- 22 elokuun, 2023
Suomessa tuijotetaan liikaa pelkkää naisten määrää urheilujohdossa – tasa-arvon kehitys laahaa toimista huolimatta
Hallintotieteen maisteri Marjukka Mikkonen tarkastelee Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa tarkastettavassa väitöskirjassaan sukupuolten tasa-arvoa urheilun johtoasemissa.
Yhtenä havaintona erityisesti tasa-arvon kehittymisen näkökulmasta nousee väitöskirjassa esiin, että urheilusektorilla tulisi keskittyä toimiin, jotka pyrkivät muuttamaan toimintakulttuuria ja rakenteita.
– Tämä vaatii monen eri toimijan kollektiivisia ja samansuuntaisia toimia. Konkreettisesti ne voisivat olla esimerkiksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoista koulutusta kaikille urheiluorganisaatioissa toimiville, ei ainoastaan naisille.
Mikkonen sanoo, että tämä voisi olla askel siihen suuntaan, että voisimme yksilöinä muuttua, eikä niin että koulutetaan naisista sopivia olemassa oleviin tehtäviin.
– Yksilöt tekevät organisaatiot ja me tarvitsemme ulkoista ärsykettä sekä itsereflektiota, jotta oppisimme muuttamaan toimintatapojamme, jatkaa Mikkonen, jonka tie tutkijaksi on kulkenut monen jalkapallokentän kautta.
Iisalmesta ja Kuopiosta Tampereelle Ahvenanmaan, Ruotsin ja Norjan kautta kulkenut Mikkonen syntyi Iisalmessa vuonna 1993. Hän innostui veljen pelaamisen myötä jalkapallosta alakoulussa.
Klubi-36 tarjosi tytöille hyvää valmennusta ja B-tyttöjen joukkue nousi ikäluokan SM-sarjaan, josta Marjukan tie vei lukioikäisenä Kuopioon. Pelit naisten liigassa alkoivat Kuopion Palloseurassa maalivahtina.
Seuraavaksi jalkapallo vei Marjukan Ahvenanmaalle, jossa kului puolitoista vuotta kunnes hän haki lukemaan hallintotieteitä Tampereen yliopiston tarjoamaan koulutusohjelmaan.
Siellä oli mahdollisuus suorittaa puoli vuotta opintoja Tampereen lisäksi sekä KTH:ssa Tukholmassa että Agderin yliopistossa Kristiansandissa.
– Pystyin opiskelun ohessa jatkamaan pelaamista ja harjoittelua. Tukholmassa harjoittelin AIK:ssa ja Norjassa pelasin Grimstadissa samalla kun kirjoitin Pro gradu -tutkielmani sukupuolten tasa-arvosta jalkapallo-organisaatioissa. Gradun myötä syttyi kiinnostus johtamiseen ja organisaatioihin, mutta myös halu ryhtyä tutkijaksi, joten hain jatko-opiskeluoikeutta Tampereelle.
Kansainvälinen jalkapalloura on mahdollistanut urheilujohtamisen erojen tarkastelua eri maissa. Omat kokemukset pelaajana muistuttavat siitä, kuinka paljon enemmän resursseja naisten jalkapallolla oli hänen peliaikanaan Norjassa.
– Taloudelliset resurssit ja paremmat harjoitusolosuhteet toivat tasavertaisuuden tuntua ja loivat tasa-arvoa siinä mielessä, että naisenakin pystyi elämään ammattilaiselämää. Se oli Norjassa mahdollista paljon laajemmalle ryhmälle kuin esimerkiksi Suomessa, ja näkyy menestyksessä.
Johtamisen näkökulmasta ero syntyy siitä, että norjalaisessa jalkapallossa voidaan jakaa enemmän rahaa tasa-arvotyöhön. Sen ansiosta yhä useampi nuori nainen voi pelata ammattilaisena ja heille muodostuu lajiin vahvempi side.
– Ehkä he tämän seurauksena haluavat toimia lajin hyväksi myös urheilu-uran jälkeen, mennä vaikka lajiliittoon työhön. Näin syntyy pidempi urheilussa toimimisen jatkumo.
Osatutkimuksessa nousi myös esiin, että nainen jalkapallojohtajana ei Norjassa ollut suuri ihmetyksen aihe, koska maan palloliitossa oli jo aiemmin ollut naispääsihteeri.
– Tilanne ei siellä ole enää uusi ja outo, niin kuin se saattaisi olla Suomessa. Niin haastateltavat monesti kuvailivat.
Numerot eivät takaa tasa-arvoa
Suomessa epätasa-arvo urheilun johtotehtävissä näyttäytyy niin tilastoissa kuin kokemuksina sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja epäasiallisesta käyttäytymisestä.
Tuoreimpien tilastojen mukaan urheilu- ja liikuntajärjestöjen puheenjohtajista 86 prosenttia ja operatiivisista johtajista 65 prosenttia on miehiä.
Vaikka tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi on tehty vuosien ajan lukuisia politiikkatoimia, eivät tulokset vahvista, että kehitystä olisi erityisesti tapahtunut.
– Suomessa keskitytään ehkä liikaa numeroihin, ja siihen että pitää saada tietty määrä naisia hallituksiin ja vain siitä syntyisi tasa-arvo.
Mikkosen mukaan muutokseen ei ole yksinkertaista ja helppoa ratkaisua.
– Kiinnittäisin erityisesti huomiota implementoinnin tasoon, eli jos on joku poliittinen tavoite ja siihen kehitetyt politiikkatoimet, niin pitäisi myös tarkastella niiden vaikuttavuutta.
– Jos urheilussa valtionapua saavilta kansalaisjärjestöiltä vaaditaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, niin varmasti on mahdollista kehittää suunnitelmien vaikuttavuuden tarkastelua. Ehkä tarvitaan myös keppiä eikä vaan porkkanaa.
Sopiva vai pätevä?
Kovin usein myös sanotaan, että nainen tuo uudenlaista ajattelua esimerkiksi urheiluorganisaation hallitustyöskentelyyn. Onko siis ajattelu sukupuolikysymys?
– Käsitys hallitukseen sopivasta ”hyvästä tyypistä” on sukupuolittunut ja pohjaa ajatuksiin maskuliinisista ominaisuuksista, jotka pätevöittävät tehtävään, esimerkiksi vahva kilpaurheilutausta perinteisesti maskuliiniseksi koetusta urheilulajista. Usein mies sopii siihen muottiin naista paremmin, koska yleensä miehet sen muotin ovat valaneet.
Mikkosen väitöskirjan osatutkimus lajiliittojen hallitustyöskentelystä vahvistaa, että niissä toimivat naiset ja miehet ajattelevat asioista kovin samalla tavalla.
– Tämä on sääli organisaatioiden kannalta, koska näin innovointikyky, uudet ideat ja erilaisten ihmisten palveleminen hankaloituu. Uskon, että erilaisista taustoista tulevat sekä erilaisia kokemuksia ja identiteettejä omaavat henkilöt tuovat laajempia näkökulmia urheilujohtamiseen ja päätöksentekoon, pohtii Mikkonen.
Marjukka Mikkosen väitöstilaisuutta 25.8.2023 voi seurata tämän linkin kautta.
Vastaväittäjänä toimii johtamisen professori Janne Tienari Hankenilta. Kustoksena toimii hallintotieteen professori Jari Stenvall johtamisen ja talouden tiedekunnasta.