- 11 heinäkuun, 2023
”Olin niin väsynyt ja täynnä koulumaailmaa”
Tuoreista ylioppilaista valtaosa, lähes kaksi kolmasosaa, ei jatka suoraan korkeakouluopintoihin.
Opintoja jatkavien määrä nousi opiskelijavalintuudistuksen jälkeen noin seitsemällä prosenttiyksiköllä vuonna 2020. Tämän jälkeen kasvu näyttää pysähtyneen noin 37 prosenttiin – vain reilu kolmannes uusista ylioppilaista jatkaa siis opintoja korkeakouluun heti lukiosta valmistuttuaan.
Opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, että luku on kaukana hallitusohjelman tavoitteesta. Hyvösen mukaan on selvää, että aloituspaikkoja korkeakouluihin pitää lisätä.
– Myös paikkojen kohdentamista ensikertalaisille pitää edelleen edistää, Hyvönen sanoo.
Keräsimme tätä juttua varten lukijoiden kokemuksia viettämistään välivuosista lauantaina 1.7. julkaistussa jutussa.
Lukiosta suoraan korkeakouluun jatkavien määrän kasvu pysähtyi
Espoolaisella Henna Relanderilla on takanaan lukion jälkeen viides välivuosi.
– Olin niin väsynyt ja täynnä koulumaailmaa, että halusin ehdottomasti pitää välivuoden. Suunnitelmana oli kuitenkin pitää vain yksi välivuosi.
Relanderille välivuodet ovat silti olleet hyviä. Vuosien aikana hän on kerryttänyt työkokemusta, saanut aikaa miettiä, mitä oikeasti haluaa elämältään sekä säästänyt rahaa.
– En koe, että vuodet ovat millään tavalla menneet ”hukkaan”. Olen oppinut ihan älyttömästi itsestäni, työelämästä ja muista ihmisistä.
Välivuosi on terminä Relanderin mielestä jopa hieman harhaanjohtava.
– Se kuulostaa siltä, että elämä olisi vain sitä varten, että voit käydä koulussa. Välivuosihan on aikaa, jolloin elät normaalia elämää, hän sanoo.
Seinäjokelainen Aliisa Keltto on aloittamassa toista välivuottaan. Keväällä hän haki lukemaan psykologiaa, mutta opiskelupaikka jäi saamatta.
– Ei tärpännyt tällä kertaa, mutta ehkä se ei haittaakaan. En ole varma, olenko edes vielä valmis korkeakouluun.
Kelton ensimmäisen välivuoden tarkoitus oli pitää hetki lomaa opiskelusta.
– Nopeasti kuitenkin tajusin, etten ole sellainen ihminen, joka osaa vain olla. Menin yhden lukuvuoden ajaksi kansanopistoon lukemaan psykologian perusopinnot. Siellä sain jo vähän tuntumaa siitä, millaista yliopisto-opiskelu on.
Keltto ei ole varma, mitä olisi tehnyt, jos haaveena ollut opiskelupaikka olisi tärpännyt heti ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen. Ylioppilaskirjoitukset, valmistujaisjuhlat ja haku jatko-opintoihin uuvuttivat silloin täysin.
– Jos olisin päässyt kouluun, en ehkä olisi ottanut paikkaa vastaan. En tiedä.
Koen, etten olisi välttämättä ollut suoraan ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen edes vielä valmis korkeakouluopintoihin; jälkikäteen ajateltuna oli ihan hyvä, ettei suin päin tullut lähdettyä opiskelemaan.
Mies, 2–3 välivuotta
Välivuotta vietetään ylioppilaskirjoitusten uusimiseksi
Viime vuosina korkeakoulujen opiskelijavalinta on kokenut monenlaisia uudistuksia.
Vuonna 2016 astuivat voimaan ensikertalaiskiintiöt.
Niillä ei kuitenkaan pystytty vaikuttamaan nuorimpien hakijoiden asemaan. Vastavalmistuneet päättivät yhä pitää ainakin yhden välivuoden, eivätkä he kiintiön menettämisen pelossa vastaanottaneet tai edes hakeneet opiskelupaikkoja.
Vasta vuoden 2020 muutokset käänsivät välivuosien pitämisen trendiä. Silloin ylioppilaskokeelle annettiin aiempaa merkittävämpi rooli opiskelijavalinnassa.
Viime hallituskaudella myös aloituspaikkojen määrää nostettiin yli 10 000 opiskelupaikalla.
