Suomi on pian Natossa – lue helpot vastaukset, mitä tapahtuu seuraavaksi

Suomen Nato-jäsenyydelle ei ole enää esteitä, sillä Turkin parlamentti on viimein vahvistanut Suomen Nato-jäsenyyden.

Unkari ratifioi sen jo maanantaina.

Seuraavaksi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan hyväksyy lain, ja Suomen toukokuussa 2022 alkanut hakuprosessi saadaan monien vaiheiden jälkeen päätökseen.

Mitä nyt tapahtuu, mihin Suomi sitoutuu, ja mitä se saa?

Tässä jutussa kerromme vastaukset kymmeneen Natoon liittyvään kysymykseen.

1. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kutsuu Suomen liittymään Natoon eli virallisesti Pohjois-Atlantin sopimukseen.

Suomen edustaja matkustaa Washingtoniin tallettamaan hakemuspaperit Yhdysvaltain ulkoministeriöön. Vielä ei tiedetä, milloin tämä tapahtuu ja kuka toimii Suomen edustajana.

Heti tämän jälkeen Suomesta tulee Naton täysivaltainen jäsen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on arvioinut, että Suomi kuuluu Natoon toukokuussa.

2. Miksi Turkin parlamentti hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden, mutta ei edes käsitellyt Ruotsin hakemusta?

Turkin apulaisulkoministerin Burak Akçaparin mukaan Suomi on vastannut Turkin odotuksiin Ruotsia paremmin alusta lähtien.

Turkissa parlamentin äänestystä Suomen Nato-jäsenyydestä pidettiin muodollisuutena, sillä ulkoasiainvaliokunta hyväksyi Suomen jäsenyyden yksimielisesti jo aiemmin.

Suomen toimista on nostettu esiin muun muassa poliisin puuttuminen mielenilmaisuihin, joissa olisi ollut esillä Turkin terroristijärjestöiksi luokittelemien ryhmien tunnuksia, sekä puolustustarvikevientiä koskeneiden rajoitusten poistaminen.

3. Onko jäsenyyden edellyttämät toimenpiteet hoidettu Suomessa täysin kuntoon?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti Suomen Nato-jäsenyyttä koskevat lait presidentin esittelyssä Valtioneuvoston linnassa 23. maaliskuuta.

Niinistö halusi, että Suomi on valmis liittymään Natoon heti, kun ratifiointi Turkilta on saatu.

4. Mihin Suomi sitoutuu Nato-jäsenyyden myötä?

Suomi lupautuu puolustamaan muita Nato-maita, jos ne joutuvat hyökkäyksen kohteeksi.

Pohjois-Atlantin sopimuksen (siirryt toiseen palveluun) viides artikla sitoo Nato-maat auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenvaltiota tarvittaessa vaikka aseellisesti.

Jäsenvaltiot päättävät itse, miten laajasti ne osallistuvat operaatioihin. Naton toiminta kuitenkin perustuu siihen, että apua annetaan, kun sitä tarvitaan.

Natolla on myös suunnitelmia, jotka ohjaavat yhteistä puolustusta eri maissa. Etenkin etulinjan maissa, joihin Suomi kuuluu, yhteinen puolustus on erittäin tärkeää.

5. Mitä Suomi saa Nato-jäsenyyden myötä?

Suomi saa samat yllä mainitut turvatakuut, joihin se itse sitoutuu Pohjois-Atlantin sopimukseen liittymisen myötä.

6. Mistä asioista Suomi päättää itse?

Suomi voi osallistua rauhan ajan tehtäviin oman harkintansa mukaisesti.

Kriisinhallintaoperaatioihin, sotaharjoituksiin ja muihin rauhan ajan tehtäviin osallistumisesta Suomi päättää itse.

Käytännössä kuitenkin odotetaan, että ne Nato-maat, joilla on kykyä, osallistuvat rauhan ajan tehtäviin. Tämä vahvistaa yhteistä puolustuskykyä.

Nato valvoo ilmatilaa sellaisten jäsenmaiden alueilla, jotka eivät itse siihen pysty, kuten Baltian maissa ja Länsi-Balkanilla.

Lisäksi kaikkiin Baltian maihin ja Puolaan on sijoitettu noin tuhannen sotilaan vahvuinen Naton taisteluosasto. Ne ovat ”pelotejoukkoja”, jotka ovat jatkuvassa taisteluvalmiudessa. Niiden tärkein tehtävä on ennaltaehkäistä vastustajan mahdollista hyökkäystä etulinjan maihin.

