Suomen kannattaa olla vahvojen leirissä, sillä Putin halveksuu heikkoja, arvioi Mika Aaltola Suomen Nato-jäsenyyttä

Suomesta tuli tänään virallisesti Naton 31. jäsenmaa. Naton päämajassa Brysselissä järjestettiin iltapäivällä Suomen virallinen liittymisseremonia.

Suomi on tästä päivästä eteenpäin selvästi paremmassa turvassa Venäjän sotilaalliselta uhalta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola Ylen A-studiossa.

– Putin halveksii heikkoja. Heitä hän hajottaa ja hallitsee. Vahvojen kanssa hän neuvottelee ja testaa. Kannattaa olla siinä vahvojen leirissä, Aaltola sanoi.

Aaltolan mukaan myös Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin lupaus Naton turvatakuista vahvistaa Suomen pelotetta suhteessa Venäjään.

– Kun ainoa globaali suuravalta sanoo, että jokaista tuumaa Naton alueesta puolustetaan, se lisää Suomen pelotetta.

Suomen Moskovan entinen suurlähettiläs Rene Nybergin mukaan Nato-jäsenyys selkiyttää Suomen asemaa.

– Suurin muutos tässä on se, että meidän asemamme vahvistuu ja selkiytyy.

Aaltola on sitä mieltä, että Nato-jäsenyys tuo selkeyttä Suomen rajan merkitsemiseen.

– Ongelma on ollut se, että emme tiedä Venäjän rajoja, eikä Venäjä itsekään tiedä niitä Ukrainassa. Siksi on hyvä, että Suomi itse tietää rajansa.

Suomen rooli Natossa

Suomen rooli Natossa selkiytyy Aaltolan mukaan vasta ajan kanssa. Hän kuitenkin uskoo, että Suomi tulee hakemaan keskitien asemaa.

– Natossa on mallioppilaita, jotka noudattavat Naton sihteeristön kanssa sovittua strategista suunnitelmaa. Sitten siellä on Ranskan ja Turkin kaltaisia maita, joilla on vähän laajemmat intressit, ja jotka käyttäytyvät aika omapäisesti. Sitten siellä on Yhdysvallat, jolla on maailmanlaajuiset intressit. Todennäköisesti Suomi tulee hakemaan keskitien asemaa Natossa.

Aaltolan mukaan Suomen 1300 kilometriä pitkä raja Venäjän kanssa on erityispiirre, joka tulee väistämättä vaikuttamaan siihen, miten muut Naton jäsenmaat näkevät Suomen roolin puolustusliitossa.

– Se miten muut näkevät meidät, vaikuttaa yhtä paljon kuin se, miten me itse itsemme haluamme asemoida. Kysynnän ja tarjonnan täytyy kohdata Naton sisäisessä asemoinnissa.

Nybergin mukaan Suomen tärkein panos Natossa on puolustuskyky, sekä pragmaattinen, rauhallinen ja systemaattinen tapa suhtautua asioihin.

– Lisäksi meillä on aikamoinen kokemus siitä, mitä on olla Venäjän naapuri, Nyberg sanoo.

Katso koko A-studion lähetys Yle Areenasta.