Niinistö: Olen pyytänyt selvitystä Venäjän konsulaatista Ahvenanmaalla

Niinistön mukaan on myös pidettävä ”tarkoin silmällä”, että Venäjän konsulaatti pysyy roolissaan Ahvenanmaalla.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo pyytäneensä selvitystä Venäjän konsulaatista Ahvenanmaalla.

Aihe tuli esille, kun Niinistöltä kysyttiin Kultaranta-keskustelujen toimittajatapaamisessa konsulaatin mahdollisesta sulkemisesta Maarianhaminassa.

– Tämä on aika paljon laajempi kysymys ja liittyy Ahvenanmaan demilitarisaatioon. Jos siitä sopimuksesta pidetään kiinni, niin silloin joudutaan miettimään, liittyykö konsulaatti jollain tavalla siihen sopimukseen, pääsopimukseen.

Niinistö muistutti, että Ahvenanmaan demilitarisointi ja linnoittamattomuus on laaja kansainvälinen sopimus.

– Olen pyytänyt selvitystä siitä, mikä tuon konsulaatin oikeudellinen status näissä sopimusrakenteissa on.

– Jos se, niin kuin jotkut väittävät, liittyy Pariisin rauhansopimukseen (1947) niin meillä on aika monta osapuolta siinä, silloin se ei olisi kahdenvälinen, Niinistö totesi.

– Mutta niin kuin sanoin, tämä on hyvä selvittää.

Niinistön mukaan on tärkeää pitää tarkoin silmällä, että Venäjän konsulaatti pysyy roolissaan.

– Jos siinä suhteessa tapahtuu horjahtamisia, tilanne on silloin toinen ja meille syntyy toisenlainen peruste.

Niinistön mukaan on myös hyvä muistaa, että kyseessä on yhden henkilön konsulaatti.

Kimppu sopimuksia

Ahvenanmaa on demilitarisoitu ensi kertaa jo Krimin sodan jälkeen vonna 1856 Pariisin rauhanneuvotteluissa.

YK:ta edeltävä Kansainliitto vahvisti tuon demilitarisoinnin vuonna 1921. Ulkoministeriön sivuilla kerrotaan, että samalla Ahvenanmaan demilitarisoinnista ja neutralisoinnista velvoitettiin tekemään monenvälinen sopimus, eli niin sanottu Ahvenanmaasopimus.

Toisen maailmansodan jälkeen demilitarisointi vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksella vuonna 1947.