Uinnin MM-kisat olivat naistähtien juhlaa, mutta Suomelta todellinen mahalasku – asiantuntija löysi vain yhden onnistujan

Veera Kivirinta säväytti uinnin MM-kisoissa 50 metrin rintauinnin alkuerässä ennätyksellään 30,33, mutta muuten Fukuokassa käydyt MM-uinnit olivat suomalaisittain pettymys. Vain Kivirinta ja olympiamitalisti Matti Mattsson ylsivät alkueristään jatkoon. Niin urheilijat kuin maajoukkueen huippu-uinnin päävalmentaja Eetu Karvonenkin olivat pettyneitä kisojen antiin.

– Tietysti Veeran huikeat suoritukset nostavat arvosanaa ja mieli on tällä hetkellä todella positiivinen, mutta joukkueena totuuden nimissä alisuoriuduttiin. Valitettavasti arvosana on aika alhaalla näistä kisoista, Karvonen kertoo Uimaliiton tiedotteessa.

Hän myöntää, että Kivirinnan lisäksi muut uimarit eivät yltäneet suorituksiin, jollaisia MM-kisoista haetaan. Ylen asiantuntija Ville Kallinen on samaa mieltä Karvosen kanssa.

– Kisat menivät alakanttiin. Kivirinta oli ainoa selkeä onnistuja, Kallinen sanoo suoraan.

Kallinen tuumaa, että Ida Hulkko ja Mattsson uivat kauden parasta vauhtiaan, mutta se ei kovatasoisissa MM-kisoissa riitä huippusijoituksiin. Olli Kokon ja Laura Lahtisen suorituksia Kallinen pitää selkeinä pettymyksinä.

Kriittisen analyysin vuoro

Suomalaisten vaisuihin suorituksiin vaikuttivat Kallisen mukaan urheilijoiden terveyshuolet, mutta myös harjoittelua ja henkistä suorituskykyä olisi syytä tarkastella kriittisesti. Suomalaisuimarit eivät yltäneet parhaalle tasolleen Kivirintaa lukuun ottamatta.

Esimerkiksi suomenennätysnainen Ida Hulkko pettyi tulokseensa sekä 50 metrin että 100 metrin rintauinnissa. Uimari sanoi liiton tiedotteessa, että hän ei saanut ulosmitattua kisoissa harjoituksissa tehtyjä asioita. 24-vuotias uimari löysi parannettavaa esimerkiksi käännöksestään 100 metrin alkuerässä.

– Suoraan sanottuna hyvin pettynyt olo on tässä vaiheessa. Ei ollut ihan se, mitä on treenattu ja lähdettiin hakemaan, Hulkko totesi.

50 metrin rintauinnin välieristä karsiutunut Olli Kokko sanoi viimeistelyleirin menneen hyvin. MM-kisoissa hän kuitenkin pettyi 29. sijaansa alkuerissä. Hän arveli leirin vahvan vireen menneen päänsä sisälle ennen kilpailuja.

– Oma suoritus alkuerissä oli vähän yliyrittämistä ja tietysti tulos on tosi iso pettymys, tamperelaistunut uimari myönsi.

Kallinen peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista lajianalyysia suomalaisessa uinnissa.

– Pitäisi käydä laajempi keskustelu siitä, keskitetäänkö valmennusta Helsinkiin vai panostetaanko urheilija-valmentajapareihin, Kallinen pohtii.

Avaa kuvien katselu

Kallinen satsaisi enemmän urheilija-valmentajapareihin, sillä resurssit ovat kotimaisessa uinnissa hyvin rajalliset. Lisäksi historia osoittaa, että konsepti on suomalaisittain tuonut menestystä. Viimeisin osoitus tästä on Mattssonin ja Karvosen yhteistyön tuloksena tullut Tokion olympiapronssi.

Kallisen mukaan monella uimarilla on mahdollisuus parantaa paljon vuodessa. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Mattsson ui nyt, vuosi ennen Pariisin olympialaisia, kovempaa kuin vuosi ennen Tokion olympialaisia. Entinen uimari uskoo, että 29-vuotiaalla porilaisella on mahdollisuudet uida mitalista ensi kesän olympialaisissa.

– Ei Mattsson ollut mitalikunnossa vuonna 2020, mutta vuoden päästä siitä hän oli, Kallinen painottaa.

Taso maailmalla on hurja

Pohjoismaalaisittain MM-uintien tähti oli Ruotsin Sarah Sjöström. Hän ui kultaa sekä 50 metrin perhosuinnissa että vapaauinnissa. Lisäksi hän ui jo välierissä vapaauinnin maailmanennätyksen 23,61.

Sjöström ohitti henkilökohtaisten mitalien määrässä Michael Phelpsin ja siirtyi yksin tilaston kärkeen. Sjöströmillä, 29, on nyt yhteensä 22 pitkän radan MM-mitalia, mutta vain yksi niistä on viestistä. Phelpsin 33 pitkän radan MM-mitalista 13 on viesteistä.

Kallinen sanoo, että Sjöström näkee uransa pitkänä prosessina, mikä on kantanut vuosien varrella hedelmää kymmenien arvokisamitalien verran.

– Lisäksi hän nauttii nyt uinnista enemmän kuin koskaan, joten iloa on oltava taustalla, Kallinen analysoi 29-vuotiaan uimarin menestystä.

Asiantuntija sanoo, että Fukuokan MM-uinnit olivat etenkin naistähtien juhlaa. Sjöströmin lisäksi esimerkiksi kaksi henkilökohtaista kultaa voittanut amerikkalainen Katie Ledecky sekä samaan pystynyt Australian Mollie O’Callaghan saavat Kalliselta erityismaininnan. O’Callaghan rikkoi 200 metrin vapaauinnissa myös 14 vuotta vanhan maailmanennätyksen uimalla ajan 1.52,85.

Lue lisää: Takavuosien maagiset maailmanennätykset ovat viimeinkin aidossa vaarassa – Jani Sievisellä on kovat odotukset uinnin superlupauksia kohtaan

Kahteen kultaan ylsi myös Liettuan Ruta Meilutyte, joka ui lisäksi 50 metrin rintauinnin maailmanennätyksen 29,16.

Miesuimareista Kallinen nostaa esille historiaa tehneen Kiinan Haiyang Qinin. Hän on ensimmäinen uimari, joka voitti samoissa kisoissa sekä 50:n, 100:n että 200:n metrin rintauinnin MM-kultaa.

– Lisäksi Leon Marchandin kolme kultamitalia ja Michael Phelpsin maailmanennätyksen rikkominen 400 metrin sekauinnissa oli yksi kisojen ehdottomista kohokohdista, Kallinen hehkuttaa 21-vuotiasta ranskalaista.

Kisojen mitalitaulukon ykköseksi ui Australia. Se voitti yhtensä 25 mitalia, joista 13 kultaista.

Kokonaisuudessaan Kallinen pitää uinnin tasoa laajana. Hän sanoo, että Fukuokassa saattoi olla kovempi taso kuin missään aiemmissa MM-kisoissa. Eteneminen alku- tai välieristä jatkoon vaati asiantuntijan mukaan lähes poikkeuksessa kovaa aikaa lajissa kuin lajissa.

– Kansainvälinen uinti menee eteenpäin kovaa vauhtia, Kallinen korostaa.

Hän kannustaakin suomalaisuimareita kilpailemaan useammin maailman parhaita vastaan.

– Jatkossa pitää käydä vielä aiempaa enemmän kovissa kansainvälisissä kisoissa, Kallinen ohjeistaa.