todistusvalintapisteiden jahtaaminen ei olekaan tärkeintä

Vantaalainen 17-vuotias Veikka Ormio opiskelee helsinkiläisessä Ressun lukiossa. Vaikka tuore valtakunnallinen tutkimus sanoo muuta, vuonna 2020 käyttöön otetut todistusvalintaperusteet ohjaavat Ormion mukaan vahvasti opiskelijoiden valintoja.

– Mun koulussa tämä näkyy tosi paljon. Opiskelijat keskittyvät enemmän matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin kuin humanistisiin aineisiin.

Ormio sanoo, että moni opiskelija kokee eniten todistusvalintapisteitä tuottavan pitkän matematiikan olevan tarpeellinen halutun paikan saamiseksi.

– Osa jopa väkisin änkeää kursseille. On myös paljon niitä, jotka kokevat, että se ei ole sen arvoista, mutta he jatkavat erilaisten paineiden vuoksi.

Ormio aikoo itsekin kirjoittaa pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian, mutta sanoo, että opiskelee niitä oman kiinnostuksen vuoksi.

Ne ovat myös tarpeen syksyllä kolmannen lukuvuoden aloittavan Ormion urasuunnitelmien kannalta.

Tutkimuksessa mukana 4 600 lukiolaista

Todistuspisteet eivät kuitenkaan ole painavin syy oppiaineiden ja kirjoitettavien ylioppilaskokeiden valinnassa suurimmalle osalle lukiolaisista.

Muun muassa tähän tulokseen päädyttiin valtioneuvoston kanslian Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskukselta tilaamassa laajassa tutkimuksessa.

Kyselyihin vastasi yli 4 600 lukiolaista, liki 170 opettajaa, kymmenkunta rehtoria ja noin 90 opinto-ohjaajaa. Lisäksi tehtiin haastatteluja ja tutkijoiden käytössä oli laajoja tietoaineistoja vuosilta 2016–2022.

Tarkoitus oli nimenomaan selvittää, miltä mieltä lukiolaiset itse ovat opiskelijavalintojen uudistuksesta.

Tutkija: huoli on ollut ylimitoitettua

Erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen sanoo, että pahimmat pelot korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksista eivät näytä toteutuneen.

– Todistusvalinnasta ja sen pisteytysmallista ei ole tullut opintoja ensisijaisesti ohjaava voima. Todistusvalintaan kohdistunut kritiikki ja huoli on ollut ylimitoitettua.

Avaa kuvien katselu

Kupiainen sanoo ilahtuneensa erityisesti siitä, että opiskelijat tekevät valintoja omien kiinnostuksen kohteidensa perusteella.

Hän on iloinen myös siitä, että todistusvalintapisteiden metsästys ei ole kovin korkealla sijalla, kun kyselyyn vastanneet lukiolaiset tekivät ainevalintojaan.

Todistusvalintapisteet eivät liioin ole tärkeimpiä syitä kun kyselyyn vastanneet nuoret valitsevat ylioppilaskirjoitusten kokeita.

Opettajien arviot kielteisempiä

Yliopistojen nykyistä todistusvalintapisteytystä on arvosteltu julkisuudessa ankarasti.

Tutkimuksen perusteella opettajien arvio uudistuksesta ja sen vaikutuksista lukiolaisten opintoihin on monelta osin selvästi kielteisempi kuin opiskelijoiden.

– Ehkä yllättävintä olikin se, että opettajat näyttävät olevan enemmän samaa mieltä julkisuuspuheen kanssa, ja opiskelijat näyttävät olevan vähemmän tätä mieltä, sanoo Kupiainen.

Opettajat arvioivat esimerkiksi pitkän matematiikan painoarvon vaikuttavan enemmän valintoihin kuin mitä oppilaat itse kertoivat.

Pitkän matematiikan kirjoittajat pärjäävät paremmin

Pitkän matematiikan ylivalta nousi tutkimuksessa esiin. Opiskelijat arvostelivat painotusta koulutusaloilla, joilla he eivät pitäneet matemaattista osaamista tärkeänä.

Uudistuksen myötä matematiikan kirjoittaminen ylioppilastutkinnossa on lisääntynyt. Pitkä matematiikka on kasvattanut suosiotaan lyhyen matematiikan kustannuksella.

Suurin osa pojista ja puolet tytöistä suunnitteli kirjoittavansa pitkän oppimäärän.

Matematiikan aikoi jättää kokonaan pois tutkinnostaan vain pieni osa vastaajista. Osuus on lähes puolittunut vuodesta 2016.

Kupiaisen mukaan tämä näyttää olevan yhteydessä uudistukseen.

– Siihen ei löydy mitään muuta järkevää selitystä.

Kupiainen sanoo, että tulokset tukevat aiempia tutkimuksia, joiden mukaan pitkän matematiikan kirjoittavat pärjäävät keskimäärin paremmin kaikissa tutkintoonsa sisältyvissä kokeissa.

