- 16 huhtikuun, 2023
1700-luvun Suomessa eli ennustaja, joka väitetysti näki ennalta puhelimen, auton ja jopa Woltin tapaiset kuljetuspalvelut
”Päättömät hevoset vetävät kuormia rautaisia teitä pitkin.”
”Tulee suuri sota, jossa soditaan ilmassa, maalla, vedessä ja veden alla.”
”Valo kiikkuu langan päässä”
Juna. Maailmansodat. Sähkövalo.
Muun muassa näistä ilmiöistä Carl Harlund puhui paljon ennen niiden toteutumista.
Lentolaitteista ja sukellusveneistä kirjoittanut tieteiskirjailija Jules Verne syntyi vasta 12 vuotta Harlundin kuoleman jälkeen. Italialainen fyysikko Luigi Galvani vasta testaili sammakon säärillä eläinsähköä, kun Carl Harlund jo kertoi puhelimesta.
Kuka kumma tämä mies oli?
Ylioppilaasta ojankaivajaksi
Carl Harlund syntyi vuonna 1739 Uudessakaupungissa hyvin toimeentulevaan porvariskotiin. Hän valmistui ylioppilaaksi ja opiskeli Turun Akatemiassa 1760-luvulla. Isän kuolema 1763 tiesi Harlundille taloudellisia ja henkisiäkin vaikeuksia; kerrotaan että hän sai opiskeluaikoinaan hermoromahduksen. Opintaival katkesi siihen.
Elämänvaiheista 1770-ja 1780-luvuilla ei tiedetä kovin paljoa. Hän matkusteli ainakin Ruotsissa ja Saksassa.
Satakuntalaiseen pikkukylään hän saapui 1780-luvun lopussa mahdollisesti maanmittarin apulaisena.
Karvian kotiseutuhistorian tallentaja Eino Saari keräsi aikoinaan paljon tietoa Harlundista ja hänen ennustuksistaan.
Nostradamusta parempi
Maailman maineikkaamman ennustajan, 1500-luvulla Ranskassa eläneen Nostradamuksen profetiat ovat enemmän tai vähemmän epäselviä ja tulkinnanvaraisia.
Hänen karvialaisen kollegansa näkemykset tulevaisuuden ihmisten käytössä olevista leikkuupuimureista, sähkövalosta, puhelimista tai radioista sen sijaan ovat paljon tunnistettavampia.
”Viikatteita ei tarvita, koska heinät niitetään koneella.”
”Teiden varsilla on puhetlankoja kuin hämähäkin siimoja, toinen mies on toisel puol maailmaa ja toinen mies toisel puolel ja puhuvat välinsä.”
”Suomessa ei tarvita kuin yksi pappi jota voi kuunnella kotona sängyssä maaten.”
Carl Harlund – tai Haarlunti, kuten häntä Karviassa kutsuttiin – oli kiinnostunut mystiikasta ja salatieteistä. 1700-luvulla ne olivat monen muunkin säätyläisen kiinnostuksen kohde.
Karviassa Harlundin elämä tosin alkoi olla kaukana minkään sorttisesta säätyläisyydestä. Vaikka hän vielä pitkään olikin paikkakunnan koulutetuin ihminen – Karvian ensimmäinen kappalainen muutti sinne vasta 1798 – ei mennyt kauaakaan, kun hän jo hankki elantonsa kaivamalla ojia ja kuokkimalla peltoja.
Siinä sivussa eriskummallinen mies kaiverteli seiniin merkintöjään ja kalentereitaan. Viimeisen asuinpaikkansa aitan seinään hän kaiversi kalenterin, jolle antoi nimen ”Filosofin kalenteri.”
Myöhemmin kotiseutuhistorioitsija Eino Saari pyysi tähtitieteilijä Paul Kustaanheimoa selvittämään kalenterin sisältöä. Selvisi, että filosofin kalenteri alkoi vuoden 1800 kesäpäivän seisauksesta. Kalenteriin on merkitty satunnaisia päivämääriä, joiden merkitys ei ole selvinnyt. Harlund jatkoi merkintöjään 16 vuotta eteenpäin, melkein kuolemaansa saakka.
Aittaa ei enää ole olemassa, mutta kalenterin sisältö on kirjattu muistiin.
Harlundin tekemä pieni kaksipuolinen puualmanakka on Kansallismuseon kokoelmissa. Kalenteri on ohut, noin 12 cm pitkä, ja siihen on kaiverrettu merkkejä ja numeroita. Kalenterissa on eläinradan merkkien lisäksi oudompia merkkejä, joiden merkitystä ei tunneta.
Karviassa Harlundin kaiverruksia on jäljellä tiettävästi enää kirkon kellotapulin hirsissä.
Harlundilla oli myös papereita, joita hän säilytti arkussa. Hän varoitteli hukkaamasta niitä, koska kerran niitä tultaisiin hakemaan. Kerrotaan, että joku olisikin vienyt paperit tutkituttaakseen ne ja sille tielleen paperit olivat jääneet.
Viimeiset vuodet muiden avun varassa
Selkeimmin nykyaikaan sijoittuva Harlundin ennustuksista koskee kuljetuspalveluita.
”Kauppaan ei tarvitse mennä, koska tavarat tuodaan ostajan kotiin.”
Myös ilmoja ja paikallisia asioita Harlund ennusti osuvasti. Eräänä juhannuksena hän oli kyläläisten suureksi riemuksi mennyt kirkkoon sukset olkapäillään. Suksille tulikin käyttöä, koska jumalanpalveluksen jälkeen kaikkien yllätykseksi maassa oli 15 senttiä lunta.
Oman elämänsä suhteen hän ei kenties ollut kovinkaan kaukonäköinen. Mahtoiko hän tietää, että päätyisi ruotuvaivaiseksi, muiden avun varassa olevaksi vanhukseksi, jota kuljetettiin vuoroin talosta taloon?
Vanha ylioppilas Carl Harlund kuoli huhtikuussa 1816. Monet hänen ennustamansa asiat ja ilmiöt toteutuivat vasta yli sata vuotta hänen poismenonsa jälkeen.
Harlund oli oman aikansa poikkeusyksilö, jonka muisto edelleen elää Karviassa.
