- 16 huhtikuun, 2023
”Jos olisi ylimääräinen miljoona” – Ruotsissa seurat vastustavat
Jalkapallon Veikkausliigassa FC Inter hävisi lauantaina Tampereen Ilvekselle 1–2. Karvaan tappiosta teki Interin Timo Stavitskin maali, jota ei koskaan hyväksytty. Kaukolaukaus kävi selvästi maaliviivan yli, mutta tuomarit eivät tätä huomanneet.
Lue lisää: Katso, kuinka selvä Interin maali tuomaristolta jäi näkemättä – näin Palloliiton erotuomarivalmentaja kommentoi
Erotuomari Oliver Reitala oli sijoittunut noin 30 metrin päähän paikkaan, jossa pallon käymistä maaliviivan sisäpuolella oli vaikea havaita. Avustava erotuomari Mikko Alakarekaan ei nähnyt pallon käyneen maalissa.
– Virheitä sattuu, mutta nämä ovat aika kohtalokkaita virheitä. Jos pallo on metrin sisällä, se pitäisi mielestäni nähdä. Tuntui, että kaikki muut sen näkivät, kun vastustajatkin tajusivat heti, että pallo oli maalissa, Interin keskikenttäpelaaja Petteri Forsell sanoi Yle Urheilulle.
Lue lisää: Veikkausliigassa skandaalinkäryinen tilanne – tähtipelaaja Petteri Forsellin mukaan vastustajatkin myönsivät: ”Jos pallo on metrin sisällä”
Huippujalkapallossa laajasti käytössä oleva maaliviivateknologia olisi maalin havainnut, mutta Veikkausliigassa teknologia ei ole käytössä, kuten ei ole VAR-järjestelmäkään.
– Jos olisi ylimääräinen miljoona, ilman muuta siihen lähdettäisiin heti, Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa sanoo VAR-järjestelmän käyttöönotosta kotimaan pääsarjassa.
Veikkausliiga on selvittänyt, että VAR-järjestelmän sekä maaliviivateknologian muodostaman kokonaisuuden tuominen Veikkausliigaan olisi noin miljoonan euron investointi vuositasolla. Marjamaan mukaan pelkän maaliviivateknologian käyttöönottoa ei ole harkittu.
– Olemme katsoneet kokonaisuutta. Siinä ovat mukana VAR sekä maaliviivateknologia, Marjamaa kertoo.
VAR, eli Video Assistant Referee, on useimmissa Euroopan maissa käytössä oleva videoteknologinen apuväline kentällä tuomitsevalle erotuomarille. VARia voidaan käyttää neljässä ottelua muuttavassa tilanteessa.
”Pitää olla varma näkemästään”
Stavitskin hyväksymättä jäänyt maali puhutti laajasti mediassa lauantaina. Palloliiton huippuerotuomarien valmentaja Mattias Gestranius kuuli tapahtuneesta ollessaan lomamatkalla Kööpenhaminassa ja katsoi tilanteen itsekin jälkikäteen.
– Lomalla tai ei, niin huomenna keskustelen tuomariston kanssa tapahtuneesta. Olemme koulutuksessa ohjeistaneet tuomareita, että pitää olla varma näkemästään eri tilanteissa eikä saa arvailla. Tuomarit olivat oikein sijoittuneet, mutta siinä oli näköesteitä ratkaisevalla hetkellä, Gestranius kommentoi.
Erotuomari Reitala ei kommentoinut tilannetta ottelun jälkeen.
– Tuomarit voidaan kutsua lehdistötilaisuuteen antamaan kommentit jostakin tilanteesta, Gestranius sanoi.
Valkeakoskella ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi järjestää lehdistötilaisuutta. FC Interin päävalmentaja Jarkko Wiss ei halunnut kommentoida tilannetta Ylelle.
Tuomarit vaativat VARia
VARin puuttuminen Suomesta on puhuttanut vuosia. Jo vuonna 2018 Palloliiton silloinen erotuomaripäällikkö Jouni Hyytiä piti VARin saamista Suomeen jopa elinehtona sille, että Suomi pysyisi mukana kansainvälisessä kehityksessä.
– Toivon, että kolmen ja viiden vuoden välillä VAR-järjestelmä olisi jo Suomessa, mutta optimitilanteessa siihen siirryttäisiin kahden ja neljän vuoden välillä, Hyytiä sanoi tuolloin Yle Urheilulle.
Kokenut suomalaiserotuomari Antti Munukka sanoi STT:n haastattelussa, että VAR on Veikkausliigalle myös imagollisesti merkittävä kokonaisuus.
