- 17 helmikuun, 2023
Hämeenlinnan lentopallomenestys kätkee synkän salaisuuden – entinen pelaaja kertoi managerin vuosia jatkuneesta häirinnästä
Hämeenlinnalainen naislentopalloilu on ollut koko 2000-luvun menestyksen aallonharjalla vahvalla mitalisarjallaan. Hämeenlinnalaisten vuodesta 2000 lähtien voittamien kymmenen mestaruuden ja yhdentoista muun mitalin taustalla häilyy kuitenkin tumma varjo.
Hämeenlinnan Lentopallokerhon manageri Ville Kalliomäki sai vuodenvaihteessa Lentopalloliiton sääntöryhmältä rangaistuksen epäasiallisesta käytöksestä. Hänen katsottiin syyllistyneen epäasiallisiin puheisiin ja viesteihin, jotka sisälsivät seksuaalissävytteisiä vihjailuja. Lisäksi seura sai rangaistuksen, koska se ei järjestänyt toimintaansa niin, että pelaajilla olisi ollut turvallinen olo. Seura myös laiminlöi velvoitetta luoda kanavat ilmoittaa seurajohdolle mahdollisesta asiattomasta käytöksestä.
Rangaistus liittyi Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) tekemään selvitykseen, joka koski Kalliomäen käytöstä vuonna 2021.
Lue myös: Managerin sopimaton käytös tuli yllätyksenä Hämeenlinnan Lentopallokerhon hallitukselle: ”Tällä perusteella ei ole mahdollista irtisanoa”
STT:n tietojen mukaan Kalliomäen asiaton käytös oli alkanut jo tuntuvasti ennen Suekin tutkimaa tapausta. Managerin epäasiallinen käytös ei rajoittunut sanalliseen häirintään, vaan hän myös kosketteli pelaajaa asiattomasti.
Kaudella 2008–2009 Hämeenlinnassa pelannut Elina Salomäki kertoo STT:lle, että oli lopettaa pelaajauransa Kalliomäen asiattoman käytöksen takia. Suekin tutkinta ja siitä uutisoiminen nostivat yli kymmenen vuoden takaisen ahdistuksen takaisin Salomäen ajatuksiin. Eikö mikään ole lähes 15 vuodessa muuttunut?
Olisiko otettu tosissaan?
Kalliomäki on toiminut pitkään Hämeenlinnan naislentopalloilun keskeisenä taustavoimana. Vahvana persoonana tunnetun managerin asiaton käyttäytyminen vaikuttaa STT:n haastattelemien pelaajien mukaan olevan laajalti tiedossa lentopalloilevassa Suomessa. Erään Hämeenlinnassa viime vuosina pelanneen naisen mukaan pelaajakollegat valmistelevat Hämeenlinnaan siirtyvää pelaajaa muistuttamalla, että ”Ville on sitten Ville”.
STT:n haastattelema pelaaja ei halua nimellään julkisuuteen, mutta kertoo, että muuten Hämeenlinnassa pelaajan asiat olivat hyvin. Kalliomäen käytös häntä kohtaan oli kuitenkin asiatonta, sillä manageri kommentoi pelaajaa usein seksuaalissävytteisesti.
Salomäkikin arvasi heti, kenestä on kyse, kun Yle kertoi syksyllä Suekin aloittamasta tutkinnasta, joka kohdistui Hämeenlinnan Lentopallokerhoon.
Lue myös: Hämeenlinnan lentopallonaisissa tutkinta vakavasta eettisestä rikkomuksesta – manageri: ”En tiedä, mitä tutkinta koskee”
– Uskon, että moni muukin arvasi. Olin tyytyväinen, että jollakulla oli rohkeus viedä asiaa eteenpäin. Jälkikäteen olen miettinyt, olisinko itse pystynyt samaan. Ja olisiko silloin otettu edes asiaa tosissaan, Salomäki sanoo.
Rangaistun nimi vahvistui vasta tammikuun alussa, kun Kalliomäki kertoi Hämeen Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) olevansa rangaistuksen kohde. Kalliomäki kertoi Hämeen Sanomille, että kommentoi pelaajan takapuolta ja oli lähettänyt seksuaalissävytteisen viestin tämän sosiaalisen median päivityksen jälkeen. Nyt Kalliomäki ei halunnut kommentoida uusia tietoja STT:lle.
Kalliomäki vastasi myös Yle Urheilulle, ettei kommentoi STT:n tietoja.
Tukea ilmoituksen tehneelle
Salomäki, 41, halusi tulla kokemustensa kanssa julkisuuteen juuri siksi, ettei Suekille ilmoituksen tehnyt pelaaja tuntisi jäävänsä yksin.
