- Kenraali
- No Comment
Metsäyhtiö kaataa poikkeuksellisen laajaa luonnonmetsää Pohjois-Karjalassa – Luonnonsuojeluliitto valitti sertifikaattirikkeistä
[ad_1]
Lähes 30 hehtaarin yhtenäinen luonnonmetsäalue on katoamassa Kesälahden Viklasuolta. Metsäyhtiön mukaan kyseessä ei ole metsälain tai metsäsertifioinnin tarkoittama aina säästettävä kohde.
Poikkeuksellisen suuri, luonnontilainen metsäkohde Kesälahden Viklasuolla on Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan vaarassa kadota metsäsertifikaatin vastaisesti.
Metsäyhtiö Tornatorin talvella tekemistä hakkuista on tällä viikolla tehty virallinen valitus FSC-sertifikaatin auditoijalle.
Suomen luonnonsuojeluliiton tekemän valituksen mukaan metsäyhtiön hakkuut ovat kohdistuneet vesitaloudeltaan luonnontilaiselle rämeelle ja korpeen, sekä runsaslahopuustoiseen kangasmetsään.
– Olemme lajistokartoittaneet sekä hakkuun että vireillä olevaa leimikkoa. Lahopuuta on alueella paljon, samoin täältä löytyy useita uhanalaisia lajeja, kertoo metsäaktiivi Tuuli Hakulinen Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Hakulisen mukaan Viklasuon kaltaisia, usean kymmenen hehtaarin kokoisia yhtenäisiä, lähes luonnontilaisia alueita ei Etelä-Suomessa suojelualueiden ulkopuolelta löydy kovinkaan monia.
– Viklasuo on ilman muuta luontoarvoiltaan erityisen merkittävä kohde. Suomalaisen metsäluonnon suuri ongelma on se, että metsät ovat pirstoutuneet muutaman hehtaarin tilkuiksi, jotka eivät riitä ylläpitämään monimuotoisuutta, Hakulinen toteaa.
Tornator kiistää sertifikaattirikkeet
Metsäyhtiö Tornator on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja, ja se työllistää noin 200 henkilöä. Yhtiön metsäomaisuuden arvo on yli kolme miljardia euroa.
Metsäyhtiöt takovat ennätystuloksia, metsäkauppa käy. Koska puu ei liiku enää Venäjältä, paine kotimaisia metsiä kohtaan kovenee.
Tornatorin henkilöstöä kävi sertifikaattivalituksen jälkeen Viklasuolla tarkastamassa hakkuiden korjuujälkeä, eikä näe virhettä tapahtuneen.
Ennen hakkuita kohteella kävi myös Metsäkeskuksen tarkastaja.
– Yhtiön näkemyksen mukaan kyseessä ei ollut metsälain tai metsäsertifioinnin tarkoittama aina säästettävä kohde. Leimikko on mielestämme suunniteltu huolellisesti ja yksityiskohtaisesti, kertoo Tornatorin yritysvastuupäällikkö Tuija Luukkanen.
Hakattua korpea ei saa takaisin
Virallista valitusta, formal complaintia, varten kohteesta on dokumentoitava sekä kuvin, että selvityksin, mihin valitus perustuu. FSC-sertifikaatin auditoijat käsittelevät valituksia kuukausittain.
– Meidän mielestämme Viklasuon alueella on selvästi rikottu useita standardin kriteerejä. Todennäköisesti auditoija käy paikan päällä arvioimassa kohteen ja tekee sitten päätöksensä metsäyhtiön menettelystä, Luonnonsuojeluliiton Tuuli Hakulinen kertoo.
Puun ostajia kiinnostaa yhä useammin puun alkuperä ja myös metsien käsittely. Tavallinen kuluttajakin on herännyt luonnontilaisten metsien katoamiseen.
Luonnonsuojelijat: valvooko kukaan metsäyhtiöitä?
Sertifikaatit ovat metsäyhtiöissä haluttuja myynninedistäjiä. Ongelmallista sertifioinneissa on niiden olematon käytännön valvonta, joka perustuu etupäässä metsäyhtiöiden omavalvontaan.
– Ei asian pitäisi olla niin, että leimikkoilmoituksia tutkivat lähinnä metsäaktiivit. Auditointeja tekevät sertifikaattien valvojat eivät kuitenkaan käytännössä sitä juuri ehdi tekemään, vaan rikkeet tulevat esiin satunnaisesti ja usein hakkuiden jo toteuduttua, Tuuli Hakulinen kertoo.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 2.7. klo 23:een saakka.
[ad_2]
Source link