- 14 maaliskuun, 2023
Suomalaiskoteja uhkaa mittava pakkoremontointi, kun EU-parlamentti hyväksyi kiistellyn ehdotuksen: taloista halutaan vähäpäästöisiä
Suomalaisista kerrostaloista ja omakotitaloista noin puolet pitäisi korjata, jos EU:ssa uusittavana oleva rakennuksia koskeva energiatehokkuusdirektiivi astuisi voimaan parlamentin esittämällä tavalla.
EU-parlamentti hyväksyi teollisuusvaliokuntansa ehdotuksen tiistaina.
– Jos direktiivi toteutuisi parlamentin hyväksymässä muodossa, noin 1,5 miljoonaa asuntoa, joista lähes 570 000 omakotitaloja, olisi korjattava täyttämään uudet energiatehokkuusvaatimukset kymmenessä vuodessa, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Parlamentin ehdotus on siis kireämpi kuin komission. VTT arvioi aiemmin julkistetun komission ehdotuksen tarkoittavan lähes puolen miljoonan asuinrakennuksen pakkokorjausta.
Kiristyvällä sääntelyllä asuinrakennuksista halutaan mahdollisimman vähäpäästöisiä ja energiaa vähän kuluttavia.
Suomen Omakotiliiton lisäksi myös Kiinteistöliitto, Kaupan liitto, Kuntaliitto, matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa sekä kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ovat pitäneet energiatehokkuusdirektiiviä Euroopan parlamentin hyväksymässä muodossa erittäin kalliina ja aikataulultaan epärealistisena.
Huoli ei ole tuulesta temmattu.
Suomessa direktiivin päävalmistelijana ympäristöministeriössä on toiminut ympäristöneuvos Maarit Haakana. Suomi ei ehdotuksille lämpene.
– Pidämme tärkeänä, että rakennusten energiankulutusta pienennetään, mutta komission ja parlamentin keinoja emme pidä hyvinä. Suomessa ei haluta, että rakennuksia vaadittaisiin korjaamaan ennenaikaisesti ilman varsinaista korjaustarvetta. Se on tuhlausta, jos toimivia rakenteita puretaan vain energiatehokkuusluokan parantamisen takia.
Uhka pakkokorjauksista on Haakanan mukaan olemassa.
– On se mahdollista. Toivotaan, että niin ei käy. Uhka syntyy siitä, että olemassa olevat rakennukset olisi korjattava tiettyihin energialuokkiin tietyllä aikataululla.
Tavoitteena korjata joka maan ”huonoimmat” rakennukset
Energiatehokkuusluokkia (siirryt toiseen palveluun) kuvataan tunnuksilla A, B,C,D,E,F ja heikoimpana luokkana G.
Komissio ehdottaa (siirryt toiseen palveluun)peruskorjauksiin uusia EU:n tason energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Niissä edellytetään, että energiatehokkuudeltaan heikoin 15 prosenttia kunkin jäsenvaltion rakennuskannasta parannetaan energiatehokkuustodistuksen luokasta G vähintään luokkaan F vuoteen 2030 mennessä. Seuraava parannusvelvoite olisi kolme vuotta myöhemmin luokkaan E.
Parlamentti (siirryt toiseen palveluun)otti siis vielä tiukemman kannan ja ehdotti, että olemassa olevien asuinrakennusten tulee saavuuttaa vähintään tehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja D vuoteen 2033 mennessä.
Julkisia rakennuksia vaatimukset koskisivat jo tätä aiemmin.
Lisäksi esityksessä vaaditaan jäsenmailta kansallisia remontointisuunnitelmia, joihin kuuluisi tukijärjestelyjä ja muuta rahoitusta. Tuen tulisi olla merkittävää suurten remonttien kohdalla, erityisesti heikoimpien energialuokkien rakennusten tapauksessa, ja haavoittuvimmille kotitalouksille olisi kohdennettava erityistukea.