Seinäjoen lukion rehtori Teijo Päkkilä toteaa, että välivuosien trendi on muutosten ansiosta taittunut hieman viime vuosina, mutta ei merkittävästi. Samalla opintojen venyttäminen kolmeen ja puoleen tai neljään vuoteen on lukiolaisten keskuudessa lisääntynyt.
– Ainakin meillä tämä on ollut selkeä trendi. YO-tuloksia korotetaan useampaan kertaan ja silloin varmemmin päästään sisälle korkeakouluihin, Päkkilä sanoo.
Kolmannen asteen opintoihin siirtyminen saisi Päkkilän mukaan olla nykyistä nopeampaa. Keinoksi hän ehdottaa korkeakoulupaikkojen lisäämistä. Ensikertalaiskiintiö tulisi lisäksi poistaa, sillä se aiheuttaa hänen mukaansa paljon epäröintiä etenkin niillä opiskelijoilla, joilla on mahdollisuuksia siirtyä moneen suuntaan.
– Sitten kun kiintiö on käytetty, on vaikea vaihtaa alaa.
Myös ylioppilaskirjoitusten nykyinen painotus opiskelijavalinnassa on johtanut rehtorin mukaan siihen, että pääsykoepaine on osittain siirtynyt lukioille.
– Haluaisin, että pääsykokeille annettaisiin enemmän painoarvoa. Lisäksi enemmän painoarvoa voisi olla lukion päättötodistuksella, eikä pelkästään ylioppilaskirjoitusten tuloksilla, Päkkilä sanoo.
”Etkö sä ole jo päässyt kouluun?”
Yhden välivuoden pitäneistä ylioppilaista noin puolet siirtyy välivuoden jälkeen jatko-opintoihin. Kolmen vuoden jälkeen jatko-opintoihin on siirtynyt kaksi kolmasosaa välivuodelle jääneistä opiskelijoista.
– Osa haluaa pitää välivuoden tai menee armeijaan, ja osa ei ole välivuodella omasta tahdostaan. Tietenkin meidän haaste on ne ei-toivotut välivuodet, opetusneuvos Hyvönen sanoo.
Iso osa nuorista ei siis pääse haluamiinsa opintoihin. Siksi opiskelijavalintaa on Hyvösen mielestä edelleen syytä kehittää.
– Ei ole aivan yksinkertainen kysymys, että monellako välivuosi jää pysyväksi, hän toteaa.
Aliisa Keltolle välivuosi on ollut positiivinen kokemus.
Hän tietää kuitenkin, että pettymys on suuri etenkin niille nuorille, jotka ovat ahkerasti lukeneet pääsykokeisiin ja toivoneet opiskelupaikkaa valtavasti.
– Välivuosista usein puhutaan vähän sillä tavalla, että ”no etkö sä ole jo päässyt kouluun”. Onhan siinä tietynlainen paine päästä opintoihin suoraan lukiosta, vaikka vaihtoehtoja tehdä muuta on, Keltto sanoo.
Sairastuin masennukseen, kun en saanut haluamaani opiskelupaikkaa. En silti ajattele yhtään, että sairastumiseni syy olisi ollut viettämäni välivuodet, vaan Suomen epäinhimillinen pääsykoerumba, opiskelupaikkojen leikkaaminen ja yhteiskunnallinen asenne koulutusta kohtaan.
Nainen, 2–3 välivuotta
Helsinkiläinen Michael Ikola oli hyvin pettynyt, kun hän ei ensimmäisellä kerralla saanut haluamaansa korkeakoulupaikkaa.
Tähän asti vietetyt välivuodet ovat kuitenkin olleet hänelle tärkeä voimavara niin talouden kuin terveydenkin kannalta. Tänä syksynä Ikola on palaamassa jälleen koulun penkille uuden opiskelupaikan auettua, mikäli ehdollinen opiskelijavalinta vahvistetaan.
– Sukulaiset ja läheiseni ovat ymmärtäneet tilanteeni, eikä välivuosiani ole kyseenalaistettu tai moitittu, hän sanoo.
Juttua voi kommentoida Yle-tunnuksella keskiviikkoon 12.7.2023 kello 23 asti.
Ovet eivät avautuneet unelmien opiskelupaikkaan, mitäs nyt? Katso videolta toimittaja Tesfaw Lappalaisen kokoamat vinkit!
