- 15 elokuun, 2023
Moni maahanmuuttaja jää hoitamaan lasta lähes 3-vuotiaaksi – Fawzia Ali kertoo, miksi hän haluaa pitää lapsensa kotona
Maahanmuuttajataustaisten lasten osallistuminen yhä useammin varhaiskasvatukseen parantaisi perheen kotoutumista, katsoo hallitus.
Etiopiasta lähtöisin oleva Fawzia Yusuf Ali aikoo kerätä sankon täyteen mustikoita. Käynnissä on espoolaisen yhdistyksen järjestämä mustikkaretki Espoon Vanttilassa.
Nelisenkymmentä aikuista ja lasta käyvät mättäältä toiselle poimien sinistä kultaa.
Alin kaksi kouluikäistä lasta kerää mustikoita äitinsä apuna, kun taas vajaa kaksivuotias nuorimmainen istuu rattaissa.
Ali aikoo olla kotona lapsen kanssa siihen asti, kunnes lapsi on hieman yli kaksivuotias. Hänestä on tärkeää, että lapsi osaa itse ruokailla ja käydä potalla ennen päiväkotiin menoa.
– Haluan antaa lapselle äidinmaitoa riittävän pitkään, ettei hän sairastu niin helposti flunssaan tai muihin sairauksiin. Myös meidän uskonnossa sanotaan, että lasta tulee imettää kaksi vuotta, Ali sanoo.
Maahanmuuttajaperheissä on kantasuomalaisten perheitä yleisempää, että lasta hoidetaan kotona noin kolmevuotiaaksi. Vanhempi voi saada kotihoidon tukea siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.
Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus haluaa jatkossa yhä useamman maahanmuuttajalapsen päiväkotiin, koska katsoo sen parantavan koko perheen kotoutumista ja kielen oppimista.
Perheet haluavat, että kotikieli opitaan ensiksi
Johanna Syrén paimentaa äidillisen lämpimästi pitkin kaupunkimetsää levittäytynyttä marjanpoimijaporukkaa. Hän on projektikoordinaattorina Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret -yhdistyksessä.
Syrénin mukaan yksi syy sille, miksi maahanmuuttajalapset aloittavat varhaiskasvatuksessa myöhemmin kuin kantasuomalaiset, on kotikielen oppiminen. Vanhemmat haluavat, että lapsi oppii ensin kunnolla perheen yhteisen kielen ennen kuin menee päiväkotiin.
– Vanhemmat saattavat tulla maasta, jossa ei ole ollenkaan päiväkotijärjestelmää. Siellä on totuttu, että äidit hoitavat lapset suvun tuella, Syrén sanoo.
Helsingissä erot maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten perheiden välillä eivät ole suuria. Alle 6-vuotiaista vieraskielisistä lapsista varhaiskasvatuksessa oli 78 prosenttia, kun taas kotimaankielisillä osuus oli 84 prosenttia.
Viimeisen neljän vuoden aikana Helsingissä varhaiskasvatukseen osallistumisen kasvu on ollut suurempaa vieraskielisissä kuin kotimaankielisissä lapsissa.
Helsingin kaupungin varhaiskasvatusjohtajan Miia Kempin mukaan erot ovat suuremmat alle 3-vuotiaissa lapsissa, sillä maahanmuuttajavanhemmat ovat tyypillisesti pidempään kotona lapsen kanssa. Erot osallistumisasteessa tasaantuvat, kun lapsista tulee vanhempia.
– Voi olla, että huoltajalla ei ole työpaikkaa minne palata. Tutkimusten mukaan kotihoidon tukea käytetään enemmän niissä perheissä, joissa vanhemmat ovat olleet pitkään poissa työelämästä. Jos ei ole koulutusta tai työkieltä ja on siksi vaikeampi työllistyä, on loogista jäädä hetkeksi lasta hoitamaan kotiin, Kemppi sanoo.
Hallitusohjelmaan ei ole kirjattu tarkempia toimia maahanmuuttajalasten saamiseksi varhaiskasvatukseen yhä useammin.
Tutkimusten mukaan toimiva keinoja voisivat olla varhaiskasvatuksen maksuttomuus sekä kotihoidon tuen rajaaminen.
Monikulttuuristen perheiden kanssa töitä tekevä Johanna Syrén toivoo, että lapsen kanssa kotona oleville vanhemmille olisi lisää mahdollisuuksia kielen opiskeluun.
Esimerkiksi Helsingissä on mahdollista opiskella suomea kotivanhempien kerhossa niin, että lapsen saa siksi aikaa hoitoon.
Syrén on työskennellyt myös varhaiskasvatuksessa. Hän pitää varhaiskasvatusta tärkeänä tukena maahanmuuttajaperheiden kotoutumisessa ja kielenoppimisessa. Samalla se mahdollistaa vanhempien opiskelun tai työssäkäynnin.
– Varhaiskasvatuksessa pitää olla tarpeeksi resursseja, jotta maahanmuuttajataustaisia lapsia voidaan auttaa suomen kielen oppimisessa.
Vanttilan metsässä kipot ja mahat alkavat täyttyä mustikoista. Niin myös Fawzia Yusuf Alin sanko. Osa lapsista istuu jo tylsistyneinä metsää halkovan hiekkatien pientareella ja odottaa kotiin lähtemistä.
Alin nuorimmainen odottaa parhaillaan päivähoitopaikkaa. Ali aikoo palata koulun penkille ja suorittaa lähihoitajan opinnot loppuun.
Mutta mihin aikoo käyttää mustikat?
– Piirakkaan, puuroon ja smoothieen.