Haakanan mukaan ehdotuksen iso ongelmakohta on sekin, että Suomessa huonoimpia G-luokan rakennuksia ei juuri ole. Rakennuksista 15 prosentin pudottaminen G-luokkaan romuttaisi nykyisen energiatodistusluokituksen.
Suomi haluaisi velvoitteen pois asuinrakennuksilta
Uhka pakkoon poistuisi, jos direktiivin jatkomuotoilussa voittaisi EU:n neuvoston kanta, jota myös Suomi on ollut muovaamassa.
– Neuvoston ehdotuksessa velvoite korjauksiin ei tulisi asuinrakennusten omistajille vaan jäsenvaltioille, jolloin asuinrakennuskantaa tarkasteltaisiin kokonaisuutena. Toki neuvostonkin ehdotuksessa rakennusten energiatehokkuutta pitää parantaa, mutta kansallisesti se voitaisiin tehdä suunnitellusti ja tarkoituksenmukaisesti. Mutta voittaako neuvoston kanta, se nähdään sitten kun neuvottelut ovat ohi, Haakana sanoo.
Haakana tarkoittaa parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluja.
Sopu direktiivin lopullisesta muotoilusta syntynee tämän vuoden aikana.
– Tällä hetkellä ei tarvitse olla huolissaan. Katsotaan ensin mikä tulee olemaan lopputulos.
Mutta tuleeko senkään jälkeen kukaan oikeasti energiatodistuksia tai eristeiden paksuuksia tarkistamaan?
– Jos joku asia säädetään pakolliseksi, niin kyllä sitä yleensä myös valvotaan. Eli seuraamuksia tulee, jos ei tee niinkuin pitää. Energiatodistuksistakin on jo ensimmäiset uhkasakot annettu viime syksynä, kun todistusta ei ole hankittu, sanoo Haakana.
Lisää eristeitä ja aurinkopaneeleja
Mutta mitä remontteja olisi edessä, jos ja kun talossa pitäisi tehdä tehokkuusloikka?
Vantaalaisen 70-luvun kerrostalon hallituksen puheenjohtaja Lasse Mäkinen tietää, että ainakin tarvittaisiin paljon rahaa.
– Tällä hetkellä energialuokkamme on F, joten kyllä sen nostaminen vaatisi lämmitysjärjestelmän automatisoinnin ja jonkun uusiutuvan energiantuotannon laittamista tähän taloon.
Yhtiössä on jo tehty julkisivuremontti ja ikkunat uusittu. Putkiremonttikin on pian edessä. Energiatehokkuuden parantamista aiotaan silti miettiä ilman pakkoakin.
– Tarkoitus on pohtia eri vaihtoehtoja eli maalämpöä, aurinkosähköä ja poistoilmalämpöä, jotta oltaisiin varauduttu siihen mitä tulevaisuus tuo tulleessaan, Mäkinen sanoo.
Espoolaisen Antti Järvisen vuonna 2002 valmistunut sähkölämmitteinen omakotitalo varaavalla takalla on nykyluokituksella tavoitellussa D-luokassa, mutta se johtuu myös matkanvarrella tehdyistä remonteista.
– Olemme lisänneet välikattoon fylliä ja asensimme sisään ilmalämpöpumpun. Lisäksi reilu vuosi sitten asensimme myös aurinkopaneelit, jotta saisimme sähkönkulutusta alaspäin. Seinät on puolestaan jo valmiiksi 40 senttiä paksut, että ei tässä enää muuta ainakaan itse enää keksi. Ehkä ikkunat, jos ne vain olisi tarve joskus vaihtaa, Järvinen kertoo.
Kiinteistöliiton johtavalla asiantuntijalla Petri Pylsylläkin on tehtävälista valmiina.
– Jos rakennus on huonoimpien joukossa, niin lähtökohtaisesti lämmöneristystä pitäisi lisätä ja ikkunoita eristää tai vaihtaa. Lämmitysmuotokin pitäisi ehkä vaihtaa fossiilittomaan esimerkiksi maalämpöön.
Voit keskustella aiheesta 15.3. klo 23 saakka.