Moni muu Hämeenlinnassa pelannut pelaaja ei halunnut ottaa osaa julkiseen keskusteluun aiheesta. STT tavoitti lähes kaikki Salomäen Hämeenlinnan-kauden joukkuekaverit ja useita viime vuosina seurassa pelanneita pelaajia. Heistä yksi vahvisti nimettömänä, että Kalliomäki oli käyttäytynyt häntäkin kohtaan asiattomasti. Yksi olisi ollut valmis kertomaan kokemuksiaan juristille, mutta ei toimittajalle.
Osa tavoitetuista ei halunnut kommentoida asiaa mitenkään. Kaksi STT:n tavoittamaa Salomäen joukkuekaveria kertoo, etteivät he nähneet tai kokeneet asiatonta käytöstä Hämeenlinnassa, vaan kokemus seurassa oli hyvä. He halusivat esiintyä jutussa nimettömänä.
Epäasiallinen käytös on suomalaisessa urheilussa kuitenkin varsin yleistä, kertoi viime syksynä julkistettu Suekin tutkimus. Tutkimuksen mukaan suuri joukko kilpaurheilijoita on kokenut epäasiallista käytöstä, syrjintää tai häirintää urheilussa viimeisen kolmen vuoden aikana.
Suekin kyselyn vastausprosentti oli vaatimaton 3,7 prosenttia 54 000:sta kyselyn saaneesta kilpaurheilijasta. Silti kyselyn tuloksista voi päätellä, että epäasiallista käytöstä on joutunut kokemaan kymmeniä ellei satoja urheilijoita.
STT nostaa Hämeenlinnan Lentopallokerhon tapauksen esille, jotta urheilujärjestöissä ja -seuroissa herättäisiin paremmin miettimään, onko toiminta kaikille osallistujille turvallista.
”Hyvä perse tai hyvät tissit”
Salomäen mukaan Kalliomäelle oli tyypillistä, että hän kommentoi pelaajien ulkonäköä asiattomasti käydessään harjoituksissa.
– Onko hyvä perse tai hyvät tissit, Salomäki kertoo Kalliomäen kommentoineen usein, ja myös vastustajan pelaajista.
– Ympärillä saattoi olla valmentajia tai muita joukkueen taustahenkilöitä, mutta kukaan ei puuttunut Kalliomäen tapaan puhua pelaajille. Jotenkin he tuntuivat miettivän, että Ville nyt vaan on sellainen, Salomäki ihmettelee.
Hänelle asiaton käytös oli suuri järkytys, sillä kuusi vuotta Yhdysvaltain yliopistolentopallossa – pelaajana ja valmentajana – oli totuttanut hänet tarkkoihin sääntöihin joukkueen toiminnassa.
– En ollut silloin Hämeenlinnassa tarpeeksi vahva nostamaan asiaa esille. Mielessä oli myös se, että jos haluan jatkaa pelaamista, miten asian esiin tuominen vaikuttaa siihen, Salomäki sanoo.
Salomäen Hämeenlinna-kauteen verrattuna nykyurheilijoilla on aiempaa enemmän keinoja ilmoittaa kohtaamastaan epäasiallisesta käytöksestä tai häirinnästä. Suekilla ja urheilujärjestöillä on oma ilmoituskanavansa ILMO, ja tukea voi saada esimerkiksi Väestöliiton Et ole yksin -palvelusta.
Manageri tarttui takapuolesta
Kalliomäen häirintä oli ajoittain myös fyysistä. Salomäen mukaan mies saattoi harjoituksissa ohi kävellessään tarttua häntä takapuolesta. Sellainen toiminta oli naiselle sokki.
– Ajattelin silloin, että selviän tästä vuodesta, vaikka kokemukset olivat kipeitä. Ajattelin, että kestän, koska haluan suojella joukkueessa pelanneita nuorempia pelaajia. Muutama heistä majoittui minun luonani Hämeenlinnassa, kun he kävivät Tampereelta harjoituksissa opiskellessaan Varalan urheiluopiston yhteydessä olleessa lentopallolukiossa, Salomäki kertoo.
Kalliomäen epäasiallinen käytös oli sanallista ja fyysistä, mutta mies ei koskaan lähettänyt Salomäelle ahdistavia viestejä. Puheluista tai koskettelusta ei jää todisteita – vain sana sanaa vastaan.
