”Olen saanut helpotusta lähes kaikkiin vaivoihini”

Airfryer piippaa oululaisen kaksion keittonurkkauksessa sen merkiksi, että liha on sopivan kypsää syötäväksi. Maaret Lyytinen, 32, nostaa haarukalla entrecote-pihvin lautaselleen ja lisää sen kylkeen palan lohta sekä kasan kinkkua.

Siinä on Lyytisen lounas, noin 200–300 gramman lihaisa annos. Hän on puolisen vuotta noudattanut ruokavaliota, johon kuuluu pelkästään eläinperäisiä tuotteita. Ruokahetket ajoittuvat keskipäivän tienoille ja illansuuhun. Aamun hän paastoaa.

– En syö ollenkaan vihanneksia, hedelmiä enkä varsinkaan leipää, pastaa tai riisiä, en perunoita tai juureksia muutenkaan. En juo teetä, en kahvia enkä alkoholia, Lyytinen luettelee.

Hiilihydraatteja hänen ruokavaliossaan on nolla.

Kyse on carnivore-ruokavaliosta, joka tiukimmillaan sallii vain tiettyjen eläinperäisten tuotteiden ja suolan syömisen. Juomana on joko tavallinen vesi tai mineraalivesi.

Hullulta tuntunut dieetti toimi

Maaret Lyytinen syö vain eläinperäisiä tuotteita omasta mielestään terveyssyistä.

Häntä on jo pitkään kiinnostanut ravinnon vaikutus terveyteen ja yleiseen olotilaan, juurisyistä lähtien, yksittäisten ravintoaineiden ja jopa biokemian tasolta.

Lyytinen on kouluttautunut diplomiravintoterapeutiksi, mutta hän ei työskentele alalla.

Hän vakuuttaa tietävänsä, mitä tekee.

Vuosien varrella Lyytisellä on ollut monia ravintoon liittyviä kokeiluja, joista hän on toivonut apua vaivoihinsa, kuten allergiaoireisiin, ahdistukseen, kipeisiin kuukautisiin, iho-ongelmiin ja jatkuvaan väsymykseen. Hän esimerkiksi suosi pitkään kasvispainotteista ruokaa – jopa niin vankasti, että hänet tunnettiin kasvis-Maaretina. Siitäkään ei löytynyt apua.

Vuosi sitten Lyytinen tutustui lihansyöntidieettiin, carnivoreen. Hän piti sitä aluksi ”hullujen hommana”, mutta perehtyi huolella asiaan ja päätti tarttua itselleen uudenlaiseen ruokavalioon.

– Mietin vielä oman kokeiluni alkuvaiheilla, että kuolenkohan keripukkiin tai sydänkohtaukseen kuukauden päästä. En kuollut. Sen sijaan tuntuu, että tämä ruokavalio on vihdoin tuonut helpotusta lähes kaikkiin vaivoihini. Haluan jatkaa ja katsoa, katoavatko loputkin vaivat.

Avaa kuvien katselu

Ravitsemusprofessori tyrmää

Kun Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kuulee Maaret Lyytisen ruokavaliosta, hän on pöyristynyt.

– Olen harvoin kuullut mitään noin tyhmää. Tuohan on hidas itsemurha, hän tokaisee.

Fogelholm sanoo, että ihminen ei pärjää pelkillä eläinkunnan tuotteilla, koska silloin hän ei saa elintärkeää C-vitamiinia. Tämä opittiin jo keskiajalla, kun merimiehet kuolivat C-vitamiinin puutostautiin eli keripukkiin.

Fogelholm varoittaa, että keripukki uhkaa myös Lyytistä, ellei hän täydennä liharuokavaliotaan C-vitamiinilla. Lisäksi pelkän lihansyönnin riskinä on sairastua esimerkiksi syöpään, sydän- ja verisuonitautiin ja kakkostyypin diabetekseen.

– Jos kysytään, kumpi ruokavalio on terveellisempi, vain lihaa tai ei lainkaan lihaa, niin ylivoimaisesti se, ettei lainkaan lihaa, hän sanoo ja lisää, että lihansyönti on myös ilmastonmuutoksen kannalta ”kestämätöntä touhua”.

Virallisten ravitsemussuositusten (siirryt toiseen palveluun)mukaan lihavalmisteita ja punaista lihaa tulisi syödä korkeintaan puoli kiloa viikossa. Fogelholm on toiminut ravitsemussuositukset valmistelleen työryhmän puheenjohtajana.

