• 28 huhtikuun, 2023

Helsingin kasvavan suurkaupunginosan puristuksissa on pieni luontokeidas, jossa voi nähdä lähes kaikki Suomen matelijat ja sammakkoeläimet


Helsingissä Särkkäniemen luonnonsuojelualueelle pystytettiin tällä viikolla Suomen ensimmäinen herppipolku.

Sammakoiden kutuaika on juuri nyt kiivaimmillaan. Videolla kurnuttavat viita-, rusko- ja rupisammakko. Video: Vesa Marttinen / Yle

Vuosaaren Uutelassa, Särkkäniemen luonnonsuojelualueen keskellä sijaitsee kaksi lampea, jotka peittävät alleen hieman jalkapallokenttää pienemmän alueen.

Näiden lampien ja niitä ympäröivien rantojen ja polkujen liepeiltä voi havaita lähes kaikki Suomessa esiintyvät matelijat ja sammakkoeläimet.

Juuri nyt huhti-toukokuun vaihteessa lammikoissa kutee kaikki kolme maassamme tavattavaa sammakkolajia.

– Näissä lammikoissa on paljon sekä sammakoita, viitasammakoita että rupikonnia. Tällaista yhdistelmää ei käsittääkseni ole oikein missään muualla Helsingissä, sanoo biologi ja tietokirjailija Antti Koli.

Lampien reuna-alueilla viihtyvät myös sisilisko ja rantakäärme. Lisäksi alueella voi nähdä kyykäärmeen, lammikoissa lisääntyvän vesiliskon eli manterin sekä vaskitsan.

Tällä viikolla Särkkäniemen alueelle pystytettiin opaskyltit, joiden avulla alueen matelija- ja sammakkoeläimiin eli herppeihin voi tutustua tarkemmin. Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on tuottanut Herppipolun yhteistyössä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Polun opastaulujen sisällöt ovat Antti Kolin laatimia.

Kolin mukaan herppipolku on Suomen ensimmäinen ja maailman mittakaavassakin harvinainen.

Vesilisko eli manteri Vuosaaren Särkkäniemen luonnonsuojelualueella Helsingissä.

Vesilisko eli manteri kutee Särkkäniemen lammikoissa. Kutuajan ulkopuolisen ajan vesilisko elää maalla ja sitä on vaikea havaita. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Rakentaminen vaara luonnolle

Uutelan Särkkäniemi on harvinaislaatuinen luontokohde, joka sijaitsee voimakkaasti rakennetun ympäristön vieressä. Vuosaaren satamaan on Särkkäniemen itäkärjestä alle puoli kilometriä.

Helsingin viimeaikaiset vesi- ja rantarakennushankkeet ovat vaikuttaneet merkittävästi kalakantoihin, ja lähistölle on suunnitteilla lisää ympäristölle haitallisia rakennusprojekteja.

Sammakot palaavat mielellään vuodesta toiseen samalle kutupaikalle. Ympäristömuutoksen, rakentamisen ja maanmuokkauksen vuoksi taajama-alueiden sammakot joutuvat kuitenkin usein etsimään uusia kutupaikkoja.

Antti Koli pitää hyvänä Helsingin strategiaan linjattua periaatetta, jonka mukaan kaupunkiin perustetaan vuosittain vähintään viisi uutta luonnonsuojelualuetta.

Viime vuonna Uutelassa suojeltiin kolme aluetta, mutta Kolin mielestä tavoitteet voisivat olla vielä korkeammalla.

– Pro Uutela -liikkeen mielestä koko Uutelan alue pitäisi suojella, ja mielestäni se on perusteltua. Tämä on Helsingin hienoimpia luontoalueita, johon ei pitäisi rakentaa yhtään mitään.

Sammakko kutemassa Vuosaaren Uutelassa Särkkäniemen luonnonsuojelualueella 22.4.2023.

Särkkäniemen lammet ovat fladoja eli maankohoamisen vuoksi merestä eronneita vesialtaita. Niissä kutee kaikki maamme kolme sammakkolajia. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Nyt on paras hetki mennä lähiluontoon

Huhti-toukokuu on luontoretkeilijän kulta-aikaa. Särkkäniemen lammikoissa sammakoiden ja manterien lisääntymisaika kestää vain joitakin viikkoja, jonka jälkeen niitä on vaikeampi havaita.

Antti Kolin mukaan paras ohje luonnon tarkkailuun on vauhdin hidastaminen.

– Kävelyvauhtia kannattaa hidastaa huomattavasti. Sammakoiden ääniä kannattaa pysähtyä kuuntelemaan ja aurinkoisille paikoille voi pysähtyä katselemaan, näkyisikö siellä sisiliskoja tai rantakäärmeitä ottamassa aurinkoa.

Liian lähelle ei kuitenkaan pidä mennä. Matelijoihin ja sammakkoeläimiin kannattaa pitää muutaman metrin välimatka. Särkkäniemen lammikoiden ympäristössä on loistava tilaisuus opetella erottamaan Suomessa esiintyvien sammakoiden äänet toisistaan.

– Viitasammakko pulputtaa, sammakolla on matalampi kurnutus ja rupisammakolla hieman korkeampi kauas kuuluva kurnutus. Ne on helppo oppia erottamaan toisistaan, Antti Koli vakuuttaa.

Voit keskustella aiheesta 29.4. kello 23:een saakka.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *