Uusi hallitus aikoo tehdä mittavia muutoksia työelämään – kokosimme kuusi keskeistä asiaa

Ensireaktioissa työelämäkirjaukset ovat saaneet kiitosta työnantajapuolelta, mutta pöyristyttäneet palkansaajapuolen edunvalvontaa.

Avaa kuvien katselu

Uusi hallitus aikoo tarttua työelämän lainsäädäntöön monin keinoin.

Perjantaina julkaistussa hallitusohjelmassa on liuta keinoja, joilla hallitus haluaa muun muassa purkaa työllistämisen esteitä ja vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Samalla työnteon kannustimia halutaan lisätä.

Ensireaktioissa työelämäkirjaukset ovat saaneet kiitosta työnantajapuolelta, mutta pöyristyttäneet palkansaajapuolen edunvalvontaa.

Kokosimme kuusi keskeistä muutosta hallitusohjelmasta.

1. Työntekijän irtisanomista helpotetaan

Irtisanomiseen riittää jatkossa asiallinen syy, kun tällä hetkellä laki vaatii painavan ja asiallisen syyn. Irtisanomisen helpottamiseen liittyvä kirjaus on hallitusohjelmassa hyvin lyhyt eikä sitä tarkemmin taustoiteta.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen arvioi Iltalehdelle, että asiallinen syy voi täyttyä helposti. Hänen mukaansa oikeuskäytäntö lopulta määrittää, millaiseksi irtisanomiskynnys muodostuu.

2. Määräaikaisuus ei aina tarvitse perustetta

Jatkossa vuoden määräaikainen työsopimus olisi mahdollista tehdä myös ilman erityistä perustetta.

Tällä hetkellä työsopimus on lähtökohtaisesti tehtävä toistaiseksi voimassaolevana, jos määräaikaisuudelle ei ole perustetta. Perusteita voivat olla esimerkiksi sijaisuus tai se, että työntekijää tarvitaan tietyn ajan kestävään projektiin.

Vuoden mittaisille määräaikaisuuksille ei siis jatkossa tarvitsisi enää perustetta. Samalla lainsäädännöllä varmistettaisiin, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista, joka on ollut monilla aloilla ongelma.

3. Ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi

Sairausajan palkkausta aiotaan muuttaa siten, että ensimmäiseltä sairauslomapäivältä ei maksettaisi palkkaa, ellei työ- tai työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos sairausloma kestää yli viisi päivää, palkka kuitenkin maksettaisiin myös ensimmäiseltä päivältä.

Sairauspoissaolojen palkattomuus aiheutti oppositiossa ja palkansaajapuolella tyrmistystä.

Ruotsissa ensimmäisen sairauspäivän karenssi on ollut käytössä jo 1990-luvulta lähtien. Siellä summa lasketaan niin, että keskimääräisestä sairausajan viikkoansiosta vähennetään viidennes. Myös Ruotsissa palkaton sairauspäivä jakaa poliittisen kentän.

4. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastetaan

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa aiotaan porrastaa niin, että tuki olisi isompi työttömyyden alussa ja laskisi, kun työttömyys pitkittyy.

Porrastus toteutetaan niin, että kahdeksan työttömyysviikon jälkeen etuuden taso laskee 80 prosenttiin alkuperäisestä tuesta. 34 viikon jälkeen tuki laskee 75 prosenttiin.

Näin hallitus pyrkii vähentämään kuluja ja lisäämään työttömien kannustimia hakea töitä. Työttömyysturvaan puuttuminen työnteon kannustimena on jakanut asiantuntijoiden mielipiteitä.

5. Lakko-oikeutta rajataan

Työriitatilanteissa tukilakkojen on oltava *”*kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin” ja niiden vaikutusten on ”kohdistuttava vain työriidan osapuoliin”. Laittomaan lakkoon osallistumisesta voitaisiin määrätä työntekijälle 200 euron sakko.

Työntekijäkeskusjärjestöt tyrmäsivät lakkorajoitukset tuoreeltaan. Erityisesti yksittäisen työntekijän sakottaminen on palkansaajapuolen mukaan iso periaatteellinen muutos, joka voi vaikuttaa siihen, etteivät työntekijät uskalla enää vaatia oikeuksiaan.

Hallitus haluaa myös vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia. Työriidoissa valtakunnansovittelijan sovintoehdotus ei voisi ylittää niin sanottua palkankorotusten yleistä linjaa. Se määrittyy tyypillisesti neuvottelut avaavien vientialojen palkankorotuksissa.

6. Paikallista sopimista edistetään

Paikallinen sopiminen tulisi mahdolliseksi kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä on. Tämä on ollut elinkeinoelämän tavoite.

Tällä hetkellä järjestäytyneillä eli liittoon kuuluvilla työnantajilla on järjestäytymättömiä suuremmat mahdollisuudet sopia asioita paikallisesti, monessa kysymyksessä työlainsäädäntöä joustavammin. Paikallista sopimista tehdään usein esimerkiksi palkkaukseen, työaikaan tai vuosilomaehtoihin liittyvissä asioissa.

Nyt paikallista sopimista halutaan siis laajentaa koskemaan kaikkia yrityksiä.