• 3 toukokuun, 2023

Suomalaispariskunta teki elämänsä löydön huutokaupasta – huonokuntoinen taideteos paljastui aidoksi Edelfeltin maalaukseksi


Huutokauppa- tai kirpputoriostoksen paljastuminen arvokkaaksi taideteokseksi on äärimmäisen harvinaista. Niin kävi pariskunnalle, joka hankki pilkkahintaan maalauksen tamperelaisesta huutokaupasta.

Yle on haastatellut maalauksen toista ostajaa ja hänen nimensä on toimituksen tiedossa. Haastateltavan pyynnöstä Yle ei poikkeuksellisesti julkaise kuin vain etunimen Joona.

Hän harrastaa taidetta ja käy paljon taidenäyttelyissä.

Teos ei kiinnostanut ketään

Joona meni vaimonsa kanssa huutokauppaan katselemaan valaisimia vuonna 2017.

Huutokauppahuoneen perällä oli läjässä tauluja. Joukossa oli muutama huonokuntoinen muotokuva ilman kehyksiä. Yksi niistä teki heti vaikutuksen.

– Upea öljyvärityö. Tuon on muuten tehnyt oikea taiteilija, Joona heitti vaimolleen.

Huutokauppaan maalaus oli päätynyt kuolinpesästä. Sen tekijästä ei ollut tietoa, eikä myöskään kuka tauluun oli ikuistettu.

– Nostin käteni. Asiakkaista kukaan muu ei ollut teoksesta kiinnostunut. Olimme sen ainoita huutajia.

Taulun huutohinta oli 100 euroa, minkä päälle tuli 25 euroa huutokauppakuluja.

– Noin halpa ja hienosti maalattu. Miten voi olla mahdollista, uusi omistaja ihmetteli.

Ostettaessa teos oli paikoin vaurioitunut, tummansamea ja likainen. Kuvasta voi nähdä, miten se muuttui konservoitaessa.

Tuntematon mies tarkkaili perhettä

Taulun alkuperä ja tarina alkoivat vaivata jo ostoa seuraavana päivänä. Voisiko teos olla venäläinen? Entä kuka on taulun komea nuorimies?

Perhe kasvoi. Teos unohtui vuosiksi. Välillä Joona suunnitteli vaimonsa kanssa sen kehystämistä ja kunnostamista. Liian hintavina ne jäivät tekemättä.

– Taulu roikkui keittiössä narusta. Kerran siihen lensivät vanhemman lapsen puurot.

Välillä taulu oli työhuoneessa kaapin päällä ja välillä olohuoneessa.

– Kuin tuntematon mies olisi muuttanut meille tuijottamaan ja tarkkailemaan elämäämme. Hänestä tuli osa kotiamme.

Haalea kirjoitus vei tekijän jäljille

Kerran keväällä aurinko paistoi kirkkaasti sisälle asuntoon. Auringonsäde osui teokseen, jonka paikkaa Joona oli vaimonsa kanssa vaihtamassa.

Silloin he ensimmäistä kertaa huomasivat taulun takana, kiilapuun sisäpinnalla haaleaa kirjoitusta.

– Siinä luki kirjaimet mag ja ilmeisesti nimi, joka loppui ius.

Vielä löytyivät sanat målat av ja nimen loppuosa delfelt.

– Heti tajusin, että sanan oli oltava Edelfelt!

Joona pyyhki taulun pinnasta pölyä ja sai varmistuksen. Muotokuvassa miehen oikean olkapään korkeudella oli haalea ja vaikeasti havaittava kirjoitus A. Edelfelt.

Teos oli ollut vuosia perheen ja vieraiden silmien edessä, mutta taiteilijan mahdollista signeerausta ei kukaan ollut aiemmin huomannut.

Konservaattori Tuulikki Kilpinen. Maalauksen tekijä Albert Edelfelt, maaalauksessa filosofian maisteri Adolf Wasenius. Taulu tehty vuonna 1885.

Ultraviolettivalokuva otettiin maalauksesta siinä vaiheessa kun osa teoksen lakkakerrosta oli poistettu. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Albert Edelfelt (1854–1905) on yksi Suomen historian merkittävimpiä ja tunnetuimpia taiteilijoita. Pelkästään maalauksia tuottelias Edelfelt teki elämänsä aikana yli tuhat.