Natolla on myös nopean toiminnan joukot, joiden kokonaisvahvuus on noin 40 000 henkilöä.

Merialueilla on neljä pysyvää, monikansallista merivoimaosastoa, joiden alukset ovat välittömässä valmiudessa.

Kumppanimaana Suomi on jo ollut mukana Naton sotaharjoituksissa, nopean toiminnan joukkojen valmiusvuoroissa ja kriisinhallintaoperaatioissa.

7. Millainen rooli Suomella voi Natossa käytännössä olla?

Moni asia selviää vasta sitten, kun Suomesta on tullut jäsenmaa.

Monet asiat liittyen Naton puolustukseen ovat liittokunnassa parhaillaan murrosvaiheessa ja uudistettavana, minkä vuoksi täsmällisiä arvioita ei ole mahdollista tehdä tässä vaiheessa.

Suomen panos Naton yhteiseen puolustukseen määrittyy asteittain jäsenyyden alettua, kun Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton eri toimintoihin ja saa lisätietoa eri kokonaisuuksista.

8. Miten Natossa suunnitellaan jatkossa Suomen puolustusta?

Suomen vaihtoehtoina Natossa ovat Norfolkin ja Brunssumin esikunnat. Esikunnalla on merkitystä sen kannalta, miten Suomen puolustus jatkossa muotoutuu.

Natoon liittymisen jälkeen Suomi päättää yhdessä Naton johdon kanssa, mihin esikuntaan Suomi liittyy.

Natossa on kaksi ylätason johtoesikuntaa. Toinen sijaitsee Alankomaiden Brunssumissa ja toinen Yhdysvaltojen Norfolkissa, Virginiassa. Päätös esikunnasta vaikuttaa siihen, missä ja miten tehdään suunnitelmia Suomen puolustamisesta.

Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan on esitetty arvioita, että Suomen ja Ruotsin kannattaisi liittyä Norfolkin alaisuuteen, johon myös Norja kuuluu. Norjan rooli on varmistaa pohjoisen Atlantin turvallisuutta. Joukkojen ja tarvikkeiden kuljettaminen meren yli Yhdysvalloista on tärkeää myös Suomelle.

Norjan merivoimien komentaja Rune Andersen on arvioinut, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon vahvistaisi arktisen alueen puolustusta huomattavasti, mutta Suomi on myös Itämerellä vahva puolustaja.

Salonius-Pasternakin mukaan kuitenkin myös Brunssumin esikuntaan kuuluvat Puola ja Baltia saattaisivat toivoa Suomen liittyvän niiden leiriin.

9. Pitääkö Suomen ottaa alueelleen Naton tukikohta tai ydinaseita?

Naton jäsenmaat saavat itse päättää, millaista sotilaallista toimintaa, tukikohtia tai kalustoa ne ottavat maaperälleen.

Jotkut jäsenmaat, kuten Norja ja Tanska ovat itse asettaneet kansallisia rajoituksia, eivätkä salli liittokunnan pysyviä joukkoja, tukikohtia tai ydinaseita omalla alueellaan rauhan aikana.

Suomi ei ole asettanut tällaisia rajoituksia liittymisneuvotteluissaan.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri ei usko, että Suomeen tulee Naton varsinaista tukikohtaa, koska Nato-joukkojen pysyvä sijoittaminen on hyvin kallista. Lisäksi arvostus Suomen omaa puolustuskykyä kohtaan on yksi Euroopan kovimmista.

Baltian maissa ei ole Naton tukikohtaa, vaikka niiden oma puolustuskyky on Suomea heikompi, Toveri arvioi.

10. Pääseekö Ruotsi Naton jäseneksi?

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on melko varma, että myös Ruotsista tulee ennen pitkää Naton jäsen.

Stoltenberg on sanonut tekevänsä töitä Ruotsin puolesta. Samalla hän on muistuttanut, että ei voi luvata mitään muiden jäsenmaiden, kuten Unkarin ja Turkin puolesta.

Stoltenbergin mukaan tärkeintä ei ollut Suomen ja Ruotsin samanaikainen Natoon liittyminen vaan se, että molemmat maat liittyvät siihen mahdollisimman nopeasti.

Juttua varten on haastateltu ulkoministeriön oikeuspäällikköä Kaija Suvantoa ja puolustusministeriön väliaikaisen Nato-toimiston johtajaa Karoliina Honkasta.

Voit keskustella aiheesta 1.4. klo 23 asti.