• 4 toukokuun, 2023

Asuntolainojen korkoihin tulossa yhä lisää nousupaineita – Yle seuraa korkopäivää paikan päällä Frankfurtissa


Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu jälleen poikkeuksellisen vaikeassa taloustilanteessa. Neuvoston ennakoidaan nostavan korkoa enintään puoli prosenttiyksikköä.

Harmaahiuksinen nainen kirkaanpunaisessa jakussa ja puna-kelta-valkoisessa silkkihuivissa puhujanpöntössä.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde puhui EU:n valtiovarainministerien epävirallisessa kokouksessa Tukholman lähettyvillä viime perjantaina. Kuva: EPA-EFE

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

FRANKFURT Euroopan keskuspankin vaihtoehdot ovat vähissä tänään torstaina, kun sen ylin johto päättää korkopolitiikasta.

Tuoreimpien tietojen mukaan euroalueen talous hädin tuskin kasvaa. Samaan aikaan inflaatio on pysytellyt keväälläkin sitkeän korkeana.

Käytännössä EKP:lla ei siis ole muuta vaihtoehtoa kuin kiristää kotitalouksien ja yritysten raharuuvia hintojen kesyttämiseksi, eli nostaa korkoja. Maaliskuun kokouksessa se nosti talletuskoron jo kolmeen prosenttiin.

Etenkin asuntovelkainen kansa on jo pitkin kevättä tuntenut Ukrainan sodan ja sitä seuranneen polttoaineiden nousun kukkarossaan. Helpotusta ei ole vielä näköpiirissä.

Yleisin eli 12 kuukauden euribor on jo 3,84 prosentissa. Keskuspankki ei suoraan päätä yleisimmän asuntolainan viitekoron eli 12 kuukauden euriborin tasosta, mutta ohjauskorkojen nosto ja odotukset keskuspankin liikkeistä heijastuvat siihen.

Jutun lopussa olevalla laskurilla voit testata, miten lainasi hoitomenot muuttuvat korkojen nousemisen myötä.

Lisää koronnostoja vielä kesällä

Rahapolitiikkaa seuraavat analyytikot ja ekonomistit arvioivat ohjauskorkojen nousevan tällä kertaa ehkä 0,25 mutta enintään 0,5 prosenttiyksikköä.

Huippu saavutettaisiin esimerkiksi Bloombergin analyytikkopaneelin (siirryt toiseen palveluun) mukaan heinäkuussa. Syksyllä EKP alkaisi taas laskea korkoja.

EKP:n 26-jäseninen neuvosto on koronnostoista hyvin erimielinen, koska siellä on edustajia 20 euromaan keskuspankeista. Suomea edustaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

– Haukat käyvät torstaina kiivaina kyyhkyjen kimppuun, OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen kirjoitti Twitterissä kokouksen alla.

Sulat vain pöllyävät kun taistellaan, nouseeko korko 0,25 vai 0,5 prosenttiyksikköä, hän sanaili.

Haukoiksi kutsutaan keskuspankkislangissa heitä, jotka ajavat rahapolitiikan selvää tiukentamista. Kyyhkyjä taas ovat he, jotka eivät enää haluaisi nostaa korkoja kovin paljoa.

Suurista maista Ranskan ja Italian taloudet ovat palanneet kasvu-uralle, kun taas Saksassa on suuria vaikeuksia. Sen sijaan kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt Ranskassa ja Espanjassa, kun taas Saksassa inflaatio jo hellittää.

Koko euroalueen talous kasvoi vain 0,1 prosenttia vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana.

Kansan ostovoima heikkenee

Samaan aikaan kotimainen kulutus heikkeni monissa maissa. Se osoittaa, että nousevat kuluttajahinnat ja ostovoiman heikkeneminen vievät veronsa.

Keskuspankki kiinnittää nyt aikaisempaa enemmän huomiota myös yritysten voittoihin. Ne käyttävät inflaatiopuhetta hyväkseen ja nostavat hintoja tarpeettoman paljon.

EKP:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) yritysten voittomarginaalit – nettotulot laskettuna prosentteina liikevaihdosta – olivat maaliskussa 8,5 prosenttia, kun vielä Venäjän hyökkäyssodan alla, vuoden 2019 lopussa, ne olivat vain 7,2 prosenttia.

Aiheesta lisää:

Painamme inflaation alas, tuli mitä tuli, EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde Ylen erikoishaastattelussa helmikuussa.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *