Poliisi pystynyt osoittamaan, että kyseessä jengi-identiteetti ja systemaattinen toiminta

Helsingin käräjäoikeus antoi perjantaina tuomion itähelsinkiläistä RK-katujengiä koskevassa rikoskokonaisuudessa. Tapauksessa kaikkiaan 12 epäiltyä sai ehdottoman vankeustuomion.

Ankarimman tuomion sai katujengin johtohahmona pidetty 24-vuotias Abdinashir Mohamud Ali. Muiden tuomittujen vankeusrangaistukset liikkuvat 2–5 vuoden välillä.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mukaan merkittävää tuomioissa on se, että niissä sovellettiin järjestäytyneen rikollisuuden koventamisperustetta.

– Merkittävintä on se, että poliisi on pystynyt esitutkinnassa osoittamaan, että kyseessä on ollut jengi-identiteetti ja systemaattinen toiminta, jossa tehtiin vakavia rikoksia yhdessä.

Kun rikosten katsotaan olleen osa järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa, niistä voi saada ankaramman tuomion. Nuotio kuitenkin huomauttaa, että Suomessa rangaistusasteikot vakavista rikoksista, kuten törkeästä pahoinpitelystä, ovat valmiiksi kovia.

RK-katujengin tapauksessa rikosnimikkeinä oli muun muassa törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja törkeä kiristyksen yritys.

– Järjestäytyneen rikollisuuden koventamisperuste vaikutti ankaroittavasti annettuihin rangaistuksiin, mikä on tietysti tarkoituskin. Muuten useampi olisi varmaan selvinnyt ehdollisella vankeustuomiolla, Nuotio arvioi.

Käräjäoikeuden antamat tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia, sillä niistä voidaan valittaa hovioikeuteen. Nuotion mukaan kiinnostavaa onkin seurata, kestävätkö järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit myös hovissa.

– Käräjäoikeuden ratkaisu on hyvin perusteellinen. Ainakin itse tulin aika vakuuttuneeksi siitä, että ryhmän piirissä on puhuttu jäsenyyksistä ja somessa on julkaistu erilaista materiaalia, jossa on toistettu jenginimeä. Eli näyttöä on saatu hyvin jengin olemassa olosta. Myös vakavia rikoksia on aikamoinen määrä.

Oikeudenkäynnit ”testitapauksia”

Järjestäytyneen rikollisuuden koventamisperustetta sovellettiin jo viime vuonna, kun Helsingin käräjäoikeus käsitteli Kurdish mafia -katujengin syytteitä. Tapauksessa muun muassa katujengin päähenkilöksi katsottu Milan Jaff sai kymmenen vuoden ehdottoman vankeustuomion.

Nuotion mukaan katujengien oikeudenkäynneissä on kyse jonkin asteen ennakkotapauksista. Tapauksissa annetut kovat tuomiot viittaavat hänen mukaansa siihen, että järjestäytyneen rikollisuuden määritelmää voidaan soveltaa myös katujengeihin.

– Ilman muuta nämä on testitapauksia, joissa katsotaan sitä, miten tällaista toimintaa arvioidaan oikeudellisesti. Nämä oikeustapaukset ovat ensimmäisiä kertoja, ainakin tässä mittakaavassa, joissa koventamisperustetta sovelletaan katujengeihin. Poikkeuksellista tietysti on myös se, ettei Suomessa tällaisia ryhmiä ole ennen ollut.

Se, että katujengien tuomioissa koventamisperustetta on käytetty, voi viitata tavoitteeseen kitkeä katujengirikollisuutta. Nuotio kuitenkin huomauttaa, ettei tuomioistuin Suomessa ole kriminaalipoliittinen toimija.

– Tapaukset osoittavat, että katujengirikollisuuteen suhtaudutaan vakavasti. Näkisin, että rikosoikeus on Suomessa varautunut hyvin tällaisiinkin ilmiöihin. Kyse ei ole vain mistä tahansa nuorisoporukasta, vaan väkivaltaa ihannoivasta katujengistä, jonka toiminnassa on sitten rikoksia tehty.

Hallituksen tarkennuksille ei välttämättä tarvetta

Järjestäytyneen rikollisuuden määritelmä perustuu kansainvälisoikeudellisiin perusteisiin. Katujengi-ilmiölle vastaavaa kansainvälistä sääntelyä ei ole.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa kaavaillaan erillisiä kiristyksiä rikoslakiin katujengitoiminnan torjumiseksi. Rikoslain päivittäminen saattaa Nuotion mukaan olla kuitenkin turhaa. Viime vuosien katujengejä koskevat oikeuskäsittelyt ja niissä annetut ankarat tuomiot antavat viitteitä siitä, ettei erillisille, vain katujengejä koskeville kirjauksille ole tarvetta.

– Näköjään tämä nykyinen järjestäytyneen rikollisuuden koventamisperuste soveltuu myös katujengiasioihin.

Katujengejä koskevien erityiskirjausten muotoilu lakiin saattaisi myös osoittautua hankalaksi. Tämä johtuu katujengien erityispiirteistä perinteisiin rikollisryhmiin verrattuna.

Tyypillisesti järjestäytynyt rikollisuus on tähdännyt merkittäviin taloudellisiin hyötyihin esimerkiksi huumerikollisuuden tai ihmiskaupan kautta.

– Katujengitoiminnassa on kyse enemmän identiteettiasioista kuin suoranaisesta rikollisen hyödyn tavoittelusta. Siihen liittyy rikollisen elämäntavan, vallan ja voiman ihailua. Suomen tapauksissa on todella ollut kysymys siitä, että on haluttu luoda sellainen jengi, joka on jollain tavalla koskematon ja jonka asioihin ei voi puuttua, Nuotio sanoo.

– Tällaisen muotoileminen oikeudelliseen määritelmään voi olla vaikeaa.

Myös katujengien julkisuuskuva poikkeaa perinteisestä järjestäytyneestä rikollisuudesta.

– Yleensä järjestäytyneen rikollisuuden ryhmät karttavat julkisuutta, koska ne tietävät, että näkyvyys on kiinnijäämisen kannalta vaarallista. Katujengit taas tuntuvat hakevan näkyvyyttä ja haluavat, että heitä kunnioitetaan ja pelätään. Tämä julkisuus on saattanut helpottaa asioiden tutkintaa.

Näin Helsingin poliisilaitos kertoi viime maaliskuussa katujengeistä: