- 29 heinäkuun, 2023
Putinia vastustavat aktivistit sinnittelevät Venäjällä, mutta käteinen, kryptovaluutta ja vapaaehtoistyö tuovat helpotusta
Venäjällä kansalaisyhteiskunta tukahtuu ja aktivistien taloudellinen tilanne murtuu. Länsimaista tulevat rahansiirrot ovat joko kiellettyjä tai hankalia. Hallintoa ja sotaa vastustavien järjestöjen tukeminen myös maan sisältä käsin voi johtaa sakkoihin ja jopa vankeuteen.
Suurin osa venäläisistä kansalaisjärjestöistä toimii nyt vapaaehtoisvoimin joko ilman mitään rahaliikennettä tai Venäjän sisältä saatavan rahoituksen turvin.
Näin kertoo ihmisoikeusaktivisti Luoteis-Venäjältä, joka pysyy nimettömänä turvallisuussyistä. Hän vastustaa presidentti Vladimir Putinin hallintoa. Hänen nimensä ja taustajärjestönsä on Ylen tiedossa.
Miten sinä tulet toimeen ja rahoitat toimintaasi?
– Itselläni on muitakin tulonlähteitä [kuin järjestön rahoitus]. Niitä ongelmia minulla ei ole. Olen työskennellyt kansalaisjärjestöille useita vuosia, mutta ollut myös vapaaehtoisena, venäläinen aktivisti muotoilee sähköpostitse.
Aktivisti muistuttaa, että varsinkin julkisen sektorin työntekijöille sekä toimittajille ulkomaiseksi agentiksi julistaminen tarkoittaa käytännössä potkuja töistä ja elinkeinon loppumista.
– Jo rahan lahjoittaminen ei-toivotuiksi järjestöiksi ja ekstremistisiksi (eli äärijärjestöiksi) julistetuille järjestöille tai niissä toimiminen voi johtaa seurauksiin, myös oikeustoimiin, hän sanoo.
Tämä tarkoittaa yleensä sakkoja, pidätyksiä tai jopa vankeutta.
Hänen mukaansa ”ulkomaisiksi agenteiksi” ja ”ei-toivotuiksi” julistettujen järjestöjen toiminta on vähentynyt merkittävästi Venäjällä. Ei-toivotuiksi tai vastaaviksi on julistettu Venäjällä muun muassa ympäristöjärjestöjä kuten Greenpeace ja WWF, ihmisoikeusjärjestöjä kuten Memorial, faktantarkastusverkosto Bellingcat ja korruptionvastainen järjestö Transparency International.
”Hallinto on onnistunut eristämään meidät”
– Tuntuu, että Venäjän hallinto on onnistunut eristämään venäläisen kansalaisyhteiskunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, venäläinen aktivisti pohtii.
Monet läntiset kumppanit ovat myös itse vapaaehtoisesti päättäneet, etteivät enää halua tehdä yhteistyötä venäläisten järjestöjen kanssa.
– Se surettaa. Yhteisöjen eristäminen on paras lahja diktaattoreille.
Miten sinun mielestäsi länsimaista voi ja kannattaa auttaa venäläisiä aktivisteja Venäjällä?
– Yleisohjetta ei ole, mutta on paras keskustella heidän kanssaan ja kysyä, mikä on parasta apua juuri heille. Ainakin tehokasta ja vaaratonta on tukea venäjänkielistä mediaa, joka on siirtynyt Venäjän ulkopuolelle. Niillä edelleen on iso yleisö maan sisällä.
Vaikka satojatuhansia venäläisiä on lähtenyt Venäjältä, maassa on edelleen yli 140 miljoonaa ihmistä.
– Heistä osa jatkaa aktivismia. On sodanvastaisia mielenosoituksia, ympäristönsuojelutoimintaa paikallisella tasolla, aktivisti Luoteis-Venäjältä kertoo.
”Venäjällä olevia emme voi auttaa, liian vaarallista heille”
Venäjällä toimistonsa sulkenut norjalainen ympäristösäätiö Bellona koettaa tukea sieltä lähteneitä aktivisteja.
”Tilanne on paskamainen”, sanoo Bellonan perustajajäsen Frederic Hauge. Arkistokuva.
Bellona sulki toimipaikkansa Pietarissa ja Murmanskissa maaliskuussa 2022, sen jälkeen kun Venäjän presidentti Putin julisti hyökkäysoperaation Ukrainaan. Jo sitä ennen järjestö oli julistettu ulkomaalaiseksi agentiksi vuonna 2015.
