- 30 heinäkuun, 2023
Työpaikkakuolemien määrä kaksinkertaistui viime vuonna – näillä aloilla kuolemaan johtavia työtapaturmia on eniten
Työtapaturmaiset kuolemat ovat olleet hitaassa laskussa koko 2000-luvun, mutta viime vuonna trendi muuttui.
Tapaturmavakuutuskeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna kuolemaan johtaneita työtapaturmia sattui yhteensä 24.
Se on kaksi kertaa enemmän kuin kuin edellisvuonna.
Vuonna 2021 työpaikkatapaturmien määrä oli koko tilastoidun historian alhaisin: 12 ihmistä. Jo siksi muutos vuoteen 2022 oli niin merkittävä.
Tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Ahon mukaan yksittäistä syytä kuolemien määrän nousuun juuri viime vuonna on mahdotonta nostaa esiin.
– Yleensä lukumäärät korreloivat taloudellisen toimeliaisuuden ja talouden tilanteen kanssa. Mitä enemmän töitä tehdään, sillä on samansuuntainen vaikutus tapaturmiin.
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna vuoden 2022 tapahtuneet työpaikkakuolemat asettuvat kuitenkin edeltävän kymmenen vuoden keskiarvon tasolle.
Kuluvana vuonna työtapaturman seurauksena on kuollut tähän mennessä viisi ihmistä.
Yllä oleva graafi näyttää viimeisen kymmenen vuoden kehityksen työtapaturmaisissa kuolemissa. Vuosituhannen alussa luvut olivat suuremmat. Esimerkiksi vuonna 2000 pelkästään palkansaajien työtapaturmaisia kuolemia tapahtui 45 ja seuraavana vuonna 44.
Suurin osa kuolemista sattui kuljetusalalla
Eniten kuolemia sattui viime vuonna kuljetus- ja varastointialalla sekä rakennusalla.
Teollisuudessa kuolemia oli viime vuonna ennätyksellisen vähän.
– Pitkään kolmen kärki näissä päätoimialoissa oli teollisuus, kuljetus ja rakentaminen, mutta viimeisten vuosikymmenien aikana varsinkin teollisuudessa kuolemaan johtavien työpaikkatapaturmien määrä on laskenut todella paljon, kuljetusalalla ja rakentamisessakin ne ovat laskeneet, mutta ei yhtä jyrkästi kuin teollisuuden osalta, Sysi-Aho kertoo.
Painavin keino tapaturmien välttämiseen
Vaikka viime vuoden 24 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa vuodessa on tilastointihistoriaan katsottuna melko vähän, on luku Sysi-Ahon mukaan liian suuri.
– Jokainen kuolema on liikaa. Luvussa näkyy se, että turvallisuus ei ole mikään pysyvä olotila. Se pitää tehdä jokaisella työpaikalla ja työkohteessa joka päivä.
Sysi-Ahon mukaan ei pidä tuudittautua siihen, että asiat olisi saatu kerralla kuntoon, vaan työtä on tehtävä jatkuvasti. Ikä ja kokemuskaan eivät välttämättä tuo autuutta.
– Suurin osa kuolemaan johtaineista työtapaturmista tapahtui yli 50-vuotiaille. Kokemus ei suojaa siltä vakavalta tapaturman sattumiselta vaan ennemmin voi olla niin päin, että on jonkinlainen yliusko tilanteeseen ja omaan osaamiseen.
Yksi ja kaikkein tärkein keino välttää työtapaturmia on ennaltaehkäisy.
– Pitäisi aina aika ajoin herätellä itseä ja työyhteisöä siihen, että tunnistetaan niitä vaaranpaikkoja ja arvioidaan sekä yritetään kehittää hallintaa paremmaksi nimenomaan ennaltaehkäisyn puolella. Usein kun tilanne lähtee kehittymään, se etenee niin nopeesti, että pian voi olla jo liian myöhäistä.