Pitkän matematiikan lukijat tulivat keskimäärin korkeammin koulutetuista perheistä ja heidän perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo oli lyhyen matematiikan lukijoita korkeampi.

Reaaleissa yhä ”tyttöjen ja poikien aineet”

Opettajat katsoivat opiskelijoiden pitävän lukiota eräänlaisena välitreenausvaiheena ennen jatko-opintoja eivätkä esimerkiksi yleissivistystä kartuttavana arvona sinänsä.

– Todistusvalinnalla nuoret on ohjattu opiskelemaan nimenomaan ylioppilaskokeita varten. Ainoa osaaminen, jolla on valinnan kannalta merkitystä, ovat kirjoitettavat aineet, huomauttaa Veikka Ormio.

Tutkimuksen mukaan reaaliaineiden kirjoittaminen ei ole vähentynyt.

Tytöt suunnittelevat kirjoittavansa hieman useamman reaaliaineen kokeen kuin pojat.

Tyttöjen suosiossa ovat yhä aiempaan tapaan psykologia, biologia, terveystieto ja uskonto. Poikien valinnat painottuvat enemmän fysiikkaan, historiaan ja yhteiskuntaoppiin.

Vain kemiassa ja filosofiassa jako ”tyttöjen ja poikien oppiaineisiin” ei näy koevalinnoissa.

Vieraiden kielten opettajien huoli kielivarannon kutistumisesta ei tutkimuksen mukaan ole turha. Uudistus ei kuitenkaan näyttänyt vähentäneen vieraiden kielten kirjoittajien määrää ainakaan tutkimuksen kohteena olevassa joukossa, tutkimuksessa päätellään.

Lyhen matematiikan lukijat uupuneempia

Tässäkin tutkimuksessa nousi esiin lukiolaisten, etenkin tyttöjen kokema uupuminen.

Uupuminen kokeminen oli tyypillisempää lyhyen kuin pitkän matematiikan lukijoille

– Ainakaan ainoa syy julkisuudessa paljon puhuttuun uupumiseen ei ole opiskelijavalintauudistus tai sen pisteytyksessä korostunut pitkä matematiikka, todetaan tutkimuksessa.

Opettajien mielestä uupumista aiheuttaa sosiaalisen median seuraamisen ja digipelaamisen aikaansaama univaje.

Opiskelijat taas katsoivat uupumisen juontuvan suoraan lukio-opinnoista ja niiden vaativuudesta.

Ormio sanoo, että jaksaminen loppuu, kun opetussuunnitelman mukaan pitäisi opiskella yleissivistävästi, mutta todistusvalinnan vuoksi samanaikaisesti myös vahvasti erikoistuen.

Pojat luottavat todistuspaikan saamiseen

Yli puolet tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista uskoo, että saa todistusvalinnassa opiskelupaikan.

Todistusvalintapaikan saamiseen luotti kaksi kolmesta pojasta, mutta alle puolet tytöistä.

Tutkimuksen mukaan ero selittynee matemaattis-luonnontieteellisten alojen suuremmalla suosiolla poikien keskuudessa ja pitkän matematiikan opiskelun tuomalla edulla monilla koulutusaloilla.

Lähes kaikki miettivät pänttäämistä pääsykokeeseen

Vaikka todistusvalintapaikan saamiseen uskottiin, yli 90 prosenttia vastaajista suunnitteli valmistautuvansa myös pääsykokeeseen.

Todistusvalinta ei ole näivettänyt kaupallisia kursseja eikä valmennuksia.

Runsas kolmannes vastaajista ilmoitti joko jo osallistuneensa tai aikovansa osallistua ulkopuoliseen valmennukseen ennen lukio-opintojen päättymistä tai valmistautuessaan korkea-asteen pääsykokeisiin.

– On selvää, että kun ihmiset hakevat johonkin tiettyyn paikkaan, he haluavat tehdä kaiken mahdollisen sen eteen, että varmasti pääsevät sinne ykkösvaihtoehtoon, sanoo Ormio.

– Eivätkä he ainakaan ekalla kierroksella välttämättä suostu ottamaan mitään alempaa kohdetta.

Tiedot todistusvalinnoista myös tulevat myöhään, usein vasta aivan pääsykokeen alla.

Lukiolaisilta kysyttiin myös, mikä olisi heidän mielestään paras tapa valita opiskelijat korkeakouluun.

Vastanneiden mielestä ehdottomasti paras malli olisi jonkinlainen pääsykokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen yhdistelmä.

Opettajien ja opinto-ohjaajien vastaukset olivat samansuuntaisia.

Valintatapaan ei ole tulossa muutoksia, mutta yliopistot ovat sopineet todistusvalinnan pisteytyksen muutoksista, jotka tulevat voimaan keväällä 2026.

Loppuraportti opiskelijavalinnan uudistuksesta lukion ja lukiolaisten silmin (UUSVALU) on luettavissa valtioneuvoston julkaisujen nettisivustolla.

Mitä ajatuksia tutkimustulokset herättivät? Voit keskustella aiheesta 20. kesäkuuta klo 23 asti.