– Meillä oli Venäjällä 18 työntekijää. Jouduimme irtisanomaan heidät, mutta koetimme tehdä sen hallitusti, hyvällä tavalla. Saimme avainhenkilömme pysymään toiminnassa Venäjän ulkopuolelta käsin, sanoo Bellonan perustaja Frederic Hauge puhelimitse Norjasta.
Seitsemän Bellonan entistä työntekijää asuu nykyään Vilnassa, Liettuassa. Heitä Bellona voi auttaa taloudellisesti.
– Mutta ketään Venäjällä olevaa emme voi auttaa. Se olisi vaarallista heille.
Toukokuussa Bellona julistettiin Venäjällä ”ei-toivotuksi” järjestöksi. Se tarkoittaa käytännössä, että järjestön toiminta on laitonta Venäjällä ja toimintaan osallistumisesta odottaa sakot tai jopa neljän vuoden vankeus. ”Ei-toivotun” järjestön rahoittaminen tai toiminnan järjestäminen taas johtaa jopa viiden tai kuuden vuoden vankeustuomioon.
Frederic Hauge joutuu asettelemaan sanansa tarkkaan, kun puhutaan epävirallisista yhteyksistä Venäjällä olevien aktivistien kanssa.
– Meillä ei ole yhteyksiä Venäjälle. Se olisi heille vaarallista. Epävirallisesti, no, meillä on kanavia hätätapauksia varten, Hauge myöntää.
Bellona keskittyy eritoten ydinvoimaloiden ja ydinjätteiden ympäristövaikutuksiin ja haittoihin.
– Tilanne on paskamainen. Emme enää saa tietoa ydinvoimala- ja ydinjäteonnettomuuksista Venäjällä kuin aiemmin. Emme voi myöskään varmistaa, pitääkö sieltä saatu tieto paikkansa, Hauge sanoo.
Aiemmin Bellona sai rahoitusta muun muassa Norjan ulkoministeriöltä sekä ympäristöhankkeista, jotka olivat mahdollisia ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan. Nyt yhteistyö on jäissä Venäjän tiukentuneiden lakien ja länsimaiden Venäjää kohtaan asettamien pakotteiden vuoksi.
Kryptovaluuttaa henkilökohtaisille tileille eri maissa
Taloudellisen tuen antaminen Venäjällä oleville aktivisteille on lähes mahdotonta, sanoo vanhempi tutkija Margarita Zavadskaya Ulkopoliittisesta instituutista sähköpostitse.
Venäläiset kuitenkin keksivät muita keinoja. Niitä ovat kryptovaluutat ja epävirallisten ryhmien nettikeräykset.
– On vaihtoehtoisia tapoja siirtää rahaa, jos käyttää tiettyjä kryptovaluuttoja henkilökohtaisilla tileillä eri maissa kuten Armeniassa, Kazakstanissa, Georgiassa tai Kirgisiassa. Näissä maissa venäläisten on suhteellisen helppoa avata tili tai henkilö voi valita virtuaalisen pankkitilin kolmannessa maassa.
Nämä ovat mahdollisesti kiellettyjä tai ainakin hankalia keinoja. Eivätkä ne ole täysin turvallisiakaan: kryptovaluuttojen ja nettikeräysten kanssa voi törmätä huijareihin ja rikollisiin.
– Moniin [somessa oleviin] ryhmiin voi luottaa, mutta tarkkaavaisuus on ensisijaisen tärkeää. Kannattaa tarkistaa venäläisiltä kansalaisjärjestöiltä ja niiden luotetuilta aktiiveilta, että onko keräys luotettava, Zavadskaja sanoo.
Venäläisten suosiman viestipalvelu Telegramin digitietosuoja ei ole täysin vedenpitävä, ja siksi siinä on riskejä. Telegramissa kuitenkin kerätään rahaa muun muassa sakkoja saaneiden aktivistien auttamiseksi.
– On erittäin tärkeää tukea sakkoja saaneita, koska nykyään vain harva menee mielenosoituksiin [ja saa siten sakkoja], ja tuhansille muille vähemmän rohkeille se [eli rahallisen tuen antaminen] on tapa osoittaa solidaarisuutta, sanoo nimettömänä pysyttelevä venäläinen aktivisti.
Lähteinä käytetty myös venäläistä mediaa ja nettilähteitä, mm. Venäjän ministeriöiden päätöksiä julkaisevaa sivustoa: https://gogov.ru/articles/unwanted-orgs ja venäläistä oppositiomediaa, mm. 7×7 -nettilehteä: https://semnasem.org/ , joka julistettiin Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi heinäkuussa 2023.