Kunnolla rasvaa ja suolaa

Maaret Lyytisen dieetin jujuna on syödä eläinperäisiä tuotteita mahdollisimman monipuolisesti. Naudan- ja porsaanliha sekä sisäelimet maistuvat. Maksapihveihin hänellä on välillä ihan himo. Hän syö toisinaan myös luuydintä ja rustoja. Kana kelpaa, jos siinä on rasvainen nahka mukana. Merenelävätkin käyvät.

Rasva on lihan syöjälle tärkeä energianlähde. Siksi esimerkiksi vähärasvaisen jauhelihan Lyytinen jättää kaupan hyllyyn. Myös suolaa täytyy olla lihan päällä sen sisältämän mineraalin takia. Suolan käyttöä hän on kuitenkin viime aikoina vähentänyt.

– Kunhan syö monipuolisesti kaikenlaisia erilaisia eläinperäisiä tuotteita, kyllä ne vitamiinitkin sieltä tulevat, Lyytinen uskoo.

Purkista hän ottaa D-vitamiinia ja kaliumia. C-vitamiinitäydennyksen suhteen hän sanoo olevansa nykyään tietoisesti entistä tarkempi, koska katsoo saavansa C-vitamiinia esimerkiksi maksasta.

Syöminen on kannanotto

Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä pitää pelkkään lihaan keskittyvää ruokavaliota kulttuurihistorian näkökulmasta ääripäisenä valintana.

Hänen mukaansa ravitsemussuosituksista poikkeavissa ruokavalioissa useimmiten korostuu se, että omasta ruokavaliosta jätetään pois joitakin ruoka-aineita – joko terveyden takia tai yhä useammin myös eettisistä tai ympäristöön liittyvistä syistä. Tällainen on esimerkiksi karppaus eli hiilihydraattien välttäminen.

Erikoisuudestaan huolimatta Maaret Lyytisen ratkaisu kuvastaa Mäkelän mukaan hyvin 2000-lukua, jolloin yhtenäisestä ruokakulttuurista on siirrytty yhä enemmän yksilöllisiin valintoihin, suureksi joukoksi erilaisia ruokavalioita.

– Samaan aikaan syöminen on usein eräänlainen kannanotto maailman menoon. Siinä yhdistyvät kuluttajien mahdollisuus tehdä yksilöllisiä valintoja ja yhteiskunnallisen keskustelun tuottamat paineet siitä, minkälaisia valintoja Suomessa vuonna 2023 pidetään suotavana tai toivottavana. Osa ihmisistä saattaa kokea pelkän lihan syönnin provosoivaksi.

Lihansyöjä toivoo ruokarauhaa

Maaret Lyytinen tietää, että hänen ruokavalionsa kauhistuttaa monia ihmisiä. Hän muistuttaa ruokarauhan tärkeydestä.

– Annetaan kaikille rauha ja vapaus löytää itselleen parhaalta tuntuva tapa syödä. Huolen voi esittää ja kysymyksiä voi kysyä, mutta ketään ei saa kiusata senkään perusteella, mitä hänen lautasellaan on.

Lihaisa ruokavalio ei ole ongelmaton Lyytiselle itselleenkään. Matkustelu on erikoisella dieetillä hankalaa, eikä kavereidenkaan kanssa tule lähdettyä syömään ravintolaan, vaikka Lyytinen pitää ruokailun sosiaalista puolta tärkeänä.

Myös esimerkiksi juhlapyhät ja merkkipäivät herkkuineen koettelevat lihansyöjää.

Kaikkein hankalimpina asioina liharuokavaliossaan Lyytinen pitää kuitenkin ilmasto- ja eläinsuojeluasioita. Eläinten hyvinvointi on hänelle tärkeää. Siksi hän pyrkii ostamaan lähes kaiken lihan lähituottajilta, joiden tietää kasvattavan mahdollisimman hyvää lajityypillistä elämää eläviä eläimiä.

Hänen lautaseltaan ei löydy myöskään lihaa, joka on lennätetty Suomeen toiselta puolelta maapalloa.

Millaista ruokavaliota sinä noudatat ja miksi? Voit keskustella aiheesta 20. maaliskuuta klo 23:een saakka.