Hintojen nousu kurittaa nyt kovimmin nuoria aikuisia – tässä syy

Kallis ruoka on iskenyt aivan kaikkien kukkaroon, mutta nyt inflaatio puree terävimmin 25–34-vuotiaiden perheisiin, kun asuntolainojen korot moninkertaistuvat. Ruoan hinta muuttuu.

Avaa kuvien katselu

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomalaisia kurittavan hintojen nousun luonne ja uhrit muuttuvat.

Ruoan hintojen kovin nousukiito alkaa hellittää, mutta samaan aikaan asuminen käy yhä kalliimmaksi. Se tarkoittaa, että inflaatiosta kaikkien eniten kärsivien suomalaisten joukko muuttuu.

Ruoan hintojen kallistuminen kosketti koko kansaa. Nyt inflaatio kurittaa kuitenkin erityisesti nuoria, juuri asunnon ostaneita perheitä.

Lähi-Tapiolan pääekonomisti Jari Järvinen paikantaa inflaatiotaakan uuden kohdentumisen vielä tarkemmin.

– Kyllä se jakaantuu käytännössä nuorille lapsiperheille, jolla on eniten asuntovelkaa. Kaiken kaikkiaan 25–34-vuotiaille. Heillä on eniten asuntovelkaa.

Asuminen haukkaa suomalaisten kulutuksesta suurimman osuuden, noin 30 prosenttia. Elintarvikkeet ovat toiseksi suurin menoerä, runsaan kahdentoista prosentin osuus kulutusmenoista.

Asumisen hintaa tilastoissa nostaa erityisesti asuntolainojen korkoralli. Vuosi sitten uusien asuntolainojen keskikorko oli alle prosentin, mutta nyt jo yli neljä prosenttia. Kaikkiaan asuntolainoista maksetut korot ovat nousseet Tilastokeskuksen mukaan vuodessa hurjat 256 prosenttia.

Monelle velkaantuneelle korkojen nousu on raskas isku. Lähi-Tapiolan Järvinen muistuttaa nyrkkisäännöstä: 20 prosentilla velallisista on 80 prosenttia velkapotista.

Korkojen nousulla on huomattava vaikutus inflaation kiihdyttäjänä. Tilastokeskuksen mukaan yleisestä 6,8 prosentin inflaatiosta korkojen osuus on lähes kaksi prosenttiyksikköä. Jopa ruoan merkitys on jäänyt pienemmäksi. Se selittää inflaatiosta alle puolitoista prosenttiyksikköä.

Asuntolainaan liittyy toinenkin hankala piirre. Kun esimerkiksi ruoan hinnan noustessa kuluttaja voi yleensä valita halvempia tuotteita, asuntolaina on ja pysyy, eivätkä pankit tunne punalappuisia ale-tuotteita. Pankin lyhennysvapaa saattaa toki lohduttaa hetkeksi, mutta lopulta kasvattaa lainan lopullista hintaa.

Vuokrissa sen sijaan näyttäisi olevan toinen suunta.

Korkojen kovasta noususta huolimatta vuokrat ovat nousseet suhteellisen vähän. Viime kuussa vuokrat nousivat vajaa kaksi prosenttia. Nousu saattaa olla jopa taittumassa.

Vuokranantajat joutuvat suhteuttamaan vuokrat asukkaiden maksukykyyn, jota kova ruoan ja energian kallistuminen nakertavat. Lähi-Tapiolan Järvinen sanoo havainneensa ”mikrotason merkkejä” siitä, että vuokrista voidaan tinkiä.

– Jos kysyntä häviää, on vuokria pakko tuoda alaspäin. Nyt on jo merkkejä siitä, että vuokrista voidaan neuvotella ja niissä on tinkimisen varaa, Järvisen sanoo.

Ruoka on yhä kallista, mutta nousu hidastuu

Tilastokeskuksen uusimman tiedon mukaan elintarvikkeet kallistuivat viime kuussa yksitoista prosenttia. Se on paljon, mutta kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin kuukautta aiemmin, jolloin ruoka kallistui yli 16 prosenttia vuotta aiemmasta.

Kuluttajan kannalta on kuitenkin myönteistä, että elintarvikkeiden joukossa alkaa olla tuotteita, joiden hinnat laskevat. Nyt kahvin ja salaattien hinnat laskivat vuotta aiempaan verrattuna. Toki monella tuotteella raju hinnannousu jatkuu. Sokeri, jauhot, päärynät ja suurimot kallistuivat viime vuodesta yli 25 prosentin kiitovauhdilla.

Ruoan hinnan nopea kallistuminen alkoi Venäjän hyökättyä Ukrainaan viime vuoden helmikuussa. Yleensä hintoja verrataan vuotta aiempaan kuukauteen. Vertailutason noustessa nyt nähtävä hintojen nousu maltillistuu.

Hintojen poikkeuksellisen kovassa nousussa kuluttajat ovat alkaneet etsiä ostoskärryyn edullisempia tuotteita. Käytännössä se on tarkoittanut ulkomaisten tuotteiden menekin kasvua.

– Ruoan hinnan nousu muutti kuluttajakäyttäytymistä viime vuonna merkittävästi ja hintaherkkien kuluttajien määrä kasvoi. Suomalainen kuluttaja haluaa edelleen ostaa laadukasta kotimaista ruokaa, mutta viime vuonna tässä periaatteessa havaittiin jonkin verran rapautumista, sanoo Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail maanantaina julkaistussa talouskatsauksessa.

Liiton mukaan kotimaisen elintarviketeollisuuden tuotannon määrä on laskusuunnassa. Tilanne tuskin ratkaisevasti muuttuu vielä tänä vuonna, sillä kotitalouksien ostovoima todennäköisesti jatkaa heikentymistään palkankorotuksistakin huolimatta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 15.6. kello 23:een saakka.