Hän on myös Suomen eniten väärennetty taiteilija, tai ainakin yksi heistä.

Siksi mieleen hiipi epäilys, että maalauksen täytyi olla kopio kuuluisan mestarin teoksesta.

Tarina kuin salapoliisikertomus

Alkoi sinnikäs tutkimusprojekti, joka muistutti salapoliisin työtä. Joona halusi tietää teoksesta kaiken ja saada varmuuden sen tekijästä.

Hän tutki Kansallisgallerian luonnosvihkoja ja lainasi kirjastosta Edelfeltistä kertovia kirjoja.

Hän lähestyi asiantuntijoita ja oli yhteydessä muun muassa Ateneumin taidemuseoon, mutta jäi vaille vastausta. Kukaan ei tunnistanut heidän huutokaupasta ostamaansa teosta ja sen nuorukaista.

Hän osti uv-lampun, jonka valossa tutki maalausta.

– Kiersin myös kaikki mahdolliset museot ja katsoin Albert Edelfeltin maalauksia mikroskooppikatseella.

Vastauksen antoi suomalainen, jo edesmennyt taidehistorioitsija, Bertel Hintze (1901–1969). Hän on kirjoittanut teosluettelon kaikista Albert Edelfeltin tauluista.

Joona selasi luetteloa. Teos numero 346 näytti tutulta.

– Se oli ihmeellinen hetki – kuin elokuvasta, hän muistelee nyt.

Samalla selvisi myös, kenet taiteilija oli teokseen maalannut.

Nuoren miehen surullinen kohtalo

Hintzen teosluettelo paljastaa, että Albert Edelfeltin maalaamassa muotokuvassa on filosofian maisteri Adolf Wasenius (1861–1884).

Hän syntyi Helsingissä ja kuoli tuberkuloosiin Lausannessa Sveitsissä vain 23-vuotiaana.

Kuoleman jälkeen muotokuvan tilasi Edelfeltiltä hänen isänsä Adolf Fredrik Wasenius, joka oli kuuluisa suomalainen yritysjohtaja, valtiopäiväedustaja ja pääkonsuli.

Adolf Wasenius yhdistelmäkuvassa.

Albert Edelfelt maalasi muotokuvan näiden valokuvien perusteella Adolf Waseniuksen kuoleman jälkeen. Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat

Pojasta piti tulla Tervakosken paperitehtaan johtaja.

Teos on maalattu valokuvien perusteella ja se valmistui vuonna 1885.

Joonan muotokuvasta erottamat kirjaimet mag olivat sanasta maisteri, magister. Ius oli loppu sanasta Wasenius.

– Teos sai tavallaan surullisen sisällön. Se on ollut isän valtavan surun keskellä perheellensä tilaama muisto pojasta, josta piti tulla suvun päämies.

Maalaus oli ”vaarallisen huonossa kunnossa”

Helsinkiläinen konservaattori Tuulikki Kilpinen tekee taidekonservointia, teosten kuntoarviointeja sekä antaa niistä lausuntoja.

Joona vei maalauksen hänelle.

Konservaattori totesi, että teos oli poikkeuksellisen huonokuntoinen.

– Se oli sumea. Katsoessani sitä sivuvalossa näin, että se oli aika vaarallisen huonossa kunnossa, Tuulikki Kilpinen sanoo.

– Monesta kohtaa oli maali irtoamassa. Se oli myös saanut jossain vaiheessa vesivaurion.

Konservaattori Tuulikki Kilpinen

Helsinkiläinen konservaattori Tuulikki Kilpinen on Albert Edelfeltin taiteen asiantuntija. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Maalauksen konservointi kesti pitkään. Se myös kehystettiin.

Kilpinen kirjoitti tammikuussa 2022 teoksesta antamaansa lausuntoon: ”Ei ole syytä epäillä teoksen aitoutta Albert Edelfeltin omakätisenä maalauksena.”

Aarteen etsijän harvinainen löytö

Ateneumin taidemuseon amanuenssi Hanne Selkokarin mukaan kadoksissa olleita Edelfeltin teoksia löytyy harvoin.

– Se on hyvin harvinaista.