Kalliomäki ei jättänyt Salomäkeä rauhaan edes tämän lähdettyä hämeenlinnalaisseurasta. Manageri katsoi asiakseen kommentoida ex-pelaajansa takapuolta jopa tämän silloiselle kumppanille, kun soitteli miehelle lentopalloasioissa. Mies vahvistaa STT:lle Kalliomäen kommentin, jota pitää seurajohtajalle täysin sopimattomana ja osoituksena kunnioituksen puutteesta pelaajia kohtaan.
Managerilla valta-asema pelaajiin
Joulukuun lopussa Lentopalloliitto langetti Kalliomäelle epäasiallisesta käytöksestä tuhannen euron sakot ja kolmen vuoden toimintakiellon liiton toimielimissä, eikä hän saa edustaa seuraansa liiton kokouksissa. Hämeenlinnan Lentopallokerho sai 3 000 euron sakot, koska seura ei ollut pystynyt takaamaan pelaajilleen turvallista ympäristöä.
Lentopalloliitto korosti rangaistuksessaan, että managerin käytös oli tuomittavaa erityisesti siksi, että Kalliomäellä on valta-asema pelaajiin nähden. Kalliomäki teki jo Salomäen uran aikaan pelaajien kanssa pelaajasopimukset. Salomäen mukaan neuvottelutilanne oli aikuisellekin raskas, mutta eniten häntä hirvitti nuorten pelaajien puolesta. He joutuivat sopimusneuvotteluihin jopa ilman vanhempiaan, mikä korosti managerin valta-asemaa.
Seurajohto kaukana joukkueen arjesta
Tämän vuoden alussa Lentopallokerho antoi Suekin tutkinnan jälleen managerilleen varoituksen, mutta tämä saa jatkaa tehtävässään.
Salomäki pitää liiton ja seuran langettamia rangaistuksia mitättöminä, koska manageri on voinut aiheuttaa vahinkoa lukuisille pelaajille vuosien saatossa. Hänen omasta pelivuodestaan Hämeenlinnassa on jo yli kymmenen vuotta, ja vasta vuoden 2021 tapahtumat toivat Kalliomäelle seuraamuksia.
Salomäkikään ei raportoinut managerin epäasiallista käytöstä seurajohdolle. Hän koki, että Kalliomäki oli yhtä kuin seura. Esimerkiksi seuran luottamusjohto ei ollut kontaktissa pelaajiin. Ei edes keväällä 2009, jolloin kausi päättyi pronssimitaleihin. Himmeä mitali oli mestaruuksiin tottuneelle 2000-luvun menestysseuralle ankara pettymys.
Miksi Salomäki sitten on valmis puhumaan asiasta lähes 15 vuotta myöhemmin?
– Toivon, että Suekin tutkinnan aikaansaaneen pelaajan ilmoitus ei mene hukkaan. Toivon, että Hämeenlinnassakin puututtaisiin tilanteeseen paremmin. Joku muukin voisi ottaa vastuuta joukkueesta kuin epäasiallista käytöstään jatkanut Kalliomäki, Salomäki sanoo.
Hän haluaa taistella turvallisen peliympäristön puolesta, jotta pelaajat eivät joutuisi kohtaamaan epäasiallista käytöstä. Seksuaalissävyisten puheiden ja fyysisen koskemattomuuden rajojen rikkomisesta voi jäädä vuosikausien haavat.
Salomäki sanoi, ettei ikinä äitinä päästäisi esimerkiksi tytärtään seuraan, jossa toiminta olisi Kalliomäen mallin mukaista. Tytär on nyt 3-vuotias.
– Aika moni äiti on joutunut näin tekemään, koska ei ole tiennyt, millainen toimintakulttuuri seurassa on, Salomäki sanoo.
Seura ja manageri eivät kommentoi uusia tietoja
Kalliomäki vastasi STT:n haastattelukysymyksiin sähköpostitse ja totesi kaikkiin epäasialliseen käytökseen liittyviin uusiin tietoihin, ettei kommentoi.
Hän kertoi pyytäneensä käytöstään anteeksi Suekin tutkinnan vireille laittaneelta pelaajalta. Kalliomäki ei katsonut voivansa ottaa kantaa siihen, onko hänellä seurajohdon tuki jatkaa tehtävässään.
Hämeenlinnan Lentopallokerhon nykyinen puheenjohtaja Juha Heinonen ei halunnut kommentoida managerin epäasiallista käytöstä, mutta totesi puhelimitse, että STT:n kertoma tieto muistakin kuin Suekin tutkimasta häirintätapauksesta kuulostaa oudolta. Selvästi ärtynyt Heinonen ihmetteli STT:lle, että ”vieläkö joku näitä juttuja tonkii”. Heinosen mukaan asia on seuran puolesta ”case closed” (loppuun käsitelty).
