”Täytyy miettiä, mistä tämä on oire”

Lempäälän sivistysjohtaja Nina Lehtinen toivoo, että kouluun ollaan yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos tapahtuneesta on syntynyt nuorelle huoli.

Avaa kuvien katselu

– Kyllähän tämä ajatuksia herättää, että yhteiskunta on muuttunut ja muuttumassa.

Näin kuvailee tuntemuksiaan Lempäälän sivistysjohtaja Nina Lehtinen kuultuaan, että Kuljun alakoulun lipputankoon vedettiin hakaristilippu tiistai-iltana.

Lehtisen mukaan Lempäälän kouluissa on ollut aiemmin tavanomaisia nuorison ilkivaltatapauksia, mutta ei mitään natsisymboliikkaan liittyvää ennen tiistaita.

– Kyllä tämä pysäyttää. Täytyy miettiä, mistä tämä on oire ja mikä on juurisyy, Lehtinen sanoo.

Lehtinen on saanut Kuljun alakoulun rehtorilta viestin, että toistaiseksi opiskelijoiden huoltajat eivät ole ottaneet yhteyttä asian tiimoilta. Koulu on kuitenkin valmiustilassa, mikäli yhteydenottoja tulee.

Lehtinen kehottaa olemaan kouluun yhteydessä matalalla kynnyksellä, mikäli lapsella syntyy kotona huoli tapahtuneesta.

– Aina, kun joku asia nousee esille, me pysähdymme aikuisina sen ääreen. Vielä ei ole tullut mitään esille, mutta ei voi sanoa etteikö tulisi.

Aiemmin tällä viikolla Aamulehti kertoi Ylöjärven Metsäkylässä suojatiehen tehdyistä hakaristeistä ja rasistisista kommenteista. Metsäkylän koulun rehtori Satu Lähteenmäki kertoo, ettei koulu ole saanut yhteydenottoja huoltajilta tai opiskelijoilta tapahtuneeseen liittyen.

Ylöjärvi ja Lempäälä sijaitsevat molemmat Pirkanmaalla.

”Ymmärrystä pitää olla”

Nina Lehtisen mukaan kouluilla on haastava tehtävä tämän päivän yhteiskunnassa, koska eri asioista on monenlaisia mielipiteitä ja näkemyksiä.

Lehtinen kertoo, että nuoret näkevät sosiaalisen median kautta paljon asioita, joita he eivät välttämättä ymmärrä. Onkin siis tärkeää, että natsi-Saksan tapahtumista ja historiasta ylipäätään kerrotaan selkeällä tavalla kouluissa.

– Tilannetajua ja ymmärrystä pitää olla. Luotan meidän opettajiin täysin siinä, että he opettavat niin, että lapset ymmärtävät, Lehtinen sanoo.

Nykypäivää ei voi ymmärtää ilman historiaa, kertoo Lehtinen.

– Maailman historiassa ja Suomen historiassa on käynyt asioita, jotka juontavat tähän päivään. Oikean tiedon tuominen on tärkeää, Lehtinen sanoo.

Natsi-Saksan historiaa käsitellään kouluissa

Peruskoulun osalta natsi-Saksaa käsitellään kahdeksannella luokalla.

Lisäksi opetussuunnitelman mukaan yhdeksäsluokkalaisten yhteiskuntaopin tunneilla oppilaita ohjataan toimimaan ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan.

Lukion opetussuunnitelman mukaisesti natsi-Saksaa käsitellään pakollisella kurssilla, eli jokainen lukio-opiskelija saa aiheeseen liittyvää opetusta peruskoulun jälkeen.

Aihetta käydään hyvin kattavasti läpi, kertoo Metsäkylän koulun historian ja yhteiskuntaopin opettaja Suvi Lammi.

– Ensin on pohjustettu mitä tapahtui, miten fasismiin päädyttiin, mitä se piti sisällään, mitä holokausti oikein oli ja millaisia seurauksia tällä toiminnalla oli, Lammi kertoo.

Nina Lehtisen mukaan Opetushallitukselta tulee monesti neuvoja kouluille ja opettajille, kun jokin aihe on pinnalla.

– Jos tulee tällaisia ilmiöitä, niin sieltä ohjeistetaan opetuksen järjestäjiä, miten toimia.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan kello 23:een saakka.