Sama koskee kaikkea arvotaidetta. Kirpputoreja ja huutokauppoja kiertävä asiakas toivoisi löytävänsä edullisesti arvokkaan taideteoksen, mutta yleensä pettyy.

– Saattaa olla, että löytyy luonnoksia tai grafiikan vedoksia, mutta tuskin maalauksia, Selkokari jatkaa.

Maalauksen tekijä Albert Edelfelt, maaalauksessa filosofian maisteri Adolf Wasenius. Taulu tehty vuonna 1885.

Konservointi toi esille vain hyvin heikosti maalauksesta erottuneen kuuluisan taiteilijan nimen. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Teoksen arvo moninkertaistui

Nyt Joonan ja hänen vaimonsa huutokauppalöytö on ”merkittävästä summasta vakuutettu” ja satasella hankitun maalauksen ”arvo on kymmeniä tuhansia euroja”.

Suurelta kuulostava summa on vähän verrattuna siihen, mitä kuuluisista Edelfeltin teoksista on maksettu huutokaupoissa. Esimerkiksi maalauksen Ruusujen keskellä hinta nousi ruotsalaisessa huutokaupassa (siirryt toiseen palveluun) maaliskuussa noin 300 000 euroon.

Joona painottaa, ettei rahallinen arvo ole heille pääasia.

– Pienestä pitäen olen yrittänyt etsiä aarretta. Oli hienoa, että saimme selvittää taulun tarinan ja kokea seikkailun, joka ei ole rahalla mitattavissa, Joona sanoo.

– Ei varmasti tule toista kertaa vastaan ainakaan tämän mittapuun löytöä.

Kiinnostus huutokauppoihin ei ole sammunut. Joona selaa kaikki suomalaiset huutokauppakatalogit joka viikko.

– Meidän tarinamme oppina sanoisin, että kannattaa ostaa kaunista ja sellaista, mistä itse tykkää.

Adolf odottaa Porvoossa

Adolf Waseniuksen muotokuvaa ei nähdä Ateneumin taidemuseoon avautuvassa Albert Edelfeltin taiteen näyttelyssä.

– Sattumat jatkuivat, Joona toteaa.

Maalauksen tekijä Albert Edelfelt, maaalauksessa filosofian maisteri Adolf Wasenius. Taulu tehty vuonna 1885.

Albert Edelfeltin taideteos on kooltaan 61×53 cm. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Vuosi sitten Joona oli käymässä Edelfeltin ateljeessa Haikossa Porvoossa. Hän mainitsi löydöstään Albert Edelfelt säätiön (siirryt toiseen palveluun) asiamies Hanna Kaarina Syrjäläiselle, joka innostui heti.

Nyt muotokuva tulee ensimmäistä kertaa julkisesti esille Haikon Villa Albert -näyttelytilaan. Se avautuu yleisölle ateljeen kanssa samana päivänä 4. toukokuuta.

Mahdollisesti kyseessä on teoksen kotiinpaluu, sillä taiteilija kertoo muotokuvasta B.O. Schaumanille kirjoittamassaan kirjeessä, joka on päivätty Haikossa elokuussa vuonna 1885.

– On suuri kunnia saada muotokuva lainaksi ja esille tänne, Hanna Kaarina Syrjäläinen sanoo.

– Meillä on juhlavuosi. Edelfeltin rakennuttama ateljee täyttää 140 vuotta.

Albert Edelfeltin ateljee Haikossa Porvoossa.

Albert Edelfelt rakennutti Ateljeen Haikkoon vuonna 1883. Löytynyt maalaus on esillä sen vieressä sijaitsevassa näyttelytilassa. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Taidemaalari, graafikko ja kuvittaja Albert Edelfelt vietti Haikossa kesiään ja maalasi siellä yli 200 teosta.

Siellä hän myös kuoli vain 51-vuotiaana.

Lisää värikkäistä vaiheista Ylen podcastissa

Haluatko kuulla taulun koko värikkään tarinan? Kuuntele Inkeri Alatalon toimittama Sadan euron Edelfelt.

Viisiosainen podcast löytyy Yle Areenasta.

Lue myös: Albert Edelfeltin kadonneina pidetyt taulut vihdoin esillä Suomessa – toinen löytyi rullana ullakolta Puolasta

Puolasta löytyi harvinainen Albert Edelfeltin maalaus



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *