitusti asumispaikkamme kirjat hetkeksi tuttavaperheen osoitteeseen. Meidän ‘lähikoulu’ on kaukana erikoisen koulualueen vuoksi.”
Sarita Koivu, Helsinki
”Ala-asteen opettaja suositteli pojalleni Helsingin Suomalaiseen Yhteiskouluun hakemista, koska hän tylsistyi yleisluokalla. Koululla ei ole varsinaista oppilaaksiottoaluetta lainkaan. Sisäänpääsy vaati vain lahjakkuutta. Puhe eliittikouluista on höpö höpöä. Poikani luokalla oli esimerkiksi Kontulasta kaksi lasta, ja itse olin tuolloin yksinhuoltaja.”
Ilmari Karimies, Helsinki
Heidi halusi tyttärensä hyvämaineiseen kouluun, josta on hyvät yhteydet keskustaan harrastamaan
Muutamia vuosia ennen kuin Heidin tyttären oli määrä siirtyä yläasteelle, Helsingin kaupunki muutti oppilaaksiottoaluetta Konalassa. Aiemmin alueen lähikoulu olisi ollut Pitäjänmäellä, mutta uudistuksen myötä se olisi ollut Apollon yhteiskoulu.
– Keskustelimme viiden tytön vanhempien kanssa, mitä tehdään, koska Apollon yhteiskoulu ei ollut paras vaihtoehto. Todistusarvosanat siellä eivät pärjänneet kovin hyvin vertailuissa, ja olimme kuulleet oppilasmateriaalin olleen levotonta.
Heidi puhuu jutussa pelkällä etunimellään, koska haluaa suojella tyttärensä yksityisyyttä.
Heidi päätti, että tyttärelle haettaisiin paikkaa Mukkiniemen yhteiskoulusta. Hän toimitti rehtorille kirjeen, jossa perusteli toivetta koulun korkeatasoisella opetuksella, sen statuksella urheiluakatemian verkostokouluna ja hyvillä kulkuyhteyksillä.
– Tytär harrasti tavoitteellisesti telinevoimistelua, ja Munkkiniemestä oli suora ratikkayhteys Kisahallille [Töölöön].
Yläkoulupaikka järjestyi, ja myöhemmin tytär jatkoi saman katon alla lukioon. Heidi oli tyttärensä koulupolkuun tyytyväinen.
– Munkkiniemessä asetetaan tavoitteita, noudatetaan opetussuunnitelmaa ja tehdään vähän ylikin.
Heidi ajattelee, että jokainen vanhempi haluaa lapselleen hyvän koulutuksen, jonka pohjalta ponnistaa elämässä. Hän ei kuitenkaan suhtaudu koulushoppailuun täysin varauksetta.
– On tapauksia, joissa lapsi halutaan eliittikouluun, vaikka etäisyydet olisivat älyttömiä. Siinä ei välttämättä ole järkeä. Meillä tähdet sattuivat kohdalleen, koska tyttärellä ja minulla oli samankaltaiset toiveet, ja koulu löytyi läheltä.