– On se myös uskottavuuskysymys liigamme kannalta, puhutaan kuitenkin varteenotettavasta ammattilaissarjasta, Munukka pohti.
Entinen huippuerotuomari, Mestarien liigaakin tuominnut Gestranius oli lokakuussa samoilla linjoilla. Hän sanoi Ylelle, että VAR pitää ottaa Suomeen, mikäli suomalainen jalkapallo kunnioittaa itseään.
– Futis ilman VARia ei ole huippufutista. Pelaamme erilaista futista, mitä Euroopassa pelataan, Gestranius latasi.
Munukka huomautti myös, että VAR tarvittaisiin Suomeen erotuomareiden kehittymisenkin takia. Samaa on sanonut Gestranius.
– Euroopan jalkapalloliitto Uefa lisää VARin käyttöä kilpailuissaan koko ajan, nyt myös Konferenssiliigaan. Parhaisiin matseihin ei (suomalaistuomari) pääse, jos ei ole tuota VAR-kokemusta, Munukka pohti STT:lle.
– VAR pitäisi saada Suomeenkin. Ja kyllä se tuleekin, haluttiin tai ei, Munukka painotti.
VAR, tai sen puuttuminen, vaikuttaa myös pelaajiin. VAR oli syksyllä isosti esillä, kun HJK:lta hylättiin maali AS Romaa vastaan Eurooppa-liigassa.
HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti totesi, että suurseurojen pelaajat ovat tottuneita VARiin ja osaavat hyödyntää sitä.
– Meillä on oppimista. Tietyt rikkeet, jotka eivät muissa peleissä tule ilmi, korostuvat. Sekin on kokemusta, että osaa pelata sellaisissa peleissä ja osaa hyödyntää sitä. Siinäkin on kuitenkin inhimillinen elementti saada tuomari menemään sinne VAR-tarkastukseen, Riihilahti sanoi.
Gestranius oli tuosta näkemyksestä samaa mieltä.
– Mutta hankalaahan se on, jos sitä ei saa käyttää kuin muutamassa hassussa pelissä vuodessa, Gestranius totesi.
Lue lisää: Jopa tällaisissa jalkapallon lilliputtimaissa VAR on käytössä – tuomariasiantuntijalta kova viesti Suomen tilanteesta
Forsell pohtii, että etenkin Stavitskin laukauksen kaltaisiin tilanteisiin tulisi saada jonkinlaista apua tuomareille. Hänen mukaansa epäselvät maalitilanteet olisivat selkeimpiä tarpeita ylimääräiselle avulle.
– Jos pelissä olisi esimerkiksi yksi tuomari paikanpäällä katsomassa, onko tilanne maali vai ei. Se ei varmaan mitään miljoonia maksaisi, mutta en tiedä, voisiko noin tehdä.
Ruotsissa VAR kerää vastustusta
VAR on laajalti käytössä ympäri eurooppalaisten sarjojen. Esimerkiksi Albania, Georgia ja Kosovo ovat maita, joissa VAR on käytössä. Ruotsissa näin ei ole. Järjestelmä kerääkin länsinaapurissa äänekästä kritiikkiä.
SVT uutisoi marraskuussa (siirryt toiseen palveluun), että yhdeksän Allsvenskanin seuraa ilmoitti Ruotsin jalkapalloliitolle vastustavansa VARin käyttöönottoa sarjassa. Ruotsin miesten pääsarjassa pelaa 16 joukkuetta.
Syiksi vastustukselle seurat kertoivat muun muassa, että järjestelmä epäonnistuu sille tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisessa, se heikentää katsomokokemusta sekä hinta on liian kallis.
Marjamaan mukaan Suomessa seuroissa tällaista vastustusta ei ole.
– Suhtautuminen on ollut enemmänkin sellaista, että ihan hyvä, jos pystyttäisiin löytämään ratkaisu, joka voitaisiin viedä eteenpäin, Marjamaa avaa seurojen kanssa käytyä keskustelua.
Hän painottaa, että kyse on puhtaasti kustannyskysymyksestä.
– Emme ole löytäneet rahoitusmallia, että olisi ylimääräinen miljoona vuodessa käyttää järjestelmään.
Marjamaan mukaan Suomessa on selkeä halu edetä asian kanssa. Talous vain ei anna siihen tällä hetkellä mahdollisuutta. Sarjan toimitusjohtaja ei halua arvioida, milloin järjestelmä mahdollisesti tulisi käyttöön Suomessa.
– Toivottavasti saadaan jossain vaiheessa, hän päättää.