Työturvallisuus ei ole vain ”kukkahattutäti-toimintaa”
Ennaltaehkäisyn voimaan uskoo myös Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi.
Teperi on tehnyt työuransa työturvallisuuden kehittämisen parissa. Nuorena psykologina hän kohtasi työssään epäluuloa ja välinpitämättömyyttä.
– Ehkä ajateltiin vähän, että tämä on jotain kukkahattutäti-toimintaa. Että tavallaan puhutaan hirveän pehmeistä asioista, Teperi muistelee.
Vähitellen Teperin teesit alkoivat upota. Työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen piti erikseen alleviivata osana riskien ja vaaratilanteiden hallintaa.
– Sitten kun sitä työtä teki ja pystyi osoittaa, että sillä on tiukka ja kunnollinen yhteys siihen operatiivisten riskien hallintaan eli siihen, miten ne työt päivittäin sujuvat ja miten niitä häiriöitä hallitaan työn arjessa, miten pystytään välttämään vakavimmat vaaratilanteet tai miten niitä tutkitaan, Teperi jatkaa.
Hänen mukaansa inhimillisten tekijöiden – kuten työnhallinnan, osaamisen, vireystilan sekä motivaatiotekijöiden – kehittäminen on hyvin tärkeää turvallisuuden edistymisen kannalta.
Teperi korostaa, että työtapaturmilta voitaisiin välttyä jopa kokonaan.
– Olen sitä mieltä, että kaikki työtapaturmat olisivat estettävissä. Näitä kaikkia tapauksia pitäisi penkoa tarkemmin ja selvittää taustatekijät, jotka johtivat onnettomuuksiin. Usein uutisoidaan siitä, mitä on tapahtunut, mutta tapahtumien juurisyyt jäävät usein pimentoon, Teperi sanoo.
Muutokset työssä tai organisaatiossa voivat heikentää työturvallisuutta. Teperi nostaa esiin hyvinvointialueiden luomat uudet käytännöt sote-alalla.
– Kun vanhat työmenettelyt ehkä rikotaan ja luodaan uudenlaista organisaatiota, ne ovat aina riskikohtia.
Työturvallisuuden kehittäminen vaatii avoimuutta
Työturvallisuuden kehittämiseksi tarvitaan Teperin mukaan entistä avoimempaa työkulttuuria. Tärkeäksi asiaksi hän painottaa johdon läsnäolon ja kannustavan esimerkin työturvallisuudesta huolehtimisesta.
– Minkälainen turvallisuuskulttuuri ja johtamiskulttuuri työpaikalla on, voiko siellä avoimesti ottaa epäkohtia esille, kommunikoidaanko tiimeissä täsmällisesti, onko siellä selkeitä turvallisuuskäytäntöjä eli miten kommunikoidaan esimerkiksi, kun on joku häiriötilanne päällä tai miten sitä ratkotaan. Riittääkö osaamisen taso siihen, mitä ollaan ratkomassa. Eli se on hyvin laaja-alainen näkökulma.
Juuri puhumisen avoimuuden Teperi uskoo olevan avain turvallisempaan työhön, sillä työtapaturmista voidaan aina oppia jotain tulevaisuutta varten.
– Tämän kaltaista kehitystä pitäisi saada voimallisemmin eteenpäin suomalaisessa työelämässä. On vielä sen kaltaista kulttuuria, että epäkohdista ei uskalleta puhua, pelätään syyllistämistä.
Työturvallisuutta Teperi lähtisi kehittämään työpaikoilla ennaltaehkäisevällä työllä.
– Panostaisin ennaltaehkäisevään, ennakoivaan turvallisuudenhallintaan. Lähtisin katsomaan sieltä työpaikalta, mitkä ovat sellaisia heikkouksia niissä työnteon rakenteissa. Katsoisin aika tarkkaan perehdyttämiset, osaamisen tasot, hyvinvointasot läpi ja sen, mikä siellä on ihmisten kuormitustilanne.