Hämeenlinnalaisseuraa Salomäen pelikaudella 2008–2009 johtanut puheenjohtaja Jarmo Lempiäinen sanoi puhelimitse STT:lle, etteivät pelaajat hänen puheenjohtaja-aikanaan moittineet seurajohdolle Kalliomäen käytöstä, vaan päinvastoin kiittelivät tätä.
Lempiäinen kyseenalaisti Suekin tutkintaan johtaneen tapauksen, joka koski Kalliomäen epäasiallista käytöstä vuonna 2021.
Nainen törmää yhä lasikattoon
Salomäki jatkoi uraansa Hämeenlinnan jälkeen Someron Pallossa ja Pieksämäki Volleyssa, joissa koki olevansa turvassa. Kotimaan liigakenttien jälkeen hän pelasi vielä ammattilaisena Saksassa ja Kanariansaarilla ja lopetti uransa keväällä 2016 Teneriffalla.
Peliuran jälkeen Salomäki siirtyi valmennuspuolelle, jossa oli ollut jo kaksi kautta Yhdysvaltain yliopistoaikana. Hän on kokenut selvästi, että epäasiallisen käytöksen lisäksi lentopalloilussa on matkaa myös tasa-arvoon. Esimerkiksi tämän kauden naisten pääsarjassa ei ole Mestaruusliigan joukkue-esittelyjen mukaan yhtään naista laji- tai fysiikkavalmentajina, saati päävalmentajina.
Salomäki luotsasi Puijo Wolleyn naisia kahtena kautena, joista toisena, keväällä 2019, joukkue nousi Mestaruusliigaan. Kuopiossa häntä tuettiin, mutta vähättely oli valmennushommissa arkipäivää.
– Esimerkiksi joku puheenjohtaja saattoi ennen ottelua kätellä koko muun valmennusporukan, mutta ei minua, päävalmentajaa, joka olin ainoa nainen, Salomäki hymähtää.
Hänen mielestään miespelaajan siirtyminen valmentajaksi on yhä Suomessa jotenkin hyväksytympää kuin se, että nainen voisi olla pelaajauran jälkeen hyvä valmentaja.
– Minä en ole käynyt Suomessa perinteistä Lentopalloliiton valmentajapolkua koulutuksineen, vaan etsinyt tietoa maailmalta, elämänsä aikana Australiassa, Yhdysvalloissa, Saksassa ja Espanjassa asunut Salomäki kertoo.
Oppia lentopallomaailman huipulta
Salomäki kertoo valmentaneensa peliuran yhteydessä usein junioreja ja kartuttaneensa osaamistaan eri maissa. Mentoreina ovat toimineet etenkin Suomen naisten lentopallomaajoukkuetta vuosina 2010–2013 valmentanut norjalainen Tore Aleksandersen, Salomäen apuvalmentajanakin työskennellyt entinen maajoukkuepelaaja Henrik Kosonen ja pelaaja-agenttina ansioitunut Nisse Huttunen.
– Tore tiesi jo maajoukkueen pelivuosinani, että haluan valmentaa. Hänen kanssaan olen vetänyt Norjassa koulutusta lentopallovalmentajille. Sukupuolella ei ole Norjassa sellaista merkitystä kuin meillä, Salomäki sanoo.
Salomäki on päässyt myös valmentajaidoliensa oppiin, ja nimet ovat lentopallon huipputasolta. Tietoa hänelle ovat jakaneet muun muassa nykyisin Serbian naisten maajoukkuetta valmentava italialainen Giovanni Guidetti, Brasilian naisten maajoukkuetta valmentava Ze Roberto ja israelilainen Arie Selinger, jota Salomäki pitää kokonaislentopallon suurimpana nimenä.
Nyt Salomäki pitää perhetilanteen takia lentopallosta taukoa, paitsi että on mukana Lentopalloliiton nuorten aluejoukkueen valmentamisessa. Salomäki työskentelee sairaanhoitajan vuorotyössä Kuopiossa, ja hänen miehensä, pitkään Suomessa pelannut virolainen Andrus Raadik, pelaa Mestaruusliigan Savo Volleyssa. Kahden aikuisen reissutyöt eivät perheessä onnistu.
– Jollakin tapaa toivon palaavani vielä lajin pariin. Nautin etenkin nuorten pelaajien valmentamisesta, viisivuotiaana lentopalloilun aloittanut Salomäki sanoo.
