Riita metsien kohtelusta A-Talkissa – Hinta on kova, hakattiin metsää tai ei

Asiantuntijat olivat erimielisiä siitä, tuleeko Suomelle kalliimmaksi hakkuiden rajoittaminen vai niiden jatkaminen entiseen malliin.

Ylen A-Talkissa väännettiin tänään siitä, miten tulevan hallituksen tulisi suhtautua metsien hakkuisiin. Asiantuntija olivat erimielisiä siitä, tulisiko hakkuita pienentää vai selvittäisiinkö vain paremmalla metsänhoidolla.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikaisen mukaan olisi kova päätös hallitusneuvotteluista, jos hakkuita ruvettaisiin rajaamaan päästötavoitteiden mukaisesti.

– Se tarkoittasi, että 20–25 prosenttia viime vuosin puunkäytöstä leikkautuisi metsäteollisuuden liikevaihdosta. Metsäsektorin osalta meidän vientitulot putoaisivat neljänneksellä. Se olisi tosi kova päätös meidän hallitusneuvotteluista, Asikainen sanoi.

Asikainen toimii myös puheenjohtajana maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2023 asettamassa tiedepaneelissa.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi muistutti metsäteollisuuden merkittävästä roolista Suomelle.

– Me työllistämme suoraan 42 00 ihmistä ja yli 30 000 välillisesti. Me tuomme koko sektori 3,5 miljoonaa euroa verotuloja. Jos me lähdemme hakkuita rajaamaan, niin kyllä se tarkoittaisi että tuotteet tehdään joka tapauksessa jossakin muualla.

Professori ja Ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta myönsi, että metsäteollisuudella on iso rooli yhteiskunnassa ja hakkuiden vähentämisestä tulisi lasku. Hakkuiden rajoittamatta jättäminen saattaisi kuitenkin Seppälän mukaan tulla vielä kalliimmaksi.

– Se kääntöpuoli on mahdollisesti iso hiilivelka EU-tavoitteisiin nähden. Sitten joutuisimme ostamaan hiiliyksiköitä korvataksemme sen velan jos emme pääse EU-tavoitteisiin. Maksut tulisivat veronmaksan maksettaviksi. Se vaikuttaa kuluttajien ostovoimaan ja se taas vaikuttaa muihinkin kuin metsäsektoriin, Seppälä arvioi.

Kukaan ei tässä vaiheessa tiedä, kuinka paljon hiiliyksikön hinta tulevaisuudessa tulee olemaan. Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kososen mukaan on arvioitu, että hintalappu voisi olla satojen miljoonien ja miljardien välimaastossa, mikäli mitään ei Suomessa tehdä nykyisille hakkuumäärille.

– Meillä kaikki tiedepaneelit sanovat, että meillä ovat hakkuut liian korkealla tasolla suhteessa päästövähennystavoitteisiin. Me tiedämme, että siitä tulee ylimääräisiä kustannuksia. Nyt olennaista on yrittää saada sitä laskua mahdollisimman pieneksi, Kosonen sanoi.

Erimielisyyttä keinoista kasvattaa hiilinieluja

– Aktiiviset toimet metsissä, nopea uudistaminen, taimikonhoidot ja harvennukset ajallaan, samoin lannoitukset, Niemi luetteli toimia, joita metsänomistaja voisivat tehdä hiilinielujen kasvattamiseksi.

Sekä Niemi että Asikainen uskoivat, että metsänomistajat eivät tarvitse poliittista ohjausta vaan osaavat itse hoitaa metsiään tulevaisuudessa kestävämmin.

Niemi muistutti, toimenpiteet ovat hitaita, mutta metsänhoito vaatii pitkäjänteisyyttä. EU-tavoitteet kuitenkin vaativat nopeampia toimia, muistutti Seppälä.

Greenpeacen Kosonen näki ratkaisun siinä, että metsänomistajille tarjottaisiin vaihtoehtoisia tulonlähteitä hakkuiden ylhäältä annetun rajoittamisen sijaan. Hänen mukaansa ratkaisu on siinä, että ilmasto- ja luontokestävä metsänhoito tehdään houkuttelevaksi. Tähän tarvitaan Kososen mukaan tukien uudistamista.

– Tällä hetkellä ongelma on se, että metsänomistajilla on enemmän suojeluhaluja kuin mihin julkinen sektori pystyy vastaamaan. Siellä halutaan tehdä ilmasto- ja luontokestävää metsänhoitoa mutta meidän metsänhoidon tuet eivät palkitse sitä, vaan se palkitsee avohakkuisiin perustuvaa metsämetsätaloutta. Siellä on vain prosentista kahteen tällaista ympäristötukea. Tämä on täysin selvä uudistustarve.

Katso koko A-talkin lähetys Yle Areenasta.

Lisää aiheesta:

Suomen hiilinielut enää lähinnä pohjoisen metsien varassa – etelässä hakkuut pitävät nielut pitkään heikkoina

Laittoman rankat hakkuut rikkovat metsäsertifikaattien ehtoja, eikä sertifioimaton puu käy kaupaksi

Suomen päästöt vähenevät jopa ennakoitua nopeammin – hiilinielujen romahduksen korjaaminen vaatii kuitenkin määrätietoisia toimia